Jyväskylän kehitysvammaisten kulttuuripläjäys käynnistyy 26.11.2018

 

Jyväskylän kehitysvammaisten kulttuuripläjäys tarjoaa marras-helmikuun aikana liikunnallista ja kulttuuripitoista ohjelmaa pääasiassa eri-ikäisille kehitysvammaisille henkilöille ja heidän läheisilleen. Tänä vuonna tapahtuman teemana on 3.12. vietettävän kansainvälisen vammaisten päivän mukaisesti ” itte saa päättää”.

 

Tapahtuman liikunnallisissa ja leikkimielisissä otteluissa joukkueet mittelevät paremmuudestaan keila- ja sählyturnauksissa. Jalalla pistetään koreasti disco- ja karaokebileissä sekä pikkujoulutansseissa. Risto Reipas ja Nalle Puh viihdyttävät elokuvapäivässä ja perheen pienimmille on tarjolla Lasten leikkipäivä. Jouluun virittäydytään laulamalla kauneimpia joululauluja ja tammi-helmikuun aikana päästään nauttimaan päivä- ja työtoiminnan taiteilijoiden Luomiset värit -taidenäyttelystä.

– Tapahtumatarjonta virkistää kehitysvammaisten arkipäivää ja tarjoaa mahdollisuuksia osallisuuteen, elämyksiin ja itseilmaisuun, kertoo tapahtumaa organisoiva palveluesimies Reijo Veijalainen.

 

Ohjelmaa myös kaupunkilaisille - tule tutustumaan toimintakeskuksiin 30.11.

 

Ohjelmaa on myös suurelle yleisölle. Kaupunkilaiset ovat tervetulleita tutustumaan vammaispalveluiden toimintakeskusten päiväaikaiseen toimintaan perjantaina 30.11. klo 9-13. Muutamissa toimintakeskuksissa myös asiakastöiden myymälä on avoinna. Myös taidenäyttelyyn ovat kaupunkilaiset tervetulleita.

 

Jyväskylän kaupungin vammaispalvelut on yhteistyökumppaneineen järjestänyt marras-joulukuun vaihteessa kehitysvammaisten viikkoa jo vuodesta 2010 lähtien. Nyt viikko on saanut nimekseen kulttuuripläjäys ja tapahtumia riittää helmikuulle saakka.

 

Kulttuuripläjäyksen ohjelma

 

Ma 26.11. klo 13–15 Keilaturnaus Hutunki, Reinontie 7

 

Ke 28.11.klo 12–15 Disco- ja karaokebileet Tanssisali Lutakko, Lutakonaukio 3

Bileet laittaa pystyyn dj Kätevä isäntä ja karaokeisäntänä toimii Kalle.

 

Pe 30.11. klo 9–13 Jyväskylän kaupungin toimintakeskusten avoimet ovet

Tervetuloa tutustumaan toimintakeskusten päiväaikaiseen toimintaan.

Kortepohjan toimintakeskus, Tilustie 1. Kahvi kera tortun ja piparin 2 €.
Päivätupa, Isännäntie 4.
Kortetupa, Isännäntie 2, klo 9–15.30. Asiakastöiden myymälä.
Impro, Vasarakatu 9 B, klo 9–11
Retro, Varastotie 3 A. Asiakastöiden myymälä.
Kotilo, Näsintie 3.
Passeli, Ritopohjantie 23. Asiakastöiden myymälä.
Vaajaharju, Vesmannintie 4.
Korpilahden toimintakeskus, Ahotie 1. Glögi- ja piparitarjoilu.
 

Ma 3.12. klo 12 Elokuvapäivä Finnkino, Kauppakatu 29–31

Risto Reipas ja Nalle Puh.

◾ Mukaan mahtuu 150 ilmoittautumisjärjestyksessä.

◾ Ennakkoilmoittautumiset ma 19.11. alkaen: Piia Nyholm, puh. 014 266 3951 tai piia.nyholm@jkl.fi

 

Pe 7.12. klo 18–21 Pikkujoulutanssit Tapiola, Keljonkankaantie 10

Musiikista vastaa tanssiorkesteri Saanko Luvan ja virvokkeet tarjoaa Keski-Suomen Kehitysvammaisten tuki ry. Tervetuloa iloisesti tanssahtelemaan myös ystävät ja omaiset.

Luvassa korkea-arvoinen vierailu Korvatunturilta.

 

Ma 10.12. klo 10–14 Säpäliikuntapäivä Vaajakosken liikuntahalli, Urheilutie 36

 

Ti 11.12. klo 18 Kauneimmat Joululaulut Sepän Kipinä, Ahjokatu 3–5

Jyväskylän seurakunta. Glögitarjoilu

 

Ma 17.12. klo 10–14 Lasten leikkipäivä Leo´s Leikkimaa, Ahjokatu 11

Lasten leikkipäivän tarjoaa Leo´s leikkimaa. Leikkipäivä jaetaan klo 10 ja klo 12 alkaviin ryhmiin. Lapsilla/ryhmillä oltava omat avustajat mukana.

Ennakkoilmoittautumiset Reijo Veijalaiselle, puh. 014 266 3920.

 

Luomisen värit

Jyväskylän toimintakeskusten työ- ja päivätoiminnan taiteilijoiden taidenäyttely

Ke 3.1.–28.2.2019 Pihlajalinna, Cygnaeuksenkatu 8

Näyttely on avoinna ma-to klo 8-19, pe klo 8-16 ja la klo 10-13.

Avajaiset 3.1.2019 klo 17.30.

 

www.jyvaskyla.fi/kehitysvammaiset/kulttuuriplajays

 

Lisätietoja:

palveluesimies Reijo Veijalainen, puh. 014 266 3920

Jyväskylän tekojääratojen tilannetiedotus

 

Viitaniemen ja Vaajakosken tekojää avataan maanantaina 12.11. Näiden kenttien yleisöluisteluvuorot ovat nähtävillä Liikuntapalveluiden nettisivuilla https://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta-ja-ulkoilu/liikuntapaikat/jaahallit-ja-luistelupaikat-2

 

Palokan tekojään korjaukset jatkuvat ja käyttöönotto siirtyy.

 

Edellisenä talvena ilmenneiden Palokan tekojääradan jäätymisongelmien vuoksi on syksyllä ennen kauden alkua tehty rataputkistoon liittyviä korjauksia. Kahden viikon koekäytönkään aikana ongelmaa ei ole saatu tietyltä putkiston osuudelta kokonaan poistettua. Urakoitsija edelleen suorittaa ja jatkaa huoltotoimia. Ilmoitamme kun rata saadaan käyttöön.

 

Samoin Puistokoulun ja uuden tekojään Pohjalammen osalta tiedotamme käyttöönotosta myöhemmin.

 

Lisätietoja:
liikuntapaikkavastaava Jarmo Korhonen p. 014 266 4274, jarmo.j.j.korhonen[at]jkl.fi
liikuntapaikkavastaava Tuomo Mäkinen p. 014 266 4342, tuomo.makinen[at]jkl.fi

Lapsen oikeuksien päivän juhlaa vietetään Jyväskylässä Alvar Aalto –museossa 20.11.

 

Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. lasten ja nuorten kulttuurikeskus Kulttuuriaitta järjestää jo perinteeksi muodostuneen Lapsen oikeuksien päivän tapahtuman klo 17-19. Alvar Aallon 120-juhlavuonna paikaksi valikoitui itseoikeutetusti Alvar Aalto –museo (Alvar Aallonkatu 7).

 

– Alvar Aalto -museolla on pitkät perinteet lasten arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksessa. Museo haluaa olla edistämässä lasten oikeutta hyvään arkkitehtuuriin ja esteettiseen ympäristöön. Alvar Aaltoa ja lasten oikeuksia juhlistavan tapahtuman myötä museoon ovat tervetulleita kaiken ikäiset kävijät, toivottaa museolehtori Lotta Leskelä.

 

Tapahtumassa jaossa uusi tunnustuspalkinto

 

Kulttuuriaitan toisena yhteistyötahona tapahtuman järjestelyissä on mukana lapsiasiavaltuutetun toimisto. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila jakaa juhlassa ensimmäistä kertaa uudet Lapsen parhaaksi -tunnustukset.

 

–  Lapset ovat tämän päivän ja juhlan ansainneet. Toivon, että liput vedetään salkoihin ja pöytä laitetaan koreaksi koko Suomessa, kuten me teemme täällä Jyväskylässä. Ensimmäistä kertaa on jaossa Lapsen parhaaksi -kunniakirja, jonka voi saada erityisesti kaverivastuuta toiminnassaan tai teollaan kannatellut lapsi. Kunniakirjoja myönnetään tällä kertaa kolme kappaletta. Pidän tärkeänä, että me Suomessa ryhdymme jakamaan lapsille tunnustusta hyvästä toiminnasta ja kaveruudesta. Lisäksi jaamme Lapsen parhaaksi –tunnustuspalkinnon aikuiselle toimijalle, kertoo lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

 

Lapset mukana toteuttamassa tapahtuman ohjelmaa

 

Lapsen oikeuksien päivän tapahtuma alkaa klo 17 ja ensimmäisen tunnin aikana on mahdollista osallistua erilaisiin työpajoihin tai museon kierrokselle, tutustua Unicefin toimintaan, ihailla Taidelaturi-kerhoissa askarreltuja purkkimaailmoja ja nauttia lapsiasiavaltuutetun toimiston tarjoamista herkuista.

 

Varsinainen juhla alkaa klo 18 museon toisessa kerroksessa. Puistokadun päiväkotikoulun bändi Poppelin poppoo aloittaa ohjelman. Bändin esityksellä juhlistetaan myös samana päivänä vietettävää Lasten musiikin päivää. Jyväskylän LastenParlamentin nuoret edustajat tuovat paikalle tervehdyksensä ja mukana on myös Valon kaupunki -tapahtumassa ihastuttanut Belenos -ryhmä värikkäällä valoshow’llaan. Tilaisuuden juontaa nuori Alvar Aalto alias Katariina Henttonen Lastenteatteri Loihusta. Juhlan kunniaksi Valon kaupunki toteuttaa Alvar Aalto -museon edustan juhlavalaistuksen.

 

Lapsen oikeuksien päivän tapahtumaan on vapaa pääsy ja sen järjestävät yhteistyössä lasten ja nuorten kulttuurikeskus Kulttuuriaitta, lapsiasiavaltuutetun toimisto ja Alvar Aalto -museo.

 

Tapahtumaan tulijoita pyydetään huomioimaan, että alueella on pysäköintitilaa rajoitetusti ympärillä olevista rakennustyömaista johtuen. Järjestäjät suosittelevat tulemaan paikalle bussilla tai jalkaisin.

 

Lisätietoja:

hankekoordinaattori Kirsti Tuuri, p. 014 266 4046, kirsti.tuuri(at)jkl.fi

https://www.jyvaskyla.fi/kulttuuriaitta/kulttuuriaitta/lapsen-oikeuksien-paiva-2011/lapsen-oikeuksien-paivan-tapahtuma-2018

Keski-Suomi kantaa huolta keskittämisasetuksen vaikutuksista ympärivuorokautisen päivystyksen laatuun

 

Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen johtoryhmä sekä Keski-Suomen kunnanjohtajat kokoontuivat tänään yhteisen kokoukseen pohtimaan mm. päivystysasetuksen vaikutuksia Keski-Suomen keskussairaalan toimintaan. Yhteinen tavoite on säilyttää laadukkaat päivystys- ja leikkauspalvelut maakunnan alueella. 

 

Keski-Suomessa kannetaan laajasti huolta siitä, että keskussairaalan nykyinen leikkaustoiminta kaventuu. Taustalla on vuoden alusta voimaan tullut keskittämisasetus, jonka myötä sellaiset leikkaukset ja toimenpiteet, joita tehdään alle 200 kappaletta vuodessa, tulisi keskittää yhteen sairaalaan useamman maakunnan muodostamalla ns. erityisvastuualueella. Keski-Suomessa erityisosaamista on mm. ruokatorvisyövän sekä keuhkosyöpäkirurgian osalta.

 

Johtoryhmässä todettiin, että potilasturvallisuuden ja leikkaustoiminnan laadun kannalta on järkevää, että keskittämistä tehdään sinne, missä osaamista on eniten.

 

- Keski-Suomessa tehdään tällä hetkellä tiettyjä vaativia syöpäleikkauksia enemmän kuin alueen yliopistollisessa keskussairaalassa Kuopiossa. Keskittämisasetuksen mukaan näitä oltaisiin siirtämässä KYS:iin. Ja tätä emme luonnollisesti pidä järkevänä, sillä meillä on näihin palveluihin vähintään yhtä paljon osaamista, kuin Kuopiolla on, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ylilääkäri Vesa Kataja totesi.

 

Neuvottelut jatkuvat – erityisselvittäjä tutkii asetuksen vaikutukset päivystyspalveluihin

 

Keski-Suomi on käynyt aiheesta neuvotteluja sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa. Ministeriö on puoltanut leikkausten keskittämistä Keski-Suomeen, mutta KYS haluaisi säilyttää myös itsellään mahdollisuuden tehdä kyseisiä leikkauksia. Keskittäminen voidaan asetuksen mukaan tehdä kuitenkin vain yhteen sairaalaan.

 

- Käymme nyt jatkuvia neuvotteluja KYS:in kanssa ja toki olemme aktiivisesti yhteydessä myös ministeriöön. Asetuksessa ei selkeästi ole ajateltu osaamisen keskittymisen vaikutuksia esimerkiksi alueen sairaaloiden päivystystoimintaan. Onkin hyvä, että sosiaali- ja terveysministeriö laatii erityisselvityksen asetuksen vaikutuksista päivystyspalveluiden toimivuuteen sekä osaamisen keskittymiseen, Kataja tiivisti.

 

Keski-Suomen kunnanjohtajat sekä maakunta- ja sote-uudistuksen esittivät vahvan tukensa Keski-Suomen keskussairaalan virkamiehille valvoa Keski-Suomen etua ja jatkaa neuvotteluja maakunnan kannalta järkevän lopputuloksen saamiseksi.

 

- Pitää huomioida, että Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue (ns. KYS-erva) on moninainen ja meillä on täällä useampia sairaaloita, joihin on keskittynyt erilaista osaamista. Sairaalat ovat aiemmin sopineet keskenään, miten leikkaustoimintaa keskitetään. Sairaaloiden erikoistuminen on tapa varmistaa erityisvastuualueelle kuuluvien maakuntien asukkaiden tasavertainen kohtelu ja toimivat päivystyspalvelut. Lainsäätäjien tulee huomioida tämä ja Kuopion yliopistollisen keskussairaalan tarkastella asiaa tasapuolisesti koko erityisvastuualueen osalta, Kataja tiivisti.

 

Keski-Suomen keskussairaala on yksi Suomen 12 sairaalasta, joka täyttää päivystysasetuksen kriteerit ja voi jatkaa ns. laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalana. Keskittämisasetuksen myötä myös leikkaustoimintaa sekä mm. synnytyssairaalan palvelut toimivat edelleen Keski-Suomessa.

 

Kala- ja vesitalouden osalta laadittu selvitys on valmistunut

 

Kala- ja vesitalouden palveluista laadittu selvitys on valmistunut. Selvityksen mukaan maakunnat muodostavat yhteistyöalueita, joissa valmistellaan yhteisiä asioita ja varmistetaan esimerkiksi useamman maakunnan alueella sijaitsevien vesistöjen hoito yhtenäisin askelmerkein. Maakunnissa tehdään kuitenkin aina itsenäiset päätökset kala- ja vesitalouden toimenpiteistä maakunnan omassa päätöksenteossa.

 

Maakunnille siirtyy vastuu kala- ja vesitalouden palveluiden järjestämisestä. Nykyisin niistä vastaa ELY-keskukset suuralueilla, joiden tehtävät siirtyvät maakuntien vastuulle uudistuksessa. Selvityksen tulokset ovat luettavissa kokouksen esitysmateriaaleista.

 

-----

 

Johtoryhmässä todettiin lisäksi, että Keski-Suomen sote-koordinaattori Simo Oksanen palaa perustehtäviinsä Muuramen palvelujohtajaksi. Sote-koordinaattorina Keski-Suomi 2021 -projektissa jatkaa Toivakan perusturvajohtaja Anu Pihl, joka on työskennellyt aiemmin asiakas- ja palveluohjauksen vastuuvalmistelijana.

 

Lisäksi todettiin, että valmistelijoiden työsopimuksia jatketaan tässä vaiheessa kesäkuun loppuun asti ja valmistelussa siirrytään yhä käytännönläheisempien projektien, kuten yhteisen asiakas- ja palveluohjauksen pilotointiin. 

 

Kokouksen esityslistan voi lukea osoitteesta: http://keskisuomi.tweb.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=1290

 

Lisätietoja:

- Keski-Suomi 2021 -projektin johtoryhmän puheenjohtaja, Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtaja Tapani Mattila, p. 040 595 00 11

- Keski-Suomi 2021 -projektin johtoryhmän jäsen, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ylilääkäri Vesa Kataja, p. 014 269 1680

Jyväskylän sivistyslautakunnan päätöksiä 24.10.2018

Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunta hyväksyi yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelipalvelujen sääntökirjan, esittää budjettiylitykseen lisämäärärahaa, vastasi valtuustoaloitteeseen koulurauha-asiamiehestä ja hyväksyi A1-englannin opetussuunnitelman ensimmäiselle luokalle.



Varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen tarvitaan vielä tälle vuodelle lisää rahaa

Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kasvun ja oppimisen vuoden 2018 määrärahan menoarviota korotetaan 2 700 000 euroa. Lisäksi kasvun ja oppisen yksiköille kohdistetaan työehtosopimuksen kertaerä 804 700 euroa. Muutoksen jälkeen määrärahan toimintakate on –199 953 400 euroa.

2,7 miljoonan ylitys muodostuu seuraavasti: hankkeiden omarahoitusosuuksien arvioitu 300 000 euron vaje, varhaiskasvatuksen henkilömenojen ennakoitu ylitys 100 000 euroa, yksityisten päiväkotien lapsimäärä on lisääntynyt ja palvelusetelimenot ylittyvät 800 000 euroa, perusopetuksen henkilömenojen ennakoidaan ylittyvän 400 000 euroa, Ict-käyttömaksujen ja leasingvuokrien 500 000 euroa ja kuljetuskustannusten 600 000 euroa.



Lautakunta hyväksyi Jyväskylän yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelipalvelujen sääntökirjan

Sivistyslautakunta hyväksyi Jyväskylän yksityisen varhaiskasvatuksen palvelustelipalvelujen sääntökirjan. Sääntökirja toimii menettelytapaohjeena yksityisen varhaiskasvatuksen järjestämiselle palvelusetelipalveluna Jyväskylässä.

Sääntökirjan yleiseen osaan on kirjattu lainsäädäntö ja käsitteiden määrittely, palveluntuottajan hyväksymisen edellytykset ja palvelukokonaisuuden vaatimukset, palveluseteliasiakkuuteen liittyvät asiat sekä Jyväskylän kaupungin velvoitteet.

Erityiseen osaan on määritelty Jyväskylän yksityisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja kerhotoiminnan palvelutason vaatimukset, lapsen oppimisen ja kehityksen tuen käytännöt, palveluseteliin oikeutetut asiakkaat, palvelusetelin arvon ja palveluiden hinnoittelu. Erityiseen osaan on lisäksi kuvattu palveluntuottajan valitsemiseen ja palvelusetelin hakemiseen liittyvät prosessit, palvelusetelin myöntäjän riippumattomuus, palvelun laadun seuranta sekä prosesseihin liittyvät tietojärjestelmät. Sääntökirjaan on liitetty Jyväskylän yksityisten perhepäivähoitajien oman lapsen palvelurahan myöntämisen perusteet.

Sääntökirjan laatimisen yhteydessä uudistetaan myös Jyväskylän yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelipalvelun tuottajahakemus, josta palvelusetelipalveluntuottajan hyväksymisen ehdot ja edellytykset on siirretty sääntökirjaan.

 

Sivistyslautakunnan päätöksen jälkeen palveluntuottajilla on 60 päivää aikaa tutustua sääntökirjaan. Hyväksyttyään sääntökirjan ehdot, edellytykset ja vaatimukset palveluntuottajat sitoutuvat noudattamaan niitä allekirjoittamalla uuden palvelusetelituottajahakemuksen. Palveluntuottajille järjestetään mahdollisimman pian tiedotustilaisuus, jossa käydään läpi sääntökirja ja siihen liittyvät jatkoprosessit.

 

Sääntökirja http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=3&docid=1108566&version=1


Sivistyslautakunnan vastaus valtuustoaloitteeseen koulurauha-asiamiehestä

Sivistyslautakunta antoi vastauksen valtuustoaloitteeseen koulurauha-asiamiehen nimittämisestä Jyväskylän kaupunkiin ja ehdottaa kaupunginhallitukselle ja valtuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi.

Aloitteessa esitetään muun muassa, että koulurauha-asiamiehellä olisi valtuudet ottaa vastaan ilmoitukset koulukiusaamisesta ja muista vakavasti koulurauhaa häiritsevistä asioista ja hänelle annettaisiin riittävät valtuudet selvittää tapahtumat itsenäisesti salassapito- ja muut säädökset huomioon ottaen. Lisäksi koulurauha-asiamiehelle olisi annettava valtuudet ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin kiusaamistapausten johdosta ja hän voisi saattaa vakavat tapaukset ao. lautakunnan tai muden tarvittavien viranomaisten tietoon toimenpiteitä varten.

Vastauksessa todetaan muun muassa, että perusopetuslain mukaan oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (POL 29 § ja 48 d §) kattaa sekä psyykkisen että fyysisen turvallisuuden. Säädökset asettavat opetuksen järjestäjälle velvollisuuden toimia siten, että oikeus toteutuu. Opetuksen järjestäjän on säännösten perusteella toimittava aktiivisesti esimerkiksi koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Jyväskylän kaupunki on tehnyt pitäjänteistä työtä mahdollistaakseen lain toteutumisen. Kaupungissa on laadittu suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana lautakunnan hyväksymää opetussuunnitelmaa. Menetelmät ja toimintaohjeet on kirjattu myös koulujen oppilashuoltosuunnitelmiin, joita päivitetään vuosittain.

Turvallista opiskeluympäristöä koskevat säännökset edellyttävät myös, että kouluilla on voimassaolevat järjestyssäännöt. Jyväskylän sivistyslautakunta on 22.8.2018 päättänyt perusopetuksen koulujen yhteisistä järjestyssäännöistä.

Kaikki kouluyhteisön jäsenet ovat velvoitettuja toimimaan annettujen säädösten, suunnitelmien ja toimintaohjeiden mukaisesti. Perusopetuslain mukaan koulun toiminnasta vastaa rehtori, jolla on kokonaisvastuu mm. turvallisen opiskeluympäristön toteutumisesta johtamassaan koulussa. Kiusaamis- ja työrauhatapauksiin voidaan puuttua perusopetuslaissa säädetyin kurinpitotoimin, ja toimivalta näiden käyttämiseen on rehtorilla ja/tai opettajalla (poikkeuksena määräaikainen erottaminen, jossa toimivalta on toimielimellä). Perusopetuslaissa säädettyä toimivaltaa ei voi siirtää koulurauha-asiamiehen kaltaiselle ulkopuoliselle toimijalle.


Lautakunta hyväksyi englannin kielen A1-oppimäärän opetussuunnitelman ensimmäiselle luokalle

Sivistyslautakunta hyväksyi englannin kielen A1-oppimäärän opetussuunnitelman 1. luokalle. Jyväskylän kaupungissa on menossa kokeilu, jossa A1-kielen valikoimaa on laajennettu vuosina 2017- 2020 kokeiluluontoisesti koskemaan englannin, ruotsin, saksan ja venäjän kieliä.  Mukana kokeilussa on 11 koulua. Kokeilun ensimmäisenä vuonna synty saksan kielen ryhmä A1-oppimäärään. Kokeilua muutettiin keväällä 2018 siten, että myös englannin pystyi aloittamaan A1-kielenä jo ensimmäiseltä vuosiluokalta. 1.8.2018 aloitti 24 ryhmää englannin kielen ja 1 ryhmä saksan kielen A1-oppimääränä.

Saksan kielen osalta A1-kielen ensimmäisen vuosiluokan opetussuunnitelma hyväksyttiin 25.10.2017 ja nyt, kun kielikokeilua laajennettiin, lautakunta hyväksyi myös englannin kielen A1-oppimäärän opetussuunnitelman ensimmäiselle luokalle. Opetussuunnitelma löytyy internetistä osoitteesta: https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla/luku13/13-4_oppiaineet/13-4-3_vieraat-kielet/a-kieli/vkeav1.


Kokouksen esityslista ja liitteet

Kokouksen esityslista ja liitteet on luettavissa pöytäkirjan julkaisuun saakka tästä linkistä: http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=7175. Materiaali on PDF-tiedostomuodossa.


Hyväksytty pöytäkirja tulee yleisesti nähtäville torstaina 1.11.2018. Jyväskylän kaupungin verkkosivuille osoitteeseen: http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_tek_tweb.htm.  

                                                                    

 

Lisätietoja:

Jyväskylän kaupunki,

- sivistyslautakunnan puheenjohtaja Irina Tuokko, p. 050 308 5946

- perusopetuksen palvelujohtaja Sami Lahti, p. 014 266 4985

Jyväskylän kaupunki aloittaa liukkaudentorjunnan jalankulku- ja pyöräteillään 24.10.

 

Syyskelit ovat ennusteiden mukaan kääntymässä talvisiksi, ja tuleviksi öiksi on ennustettu pakkasia. Liukastumisvahinkojen välttämiseksi Jyväskylän kaupunki aloittaa hoitovastuullaan olevien kevyen liikenteen väylien hiekoitukset keskiviikosta 24.10. alkaen.

 

Liukkauden torjuntatoimia tehdään tilanteen vaatiessa myös ajoradoilla, mutta ennakkohiekoituksen pääasiallisena kohteena ovat kuitenkin kevyen liikenteen väylät. Autoilijoita suositellaan varautumaan liukkauteen ja vaihtamaan kesärenkaat mahdollisimman pian talvirenkaisiin. Yölämpötilojen pakastuessa liukkaus saattaa syntyä tienpintaan hetkessä. Jos pinnoilla ei vielä ole liukkaudentorjunnassa käytettävää hiekkaa tai hiekoitussepeliä, tilanne voi olla kulkijalle todella vaarallinen.

 

Muutamana syksynä ensiliukkaita on seurannut lämmin jakso, mikä on synnyttänyt asukkaissa ihmettelyä ja kerryttänyt kaupungille palautetta ”turhista” kevyen liikenteen väylien hiekoituksista. Kadunpitäjä pitää kuitenkin ensisijaisena tehtävänään liukastumisvahinkojen välttämistä, vaikka selvää on, että kenkien tai pyörän alla pyörivä hiekka ei sulalla kelillä mukavalta tunnukaan. Tienpintojen jäätyessä ennakoiva hiekoitus on todettu tepsiväksi keinoksi, jolla liukastumisia voidaan tehokkaasti välttää.

 

 

Lisätiedot: katumestari Pekka Haatainen, pekka.haatainen[at]jkl.fi, p. 014 266 5109

Kutsutaiteilijaresidenssi vanhuspalvelujen asumisessa - Tanssitaiteilija Teija Häyrynen syksyllä Hannalassa ja Iltatähdessä

 

Jyväskylän vanhuspalvelujen ympärivuorokautisessa asumisessa koetaan tänä syksynä kutsutaitelijaresidenssi. Neljännen kerran vietettävä residenssi on tuonut paljon iloa ikääntyneille asukkaille vuosien varrella. Tänä vuonna aiemmasta poiketen vanhuspalvelut on kutsunut tanssitaiteilija Teija Häyrysen tanssitaideresidenssin Iltatähteen ja Hoivakoti Hannalaan. Residenssi aloitettiin maanantaina 24. syyskuuta ja se päättyy joulukuussa itsenäisyyspäivän tienoilla.

-Yhteisötaitelijana esiintyminen tuo kiinteää vuorovaikutusta sekä asukkaiden että henkilökunnan kanssa. Asukkaat osallistuvat omien voimiensa ja toiveidensa mukaan. On mielenkiintoista selvittää, miten osallistava tanssi tukee yhteisön hyvinvointia, kertoo Teija Häyrynen.

Tämän vuoden taiteilijaresidenssin ympärivuorokautisen asumisen toimintayksiköt sijaitsevat Korpilahdella ja Kinkomaalla.

-Haluttiin tarjota keskustasta kauempana sijaitseville toimintayksiköiden asukkaille myös iloa kulttuurista, ohjaaja Helena Hjelt kertoo tämän vuoden toimintayksiköiden valintakriteereistä.

Kärkiteemana on kosketus

Teemat toimintaan syntyvät asukkaiden toiveista, ajankohtaisista aiheista ja ilmiöistä, jotka kiinnostavat asukkaita. Asukkaat ovat toiminnan keskiössä ja vaikuttavat koko prosessin ajan tapahtumien kulkuun. Tanssitapahtumiin ovat tervetulleita myös omaiset ja ystävät katsojina tai osallistujina. Tanssitapahtumia on syksyn aikana kummassakin toimintayksikössä 6-7.

 

-Vuorovaikutuksesta syntyvässä tanssissa päädytään usein ratkaisuihin ja liikkeisiin, joita ei löydettäisi ilman asukkaiden osallistumista. Tanssi ja liike ovat silta ohjaajan ja ohjattavan välillä. Liikkeet kertovat ja lohduttavat. Nähdyksi tuleminen, monenlaisuuden hyväksyminen ja yhdessä tekeminen ovat yhteisötanssissa olennaista, kuvaa Teija Häyrynen.

 

Tanssitaiteilijan ammattitaitoon kuuluvat kehollinen herkkyys, läsnäolon taito  ja vuorovaikutteinen koskettaminen. Ne auttavat tavoittamaan myös heitä, joilla on pitkälle edennyt muistisairaus tai puheen tuottamisen vaikeuksia. Miellyttävä ja ystävällinen kosketus laskee stressiä ja kannustaa vuorovaikutukseen. Yhteisötanssissa kosketus on liikkeen ohella luonnollinen tapa kommunikoida.

 

Teija Häyrynen viettää aikaa ja liikuttaa asukkaita heidän omissa huoneissaan ja yhteisissä tiloissa. Asukas voi osallistua tanssiin ja liikkeeseen omien voimiensa mukaan. Myös vuodepotilaat voivat osallistua. Läsnäolosta ja vuorovaikutuksesta syntyy merkityksellisiä kohtaamisia.


Hannalan ja Iltatähden hoitohenkilökunnalle Teija Häyrynen tarjoaa kehotietoisuuden työpajan, jossa metodina on baletin jo vuosisatoja hioutunut liike-estetiikka ja harmonia. Keskittynyt liike, ilmaisu ja kaunis musiikki vapauttavat työntekijöiden ajatukset päivän kiireistä.

Yhteinen itsenäisyyspäivän juhla esittää syksyn huippuhetket

Intensiivinen työskentelyjakso huipentuu yhteiseen itsenäisyyspäivän juhlaan 5.joulukuuta sekä Hannalassa että Iltatähdessä. Juhlassa iloitaan yhdessä ja esitetään taiteilijaresidenssin aikana syntyneet tuotokset ja huippuhetket.

Juhlaan ovat lämpimästi tervetulleita myös omaiset ja ystävät.

 

 

Lisätietoa antavat: palvelupäällikkö Anna-Liisa Heiskala, puh. 014 266 3825, tanssitaiteilija Teija Häyrynen, puh. 040 709 8677

Jyväskylän Laulusta voimaa -tilaisuuksissa nautitaan yhteislaulun hyvästä fiiliksestä

 

Syksyn Laulusta voimaa- yhteislaulutilaisuuksia vetävät viime keväältä tutut maestrot. Ensimmäisen kerran lauletaan perjantaina 14.9. klo 13 Jyväskylän pääkirjaston Minnansalissa (Vapaudenkatu 39-41) Niko Saloheimon johdolla. Musiikkipedagogiksi valmistunut Saloheimo on monille tuttu Lounaispuiston lavan yhteislaulutilaisuuksista Energia-yhtyeen kanssa.

 

Minnansalin lisäksi tänä syksynä yhteislaulu raikaa lokakuun alussa Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä Seniorimessujen yhteydessä. Silloin lavalla laulattamassa on Laulusta voimaa -tilaisuuksien ”äiti” Jaana Eloranta, joka on ollut mukana alusta saakka vetämässä yhteislaulutilaisuuksia. Marras- ja joulukuussa lauletaan yhdessä Kruuvaus Duon eli Tiina Laitisen ja Emmi Aarnion säestyksellä.

 

– Jokaisella Laulusta voimaa -tilaisuudella on teema, jonka mukaan yhdessä laulettavat kappaleet on valittu. Vanhojen tuttujen klassikoiden lisäksi mukaan mahtuu tuoreempia iskelmiä ja muutakin ohjelmistoa ja ennen varsinaisia lauluja virittäydytään oikeaan tunnelmaan yhteisellä alkuverryttelyllä ja äänenavauksella, kertoo kulttuurituottaja Terho Valkonen. Syksyn teemoista löytyy mm. iskelmämusiikin helmiä, nostalgiaa, rakkautta ja kultaisia joululauluja.

 

Laulusta voimaa -tilaisuuksiin on vapaa ja esteetön pääsy.

 

Minnansalin yhteislaulutilaisuudet järjestää Jyväskylän kaupungin kulttuuripalvelut ja kaupunginteatterin tilaisuuden Jyväskylän kaupungin vanhuspalvelut.

 

Yhteislaulutilaisuudet syyskaudella 2018

 

Pe 14.9. klo 13 Iskelmämusiikin helmiä, Niko Saloheimo

Jyväskylän pääkirjaston Minnansali (Vapaudenkatu 39-41)

 

Ma 1.10. klo 13 Iloa toimeliaisuudesta, Jaana Eloranta

Jyväskylän kaupunginteatteri (Vapaudenkatu 36)

 

Pe 12.10. klo 13 Nostalgiaa syysiltapäivässä, Niko Saloheimo

Jyväskylän pääkirjaston Minnansali (Vapaudenkatu 39-41)

 

Pe 2.11. klo 13 Niin paljon kuuluu rakkauteen, Kruuvaus Duo

Jyväskylän pääkirjaston Minnansali (Vapaudenkatu 39-41)

 

Pe 14.12. klo 13 Kultaisia joululauluja, Kruuvaus Duo

Jyväskylän pääkirjaston Minnansali (Vapaudenkatu 39-41)

 

 

Kuvia tiedotuskäyttöön: http://bit.ly/1mZAWZZ

 

Lisätietoja:

kulttuurituottaja Terho Valkonen, terho.valkonen(at)jkl.fi, p. 014 266 4045

www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/laulustavoimaa

Pyöräparkkeja putsataan Jyväskylän keskustassa, hylätyt pyörät kerätään pois 6.11. alkaen

 

Jyväskylän pyöräparkkeihin tehdään taas tilaa aktiivisten pyöräilijöiden menopeleille. Keskusta-alueen pyöräparkit tarkastetaan ja hylkypyörien siivous käynnistyy tiistaista 6.11.2018 alkaen. Jos oma pyörä on pitkään huilannut pyöräparkissa, nyt on aika noutaa se kotiin!

 

Siivousoperaatio etenee kolmessa vaiheessa: Keskiviikkona 24.10. pyöräparkit käydään valokuvaamassa. Seuraavana tiistaina 30.10. hylätyiksi epäiltyihin pyöriin kiinnitetään uhkaavista poistotoimista kertovat tiedotteet. Sen jälkeen laputetun pyörän omistajalla on tasan viikko aikaa siirtää pyörä parkista kotivarastoon. Liikuttamatta jääneet hylkypyörät kerätään pyöräparkeista pois ja toimitetaan välivarastoitaviksi Sovatek-säätiön tiloihin Sorastajantie 4:ään.

 

Siivousoperaatiossa käydään läpi kaupungin ylläpitämät pyöräparkit kävelykeskustassa, Kauppakadulla, Kilpisenkadulla, Yliopistonkadulla, Vapaudenkadulla, Harjukadulla ja Lyseonkadulla. Hylättyjä pyöriä siivotaan myös Kirkkopuistosta, Matkakeskukselta, vanhalta rautatieasemalta, Asema-aukiolta ja Lutakon satamakahvilan luota.

 

 

Pyörien pysäköintialue ei ole pyörävarasto

 

Jyväskylän kaupunki muistuttaa, että julkiset polkupyöräparkit on tarkoitettu vain pyörien lyhytaikaiseen pysäköintiin, ei säilytykseen. Siivouksen avulla saadaan tehtyä tilaa pyöräparkkeja aktiivisesti käyttävien kaupunkilaisten pyörille. Samalla esimerkiksi ilkivaltaisesti rikotut pyörät saadaan siivottua pois kaupunkia rumentamasta ja pyöräparkkien käyttöä hankaloittamasta. Aiempien vuosien siivousoperaatioissa keskustan pyöräparkeista on kerätty pois satoja hylkypyöriä, joita ei ole aikoihin liikutettu.

 

Viime syksynä siirtokehotus annettiin pyöräparkkisiivouksen yhteydessä 417:lle pyörälle, joista määräaikaan mennessä 224 jäi omistajiltaan noutamatta. Niistä suurin osa poimittiin pois Matkakeskuksen ja Asemakatu 10:n pyöräpysäköintialueilta.

 

Jos oma aktiivikäytössä oleva polkupyörä on siivousoperaation aikoihin hävinnyt keskustan pyöräparkista, sitä voi maanantaista 13.11. alkaen tiedustella Sovatekiltä (Sorastajantie 4, p. 014 333 7066, avoinna ma-pe klo 8.00-15.30).

 

 

Lisätietoja:

puistomestari Jari Moilanen, p. 014 266 8037, jari.moilanen[at]jkl.fi
https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/kadut-ja-liikenne/jalankulku-ja-pyoraily/polkupyoraparkit

Influenssarokotuspäivät lähestyvät Jyväskylässä – lapsiperheiden rokotukset keskitetysti Palokan neuvolassa

 

Jyväskyläläisille järjestetään jälleen keskitettyjä influenssarokotuspäiviä. Odottavien äitien ja lapsiperheiden omat rokotuspäivät järjestetään ensimmäistä kertaa Palokan neuvolassa. Lasten- ja äitiysneuvolan asiakkaat läheisineen rokotetaan Palokan neuvolassa 27.10., 1.12. ja 12.1., Korpilahden neuvolassa 25.10. ja 29.11., Hankasalmen neuvolassa 27.10. ja 27.11. ja Uuraisten neuvoloissa 1.11. ja 4.12.

 

Maksuttomat rokotukset laajenevat kaikkiin alle 7-vuotiaisiin lapsiin

 

Valtakunnallisesti määriteltyjen riskiryhmien maksuttomat rokotukset laajenevat tänä vuonna kaikkiin alle 7-vuotiaisiin lapsiin. Pistettävän rokotuksen vaihtoehto eli nenäsumuterokote voidaan antaa 2–6-vuotiaille.

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan pikkulapset sairastavat influenssaa enemmän kuin muut ikäryhmät. Influenssarokotuksen avulla voidaan estää sairastuminen myös jälkitauteihin, joista yleisimpiä ovat korvatulehdukset ja keuhkokuume. Koko lapsiperhe läheisineen on tervetullut rokotuksiin Palokkaan. Pikkulapsen rokottaminen auttaa suojaamaan influenssalta myös hänen läheisiään.

 

Riskiryhmiin kuuluvia lapsia rokotetaan rokotuspäivien lisäksi kouluterveydenhuollossa ja neuvolakäyntien yhteydessä. Muita erillisiä rokotusaikoja ei terveysasemilla ja neuvoloissa ole tarjolla.

 

Oikea pukeutuminen nopeuttaa rokottamista

 

Rokotuskäynnille kannattaa valmistautua pukeutumalla lyhythihaiseen tai helposti riisuttavaan puseroon, niin rokottaminen onnistuu sujuvasti. Kela- tai neuvolakortti on otettava mukaan.

 

Palokan rokotuspäiviin on helppo saapua paikallisliikenteen busseilla, lisäksi neuvolan pihassa on maksuttomia pysäköintipaikkoja. Palokan neuvolassa järjestetään rokotuspäivinä myös Terve-tapahtuma, jossa on esillä lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja ja toimintoja niin erilaisilta järjestöiltä kuin kaupungin palveluista.

 

Palokan neuvolan rokotuspäivät odottaville äideille ja lapsiperheille

◾Lauantai 27.10.2018 klo 8–17.30

◾Lauantai 1.12.2018 klo 8–17.30

◾Lauantai 12.1.2019 klo 8–13

 

Korpilahden neuvolan rokotuspäivät odottaville äideille ja lapsiperheille

◾Torstai 25.10.2018 klo 8–14

◾Torstai 29.11.2018 klo 8–14

 

Hankasalmen neuvolan rokotuspäivät odottaville äideille ja lapsiperheille

◾Lauantai 27.10.2018 klo 8–14

◾Tiistai 27.11.2018 klo 13–16

 

Uuraisten neuvolan rokotuspäivät odottaville äideille ja lapsiperheille

◾Torstai 1.11.2018 klo 9–15

◾Tiistai 4.12.2018 klo 9–15

 

Lisätietoja:

Riskiryhmät ja kaikki Jyten rokotuspäivät: https://www.jyvaskyla.fi/terveys/influenssarokotukset

Neuvoloiden rokotuspäivät:

Niina Romo, osastonhoitoja, p. 014 266 2220

Lea Nevala, osastonhoitaja, p. 014 336 5400, etunimi.sukunimi(at)jkl.fi

Lukukoira Eino vierailee Jyväskylän Keljonkankaan lähikirjastossa loka-joulukuussa 2018

Jyväskylän Keljonkankaan lähikirjastossa (Pihkatie 4) alkaa lukukoiratoiminta. Espanjanvesikoira Eino kuuntelee lasten lukemista kirjastossa 4.10., 1.11. ja 13.12. kello 17.30–18.30.  Lukukoiralle lukemisen on tarkoitus innostaa lukemaan. Koiralle lukemisesta hyötyvät lapset, jotka opettelevat lukemista, kokevat ääneen lukemisen jännittäväksi tai heillä on lukemisessa jotain muita vaikeuksia. Harjoittelu koirakaverin kanssa, joka kuuntelee arvostelematta, ei naura virheille eikä huomauttele hitaudesta, voi olla lapselle suureksi avuksi ja rohkaisuksi. Koiran läsnäolo rentouttaa lukijaa ja lievittää stressiä.

Einon ohjaajat ovat osallistuneet Suomen Kennelliiton Lukukoira-koulutukseen ja koira on arvioitu toimintaan soveltuvaksi. 
– Halusimme aloittaa lukukoiratoiminnan, koska koiran kanssa tehtävä vapaaehtoistyö on niin antoisaa. Olemme jo ennestään mukana Kennelliiton Jyväskylän kaverikoiratoiminnassa ja vierailleet koiriemme kanssa muun muassa vanhusten ja vammaisten palvelukodeissa. Kaverikoirana toimiminen on siis tuttua puuhaa Einolle. Meistä on hienoa, jos se pystyy lukukoirana rohkaisemaan lasta lukemisessa ja lukemaan opettelussa. Eino osaakin jo mukavasti rauhoittua kuuntelemaan lukijaa ja kurkkaa välillä kirjaa kiinnostuneena, kuvailee koiran ohjaaja Anna Rimppi.

 

Lukuvuorot varataan etukäteen Keljonkankaan lähikirjastosta

 

Eino käy kirjastossa kerran kuukaudessa. Lukuvuorot varataan etukäteen Keljonkankaan lähikirjastosta joko soittamalla tai käymällä kirjastossa. Vuorot jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Yhdellä käyntikerralla Eino ennättää kuunnella neljän lapsen lukemista. Yhdelle lukijalle on varattu 15 minuutin lukuaika.

 

Lapsi saa valita luettavan kirjan etukäteen. Lukutilanteessa ovat läsnä lapsi, lukukoira ja koiran ohjaaja. Lukukoira Einon ohjaajana toimii ensisijaisesti Anna Rimppi puolisonsa kanssa. Sairastapausten varalle on järjestetty toinen lukukoira ohjaajansa kanssa.

 

Lisätietoja

Ajanvaraus lukukoiralle: Keljonkankaan lähikirjasto (Pihkatie 5), p. 014 266 4134

Lukukoira Einon ohjaaja: Anna Rimppi, p. 040 554 7329

Jyväskylä Rock Academy julkaisee Face The Legacyn uuden singlen perjantaina suoratoistopalveluissa ja YouTubessa

 

Jyväskyläläinen hard rock -yhtye Face The Legacy julkaisee uuden singlensä United As One perjantaina 16.11. 2018. Sinkun on tuottanut Red Eleven -yhtyeen kitaristi Teemu Liekkala yhteistyössä Jyväskylä Rock Academyn kanssa. Kappaleesta julkaistaan myös musiikkivideo Jyväskylä Rock Academyn YouTube-kanavalla perjantaina klo 12:00: https://www.youtube.com/watch?v=09eQMYo6FQI

 

"Tällä sinkulla halusimme näyttää vähän erilaista puolta bändistämme. Edellinen sinkkumme As You're Gone oli selkeästi iisimpi, joten oli luonnollinen valinta pistää ulos menevämpi ralli", kertoo bändin kitaristi Elias Suhonen.

 

Bändillä on työn alla myös debyyttialbumi, josta yhtye lupailee lisätietoa aivan lähitulevaisuudessa. Face The Legacyyn kuuluvat Niklas Lindeman (laulu, kitara), Elias Suhonen (kitara), Juuso Liukkonen (basso) ja Pietro Tuominen (rummut).

 

United As One julkaistaan tärkeimmissä digitaalisissa musiikkikaupoissa ja suoratoistopalveluissa (muun muassa Spotify, iTunes ja Google Play.)

 

Jyväskylä Rock Academy

 

Nuorten yhtyeiden ja artistien ammattimaista ja kattavaa opastusta sekä valmennusta tarjoava Jyväskylä Rock Academy – toiminta alkoi syksyllä 2014.  Suomen huippumuusikot ja musiikkialan ammattilaiset opastavat Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelujen musiikkiin erikoistuneiden nuorisonohjaajien kanssa Jyväskylä Rock Academyn artisteja. Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelujen ylläpitämän Jyväskylä Rock Academyn toimintamalli on sovellettu Turku Rock Academyn pohjalta.

 

Lisätiedot:

Seppo Pohjolainen
nuorisonohjaaja
Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut
puhelin 014 266 4861

Esa Linna

nuorisonohjaaja

Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut

puhelin 040 5568 726

Arviointikeskustelut käynnistyvät Jyväskylän kouluissa  

 

Jyväskylän perusopetuksen kouluissa ja oppilaiden kodeissa valmistaudutaan uudistuneen opetussuunnitelman mukaisiin arviointikeskusteluihin. Arviointikeskustelu käydään vuosiluokilla 1-8, viikkojen 46-6 aikana. Yhdeksäsluokkalaisten kanssa käydään jatko-opintoihin ja tulevaisuuden suunnitelmiin liittyvä ohjauskeskustelu.

 

Vähintään puoli tuntia kestävään tapaamiseen osallistuu oppilas, vanhempi ja opettaja. Keskeistä on kuulla lapsen ja nuoren ajatuksia ja mielipiteitä omasta koulunkäynnistään. Arviointikeskustelu antaa mahdollisuuden pohtia yhdessä kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen sekä koulunkäyntitaitoihin liittyviä asioita.

 

Arviointikeskustelussa oppimista arvioidaan vuosiluokkakohtaisten tavoitteiden ja teemojen avulla.

 

1. luokka: Minä ja koulun arki

2. luokka: Minä ja muut koulussa. Minä ja opiskelun perustaidot. Minä ja itseluottamus

3. luokka: Minun hyvinvointi (L3, laaja-alainen osaaminen: Itsestä huolehtimien ja arjen taidot)

4. luokka: Minun TVT-taidot (L5, laaja-alainen osaaminen: Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen)

5. luokka: Oppimisen taitoni (L1, laaja-alainen osaaminen: Ajattelu ja oppimaan oppiminen)

6. luokka: Minä ja muutokset: uusien asioiden kohtaamisen rohkeus, osallisuus omista asioista ja osallisuus omista valinnoista.

7. luokka: Minä ja muut koulussa. Minun koulunkäyntitaidot.

8. luokka: Laaja-alainen osaaminen oppilaan näkökulmasta sekä päättyvät aineet (historia)

9. luokka: Ohjauskeskustelu: laaja-alainen osaaminen jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelun näkökulmasta.

 

Oppilaan edistymistä eri oppiaineissa arvioidaan eri tavoin koko lukuvuoden ajan

 

Arviointikeskustelu täydentää koko lukuvuoden aikaista oppimisen arviointia. Eri oppiaineiden tavoitteiden toteutumista oppilas ja opettaja tarkastelevat useita kertoja lukuvuoden varrella. Yhdessä keskustellen arvioidaan, kuinka oppilaan taidot ovat kehittyneet suhteessa etukäteen asetettuihin tavoitteisiin, mitä on opittu tai mitä vielä pitäisi harjoitella. Vertaisarvioinnissa oppilaat saavat palautetta toisiltaan yhdessä suoritettujen tehtävien onnistumisesta.

 

Jyväskylässä on arvioinnin tukena kuusiportainen laadullinen ja määrällinen taitotasokuvaus. Taitotasojen kuvauksilla tavoitellaan yhteistä käsitystä oppimisen tavoitteista, taidoista sekä osaamisen laadusta. Taitotasot on määritelty eri oppiaineissa vuosiluokkakokonaisuuksille 1-2, 3-6 sekä 7-9. Taitotasotaulut löytyvät https://peda.net/jyvaskyla/pok/oppilasarviointi/t.

 

Lisätietoja:

palvelujohtaja Tuija Rasinen, perusopetuspalvelut, puh. 014 266 4984
pedagoginen asiantuntija Minna Kuutti, palveluohjaus- ja kehittämisyksikkö, puh. 014 266 8452

Joulukylä Jyväskylä-tapahtumakokonaisuus käynnistyy Jyväskylän Joulunavauksella

 

Jokavuotinen Jyväskylän Joulunavaus tuo joulun paikkakunnalle ja käynnistää Jyväskylän seudun joulun ajan tapahtumat. Joulunavausta vietetään tänä vuonna Jyväskylän keskustassa valtakunnallisena joulunavauspäivänä lauantaina 24.11. Tänä vuonna Joulunavauksen järjestäjä on Jyväskylän kaupunki.

 

-          Joulunavauspäivä on aiemmin ollut Jyväskylässä sunnuntai, mutta vaihdettu päivä mahdollistaa entistä paremmin kauppakeskusten ja yritysten osallistumisen Joulunavaukseen omilla tapahtumillaan ja ostostarjonnallaan. Tänä vuonna Jyväskylän Joulunavaus ei käsitä vain Kompassin aluetta, vaan sitä on mahdollisuus juhlistaa koko päivän kestävänä tapahtumakokonaisuutena, kertoo Jyväskylän kaupungin viestintäjohtaja Helinä Mäenpää.

Joulunavauksen ohjelma järjestetään Kauppakadun Kompassilla klo 17-18. Ohjelmassa on muun muassa Kompassin tähden sytytys, joulupukin vierailu sekä laulu- ja tanssiesityksiä. Esiintyjinä nähdään nuori laulajalupaus Sisu Sorri, tanssija Elli Pulkkinen, Vox Aurean kuoroperheen Kolmekuutoset, Tanssin ohjelmapalvelu SkillD Company sekä Jaguars Spirit Athletes Saturnus. Joulunavauksen ohjelma huipentuu Sokkarin tarjoamaan ilotulitukseen.

 

Joulunavauspäivänä kauppakeskuksissa, tavarataloissa ja putiikeissa on ohjelmaa ja tarjouksia koko päivän ajan. Keski-Suomen museon ja Suomen käsityön museon näyttelyihin on koko joulunavausviikonlopun ajan vapaa pääsy.

 

Joulunavauksen jatkot järjestää Toivolan Vanha Piha. Kipinä Kuoro johdattelee ilotulituksen jälkeen ihmiset Kompassilta Toivolan Joulupihalle, joka tarjoaa ohjelmaa klo 18-20. Myös pihan puodit ovat avoinna jatkojen ajan ja Ravintola Remy aina klo 01.00 saakka.

 

Joulunavauksessa vierailijoiden käytössä Joulukylä Jyväskylän Snapchat-filtteri

 

Joulunavauksessa vierailevien on mahdollisuus käyttää Joulunavauspäivän 24.11 ajan Joulukylä Jyväskylän omaa Snapchat-filtteriä. Snapchat-filtteri on löydettävissä Snapchat-sovelluksessa Jyväskylän keskustan alueella. Filtteriä voi käyttää omissa Snapchat-kuvissaan ja -videoissaan älypuhelimen sijainnin ollessa päällä.

 

Joulukylä Jyväskylä aloittaa Jyväskylän joulunajan tapahtumat

 

Jyväskylän seudun joulunajan tapahtumia on koottu jälleen yhteen Visit Jyväskylän verkkosivuille osoitteeseen www.visitjyvaskyla.fi/joulu. Ulkoasultaan uudistetut verkkosivut avautuivat lokakuun puolivälissä ja samalla aktivoitui myös Joulukylä Jyväskylä -sivu Facebookin puolella (@joulukylajkl). Uutuuksia ovat verkkosivuille ja Facebookiin ilmestyvä joulukalenteri sekä sivuston englannin- ja saksankieliset versiot. Jyväskylän seudulla asuvat ja vierailevat voivat myös lisätä Facebook-profiilikuvaansa Joulukylä Jyväskylä –kehyksen. Joulukylä Jyväskylän markkinointi jatkuu aina loppiaiseen 6.1.2019 saakka.

 

Joulukylä Jyväskylä on lukuisista joulunajan tapahtumista ja vapaa-ajan vinkeistä koottu teemallinen tapahtuma- ja yhteismarkkinointikokonaisuus, joka on suunnattu Jyväskylän seudun asukkaille ja alueella vieraileville matkailijoille.

 

Lisätietoja:
Susanne Sarvilinna, markkinointipäällikkö; Visit Jyväskylä
susanne.sarvilinna (at) jkl.fi
p. 040 088 5786

 

Helinä Mäenpää, viestintäjohtaja; Jyväskylän kaupunki
helina.maenpaa (at) jkl.fi
p. 050 548 7422

 

Kuvia Joulunavauksesta. Kuvaaja Jiri Halttunen mainittava julkaistaessa:

http://www.kuvat.jyvaskyla.fi/public.do?main_action=displayObject.do%3furi%3dhttp%3a%2f%2fwww.profium.com%2farchive%2fArchivedObject-7BD58619-8DD2-0E05-56CA-8189A89822FC

http://www.kuvat.jyvaskyla.fi/public.do?main_action=displayObject.do%3furi%3dhttp%3a%2f%2fwww.profium.com%2farchive%2fArchivedObject-7E73E933-9379-6A5B-6839-61C628C27814

Kaikki Peliin JKL - yhteislippu talvikauden otteluihin Jyväskylässä

 

Kaikki Peliin JKL on Keski-Suomen Liikunta ry:n vuonna 2014 käynnistämä ohjelma, jonka ideana on tuoda jyväskyläläisiä urheiluseuroja tiiviimmin yhteen. Jyväskyläläiset seurat haluavat yhteistyötä tehden tuoda urheilun parhaat puolet esiin, saada ihmiset katsomoihin sekä innostaa nuoria liikkumaan. Lisäksi ohjelman tavoitteena on kehittää seurojen ottelutapahtumia ja niiden markkinointia.

 

Kaudelle 2018-2019 Kaikki Peliin JKL on kehittänyt seurojen yhteisen pääsylipun yhteistyössä Keski-Suomen Liikunnan ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Seuroista yhteislipussa mukana ovat Happee, Jyväskylä Basketball Academy (JBA), Jyväskylän Seudun Palloseura (JPS) sekä JyväsLentiksen (JyLE) ja Kampuksen Dynamon (KaDy) naisten ja miesten joukkueet. Seurojen yhteinen pääsylippu maksaa 20 euroa ja sillä pääsee katsomaan yhden runkosarjan kotiottelun kultakin mukana olevalta joukkueelta. Lippuja myyvät kaikki mukana olevat viisi seuraa. Huom.! Lippuja on myynnissä rajoitettu määrä ja yksi lippu kattaa 7 eri ottelua.

 

Yhteislipulla seurat haluavat tuoda esille ”yhdessä saavutamme enemmän” -ideologiaa, joka tukee myös Jyväskylän asemaa liikuntapääkaupunkina. Seurayhteistyön tiivistäminen sekä kiinnostuksen kasvattaminen Jyväskylän monipuoliseen palloilutarjontaan ovat isoja tavoitteita yhteislippukampanjan taustalla.

 

Lisätietoja:
Lisätietoja osoitteesta www.kesli.fi/kaikkipeliinjkl sekä Facebookista www.facebook.com/kaikkipeliinjkl/

 

Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut, suunnittelupäällikkö Anna-Leena Sahindal p. 014 266 4308, anna-leena.sahindal[at]jkl.fi

Keski-Suomen Liikunta, Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Jouni Vatanen p. 050 552 4997, jouni.vatanen[at]jkl.fi

Jyväskylän seudun joukkoliikenteen avustajaetuutta voi 1.12.2018 alkaen hakea EU:n vammaiskortilla

 

Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen Linkki-paikallisliikenteessä on vuodesta 2016 alkaen ollut käytössä avustajaetuus. Etuutta hyödyntävä asiakas maksaa paikallisliikenteen linja-autoissa ja Linkki-VIP-palveluliikenteen autoissa oman matkansa, mutta häntä avustava tai saattava henkilö matkustaa mukana maksutta. Avustajaetuuden saa ainoastaan Waltti-matkakortilla matkustaessa, eli se ei koske kerta-, päivä- tai mobiililipulla matkustavia asiakkaita.

 

Etuuden sisältöön ei ole tulossa muutoksia, mutta uudet avustajaetuudet haetaan jatkossa EU:n vammaiskortilla. Oikeus etuuteen tarkastetaan paikallisliikenteen Linkki-palvelupisteessä Jyväskylässä. Todentamisen jälkeen tieto avustajaetuudesta lisätään asiakkaan asiakasrekisteritietoihin ja tämän henkilökohtaiseen Waltti-matkakorttiin.

 

 

Paikallisliikenteen avustajaetuuden hakeminen

 

Jos asiakkaalla ei entuudestaan ole ollut käytössä paikallisliikenteen avustajaetuutta, sen saa 1.12.2018 alkaen Linkki-palvelupisteestä esittämällä EU:n A-merkityn vammaiskortin. Vuoden 2018 loppuun uusia avustajaetuuksia myönnetään myös vanhalla systeemillä, eli asiakas esittää kunnan tekemän päätöksen henkilökohtaisen avun tarpeestaan.

 

Jos asiakkaan Waltti-matkakorttiin on ennen 1.1.2019 liitetty avustajaetuus, joka perustuu kunnan tekemään päätökseen henkilökohtaisen avun tarpeesta, etuus jää voimaan, eikä uutta hakua tai EU:n vammaiskortin esittämistä Linkki-palvelupisteessä tarvita. Vuoden 2019 alusta alkaen uudet avustajaetuudet myönnetään yksinomaan EU:n A-merkityllä vammaiskortilla.

 

EU:n vammaiskorttia haetaan Kelalta, hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.vammaiskortti.fi. Osa asiakkaista saa vammaiskorttiinsa A-merkinnän, joka tarkoittaa, että henkilöllä voi olla mukanaan avustaja tai tukihenkilö. Kaikki A-merkittyyn vammaiskorttiin oikeutetut ryhmät on esitetty osoitteessa http://www.vammaiskortti.fi/miten-haen-vammaiskorttia.

 

Muun muassa näkövammaiset saavat A-merkityn vammaiskortin ja pääsevät nyt hyödyntämään avustajaetuutta Linkeissä. Aiemmin heillä ei ole tätä mahdollisuutta paikallisliikenteessä ollut.

 

 

Avustajaetuuden merkintä Waltti-matkakortille

 

Etuus merkitään palvelupisteessä asiakkaan henkilökohtaiseen Waltti-matkakorttiin kiinnitettävällä vuositarralla. Lisäksi avustajaetuudesta tehdään merkintä asiakkaan asiakasrekisteritietoihin. Avustajaetuutta ei saa linja-autossa EU:n vammaiskorttia näyttämällä, vaan se pitää etukäteen käydä merkkauttamassa Waltti-matkakortille Linkki-palvelupisteessä.

 

Kun avustajaoikeus on merkittynä Waltti-matkakortille ja asiakasrekisteriin, asiakas maksaa matkustaessaan oman Linkki-matkansa henkilökohtaisella Waltti-matkakortillaan. Linja-autossa hän esittää avustajaetuusmerkinnällä varustetun matkakorttinsa kuljettajalle, jolloin häntä matkan ajan avustava tai saattava henkilö matkustaa maksutta.

 

Vuoden 2018 avustajaoikeustarra mahdollistaa avustajan maksuttoman matkustamisen avustettavansa seurassa vuoden 2018 loppuun. Jos avustajaoikeuden hyödyntämistä haluaa jatkaa sen jälkeen, kortille on hankittava Linkki-palvelupisteestä uusi, vuoden 2019 avustajaetuustarra.

 

 

Lisätiedot:

- kuljetussuunnittelija Sari Hyötyläinen, p. 014 266 7707, sari.hyotylainen[at]jkl.fi

- EU:n vammaiskortti: http://www.vammaiskortti.fi/

Tanssiteatteri Minimin Juha-esitys vierailulle Jyväskylän kaupunginteatteriin

 

Tanssiteatteri Minimi vierailee Juha esityksellään Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä kuusi kertaan. Ensimmäinen esitys nähdään perjantaina 16.11. klo 19. Mikko Roihan dramatisoima ja ohjaama Juha perustuu Juhanin Ahon klassikkoromaaniin. Kun Marja hyppää Shemeikan matkaan jää Juha Suomen puolella kaipaamaan karannutta vaimoa takaisin ja särkyy ikävästä. Juha on balladi rakkaudesta vailla kotimaata, kuuma ja kiihkeä ripaska miellyttämisen ja halun historiasta. Teos taipuu vahvaksi teatterin ja tanssin yhdistäväksi tulkinnaksi.

 

Juhan oheisohjelmana järjestetään teosesittely perjantaina 16.11. klo 17.30 teatterin yleisölämpiössä. Esityksen ohjaaja Mikko Roihaa haastattelee teatterikuraattori Antti Niskanen. Lisäksi Juhan Kurkistus kulisseihin -kierrokselle on mahdollista osallistua lauantaina 17.11. klo 11.30. Oheisohjelma on Jyväskylän kaupunginteatterin yleisötyötä ja tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

 

Tanssiteatteri Minimin Juha -esitykset kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä

16.11.2018 klo 19

17.11.2018 klo 13

17.11.2018 klo 19

22.11.2018 klo 12

22.11.2018 klo 19

24.11.2018 klo 19

 

Ohjaus ja käsikirjoitus: Mikko Roiha
Koreografia: Mikko Roiha ja työryhmä
Esiintyjät: Antti Lahti, Sampo Kerola, Riikka Puumalainen, Marja Myllylä 
Äänisuunnittelu: Sami Silén
Valosuunnittelu: Mikko Roiha, Sam Siltavuori
Lavastus: Mikko Roiha, Jukka Horsmanheimo
Puvustus: Jaana Kurttila
Tuotanto: Tanssiteatteri Minimi
Alkuperäinen tuotanto: Kulttuuritehdas Korjaamo, Seinäjoen kaupunginteatteri, Tanssiteatteri Minimi ja Turun kaupunginteatteri

 

Teoksen alkuperäinen ensi-ilta nähtiin Helsingissä Korjaamolla vuonna 2010

 

Lisätietoja:

teatterinjohtaja Hilkka Hyttinen p. 050 311 8705

markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi p. 040 556 9810
Haastattelupyynnöt:

viestintä- ja tuotantokoordinaattori Outi Kasanen p. 050 340 7293

http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri
http://kuvat.jyvaskyla.fi/julkinen/juha.do

 
Taidemuseon ja Ratamon syksyssä hemmotellaan nykyvalokuvan ystäviä näyttelyin, luennoin ja opastuksin  

Jyväskylän taidemuseossa 19.10. yleisölle avatun Kapan eli Martti Kapasen retrospektiivinen näyttely Syrjäpoluilla esittelee yhden tärkeimmistä uuden valokuvauksen pioneereista Suomessa. Näyttelyn oheen rakennettu luentosarja valaisee Kapan roolia nykyvalokuvan kehityksessä ja antaa hyvän katsauksen suomalaisen valokuvataiteen lähihistoriaan. Luennot on järjestetty yhteistyössä Jyväskylän kansalaisopiston kanssa. Galleria Ratamossa nähdään Jouko Lehtolan valokuvia Some Girls Meet Young Heroes –nimisessä näyttelyssä 11.11. saakka. Lehtola kuuluu 2000-luvun taitteen arvostetuimpiin tekijöihin valokuvataiteen kentällä Suomessa. Taiteellisen työskentelynsä rinnalla Lehtola teki töitä lehti- ja rockkuvaajana.

 

Kapa Syrjäpoluilla Jyväskylän taidemuseon Holvissa 20.1.2019 saakka

Taiteilijanimi Kapan takana on ensi vuonna 70 vuotta täyttävä Martti Kapanen, jonka ansiot myös keskisuomalaisen valokuvataiteen kentällä ovat mittavat. Hän oli muun muassa perustamassa yhdessä jyväskyläläisten valokuvaajien kanssa tarunhohtoista Fotogenesis-ryhmää 1980-luvun alussa sekä kansainvälistä valokuvataiteen triennaali LUMOa (1989–2007). Kapa käsittelee useimmissa teoksissaan mennyttä aikaa, ihmisen jättämiä jälkiä maisemaan ja menneisyyden muistumia ihmismieleen. Sarjoissaan hän on käsitellyt mm. kansallismaiseman ja kaupunkikuvan rajua muutosta varsin kriittisin äänenpainoin. Myös ihmisen historia on vahvasti esillä Kapan tuotannossa.

Kapan valokuvateoksille on ominaista maanläheinen, pehmeä ja lähes nostalginen vanhojen valokuvien värimaailma. Hän teki pitkään yksinomaan mustavalkoisia valokuvia, joita hän saattoi värittää öljypastelleilla tai vesivärein. Voimakkaat ja hehkuvat värit ponnahtavat yllättäen esiin hänen ulkomaisten residenssimatkojensa yhteydessä kuten 2000-luvun alkuvuosina. Samoihin aikoihin hän luopui perinteisestä pimiötyöskentelystä ja siirtyi kokonaan digiaikaan. Ensimmäinen kännykkäkameralla kuvattu sarja Kotimatka valmistui vuonna 2013. Uransa alussa Kapa kokeili lähes kaikki vanhat valokuvatekniikat eikä Polaroidkaan ole jäänyt hänelle vieraaksi.

Syrjäpoluilla. Kapa – Martti Kapanen
19.10.2018–20.1.2019
Jyväkylän taidemuseon Holvi
Kauppakatu 23
40100 Jyväskylä
www.jyvaskyla.fi/taidemuseo

Näyttelyopastus perjantaina 26.10. klo 16.30 alkaen, vapaa pääsy
Taiteilijatapaaminen perjantaina 30.10. klo 15–16.30, vapaa pääsy

 

Luennot

Nykyvalokuvataiteen ihmeellinen maailma – lavastusta ja näppäilyä

Suomen valokuvataiteen museon johtaja Elina Heikka

to 25.10. klo 16.30–18.00
Jyväskylän taidemuseo, Kauppakatu 23.

Luennon järjestävät yhteistyössä Jyväskylän taidemuseo ja Jyväskylän kansalaisopisto
Elina Heikka on Suomen valokuvataiteen museonjohtaja – ollut jo 11 vuotta. Hän on työskennellyt myös Kansallisgallerian kuvataiteen keskusarkistossa erikoistutkijana ja johtajana sekä tutkijana Suomen valokuvataiteen museossa. Lisäksi hän on ollut Valokuva-lehden toimittaja ja päätoimittaja 1990-luvulla.

Heikka on kirjoittanut useita taidevalokuvaan liittyviä artikkeleita sekä ollut kirjoittamassa ja toimittamassa useita alan kirjoja. Esimerkiksi vuonna 2014 ilmestyi teos Valokuvataiteen ydin, joka on tieto- ja kuvakirja valokuvataiteen perusteista – hän on yksi kolmesta kirjoittajasta. Kirja tuo esille näkökulmia ja tulkintaa 1900-luvun valokuvataiteesta ja sitä ympäröineestä taidepuheesta Suomessa. Tänä vuonna ilmestyi Suomen valokuvataiteen museon julkaisuna Jukka Kukkosen ja Elina Heikan toimittama kirja Punamustavalkea. 1918 kuvat.

 

Valokuvan asema kuvataiteen kentässä on vahvistunut Suomessa 1980-luvulta lähtien. Mitä asioita valokuvaajat taiteellaan haluavat kertoa ja miten he asiansa esittävät? Elina Heikka on otsikoinut esityksensä Nykyvalokuvataiteen ihmeellinen maailma – lavastusta ja näppäilyä. Kuulemme nyt näkökulmia monimuotoiseen nykyvalokuvataiteeseen.

 

 

Fotogenesis 

Henna Keski-Mäenpää

to 1.11. klo 16.30–17.30

Jyväskylän taidemuseo, Kauppakatu 23

Luennon järjestävät yhteistyössä Jyväskylän taidemuseo ja Jyväskylän kansalaisopisto

Fotogenesis – mikä se on, kuulostaako tutulta? Fotogenesis on nimeltään jyväskyläläinen valokuvaajien ryhmä, joka syntyi 1980-luvun alussa. Henkilökohtaista ilmaisua korostavan valokuvauksen puolestapuhujana tunnetuksi tullut ryhmä halusi myös luoda foorumin valokuvataidetta koskevalle keskustelulle. He julkaisivat omaa Fotogenesis-valokuvalehteä 1981–1985 ja järjestivät ryhmänäyttelyitä. Keskeisenä tehtävänä oli edistää valokuvan asemaa taidemuotona ja monipuolistaa suomalaista valokuvakulttuuria. Kyse oli myös eräänlaisesta vastalauseesta valokuvataiteen Helsinki-keskeisyydelle. Ryhmään kuuluivat Lasse Anttonen, Pekka Helin, Mikko Hietaharju, Ilkka Keskinen, Kapa (Martti Kapanen), Matti Salmi ja Toivo Salonen.

 

Henna Keski-Mäenpää on tutkinut Fotogenesis-ryhmän toimintaa, josta ei ole aikaisemmin tehty tieteellistä tutkimusta. Tutkimus perustuu ryhmän jäsenten haastatteluihin ja arkistoaineistoon. ”Ryhmän merkitys suomalaiselle valokuvataiteelle on laajasti tunnustettu, sillä Fotogenesis nostetaan esiin lukuisissa viime vuosikymmenten aikana julkaistuissa valokuvataiteen historiaa käsittelevässä teoksessa”, hän toteaa. Fotogenesis-ryhmä sai toiminnastaan valokuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 1984. 

 

 

Syrjäpoluilla. Kävelyluento valokuvaaja Martti Kapasen eli Kapan taiteeseen
Hannu Castrén, kuvataidekriitikko ja kuvataiteilija
to 8.11. klo 16.30–18
Jyväskylän taidemuseo, Kauppakatu 23
Luennon järjestävät yhteistyössä Jyväskylän taidemuseo ja Jyväskylän kansalaisopisto

Martti Kapanen (s. 1948) on suolahtelaislähtöinen ja Imatralla nuoruutensa viettänyt valokuvaaja ja valokuvataiteilija. Hän valmistui Lahden taideteollisen oppilaitoksen valokuvauksen osastolta vuonna 1975 ja muutti Helsinkiin freelancer-kuvaajaksi. Vuonna 1978 hän palasi Keski-Suomeen, valokuvaajaksi Alvar Aalto -museoon. Valokuvaajan työnsä rinnalla hän alkoi myös toimia valokuvataiteilijana ja otti käyttöönsä taiteilijanimen Kapa. Hän alkoi rohkeasti kyseenalaistaa valokuvan yksipuolista dokumentaarista traditiota ja korostaa sen subjektiivisia mahdollisuuksia. Kapa oli mukana 1980-luvun alussa jyväskyläläisten valokuvataiteilijoiden perustamassa Fotogenesis-ryhmässä, joka piti näyttelyitä ja julkaisi lehteä ja julistautui subjektiivisen valokuvan puolesta puhujaksi.  Fotogenesis-ryhmä sai ansioistaan valtionpalkinnon vuonna 1984. Martti Kapanen vaikutti voimallisesti ja kokonaisvaltaisesti myös valokuvataiteen institutionaaliseen kehitykseen ja arvostukseen. Kapa ei halunnut rajata valokuvaamistaan tiukasti tiettyyn aiheeseen, tyyliin tai tekniikkaan, vaan etenee mielihalunsa mukaan. Kapa on kuvannut omaa työskentelyään näin: En ole tutkija. Olen valokuvaaja ja kuvani ovat enemmänkin visuaalisia ajatuksia, joita ympäristö tuottaa. Minulla ei ole takanani johdatusta, joka vie eteenpäin. Olen harhailija, sellainen, joka nuorena tuomittaisiin kypsymättömäksi, mutta nyt ikääntyneenä ehkä uuden etsijäksi. 

 

Lisätietoja:

Seija Heinänen, suunnittelija, seija.heinanen@jkl.fi, puh. 014 266 4394

 

 

Jouko Lehtolan valokuvia Galleria Ratamossa

 

Jouko Lehtola (1963-2010) kuuluu 2000-luvun taitteen arvostetuimpiin tekijöihin valokuvataiteen kentällä Suomessa. Jouko Lehtola valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1993 ja tuli tunnetuksi 1990-luvun puolivälissä mm. dokumentaarisesta valokuvastaan. Lehtolan töitä on ollut laajasti esillä lukuisissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä niin Suomessa kuin ulkomailla. Hänen valokuvateoksiaan on useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä kokoelmissa, mm. Moderna Museet, Deutsche Bank sekä Nykytaiteen museo Kiasma. Taiteellisen työskentelynsä rinnalla Lehtola teki töitä lehti- ja rockkuvaajana. Häntä työllistivät niin suomalaiset huippumuusikot kuin myös Helsingin Sanomat, ja varsinkin Hesarin Kuukausiliite.

Lehtolan jo lapsuudessa herännyt intohimo nuorisokulttuuriin, musiikkiin ja rokkiin näkyivät hänen varhaisessa valokuvatuotannossaan. Suuren yleisön tietoisuuteen hän breikkasi sarjallaan Nuoret sankarit, joka kuvasi mutkattomaan tyyliin nuoria Suomen kesässä, festivaaleilla ja tanssilavoilla. Sarja alkoi osana pohjoismaista Nuori Pohjolassa -projektia 1990-luvulla. Lehtola kuvasi myös projekteissaan helsinkiläistä nuorisokulttuuria, tatuointejaan esitteleviä ihmisiä sekä yhteiskunnallisia aiheita. Lehtola työskenteli ja opetti taidekoulussa. Sekä kaupalliset toimeksiannot että oma vapaa työskentely olivat täynnä intohimoa ja paneutumista. Joukolla oli valokuvaajana oma selkeä tyylinsä, joka on saanut monia seuraajia. Hänen tapaansa lähestyä kuvattavaa ja ottaa tilanne haltuun on vaikea jäljitellä: ”Se tarkoittaa, että minun on oltava kuvattavieni edessä niin avoin kuin voin olla. En voi piiloutua kameran taakse tai olla ylimielinen. Heidän täytyy kyetä luottamaan minuun ja minun heihin. Muuten kaikki olisi vain ajanhukkaa – ja kuvista tulisi surkeita.”

Jouko Lehtola: Some Girls Meet Young Heroes
18.10.–11.11.2018
Galleria Ratamo
Veturitallinkatu 6
40100 Jyväskylä
www.jyvaskyla.fi/ratamo
Lisätietoja: Anna-Leena Pesonen, anna-leena.pesonen(at)jkl.fi, Galleria Ratamo, puh. 014 266 4389

Paikallisliikenteen Linkki-linjan 41 korjattu aikataulu jaetaan 25.10. Laukaaseen

 

Laukaan ja Jyväskylän välisen paikallisliikennelinja 41:n painetuissa aikatauluissa havaittiin syksyn 2018 kuluessa useampi virhe. Osa virheistä koski Laukaa-Jyväskylä –yhteysvälillä liikennöiviä seutuliikenteen vuoroja, jotka myös löytyvät linjan 41 aikataulujen yhteydestä.

 

Korjatut aikataulut sisältävä linjan 41 aikatauluesite jaetaan nyt erillispainoksena linjan reitin varren laukaalaistalouksiin.  Korjattu aikataulu saapuu Postin jakamana torstaina 25.10. kaikkiin talouksiin Leppäveden, Tiituspohjan, Vihtavuoren ja Laukaan alueella. Korjatut aikataulut vaihdetaan myös linjan 41 reitin varren pysäkeille.

 

Jyväskylän seudun joukkoliikenne pahoittelee virheellisistä aikataulutiedoista asiakkailleen aiheutunutta harmia. Aikatauluvihkon tuhansiin kellonaikatietoihin pääsee huolellisesta tarkastamisesta huolimatta vuosittain pujahtamaan virheitä. Linjan 41 talvikauden 2018–19 aikatauluun niitä osui onnettomuudeksi vielä useampia.

 

Ajantasaiset aikataulut löytyvät aina sähköiseltä aikataulu- ja reittioppaalta https://jyvaskyla.digitransit.fi sekä sekä Linkki-paikallisliikenteen nettisivuilta http://linkki.jyvaskyla.fi.

 

 

Aikataulu- ja reittimuutos keskussairaalasta Peurunkaan kello 16.15 ajetulla vuorolla

 

Linjan 41 aikataulukorjausten lisäksi myös yhden vuoron aikataulua on aikatauluongelmien vuoksi jouduttu muuttamaan. Muutos on astunut voimaan 1.10.2018 alkaen ja se koskee kello 16.15 keskussairaalalta Peurunkaan ajettua vuoroa.

 

Vuoron muuttunut aikataulu on seuraava:

·         16.15 Keskussairaala

·         16.25 Vapaudenkatu, Keskusta 3-pysäkki

·         17.00 Vihtavuoren koulu (aiempi aika 16.55)

·         17.15 Laukaan linja-autoasema (aiempi aika 17.05)

 

Vuoro ei enää jatka Laukaan linja-autoasemalta Peurunkaan. Samalla Peurungasta kello 17.10 Laukaan linja-autoasemalle ajettava osuus jää reitiltä pois. Korvaava yhteys Peurunkaan on Jyväskylän Liikenne Oy:n seutuvuorolla, joka lähtee kello 16.30 Jyväskylän Matkakeskukselta ja kello 17.15 Laukaan linja-autoasemalta. Muutettu aikataulu ja reitti näkyy linjan 41 korjatussa aikatauluesitteessä, sähköisellä reittioppaalla https://jyvaskyla.digitransit.fi sekä sekä Linkki-paikallisliikenteen nettisivuilla http://linkki.jyvaskyla.fi.

 

 

Linkki-paikallisliikenteen palvelut Laukaassa

 

Laukaan ja Jyväskylän väliä liikennöivä linja 41 liittyi kesällä 2018 osaksi paikallisliikennettä. Linkki-linjoilla 1–13 ja 14–42 matkat taittuvat edullisimmin Waltti-matkakortilla, mutta matkan voit tehdä myös mobiililipulla tai kuljettajalta ostettavalla kertamatkalipulla. Lisäksi Waltti-matkakortilla

voi maksaa matkan Laukaan palveluliikenteen autossa.

 

Waltti-matkakortti kelpaa Laukaa-Jyväskylä-Muurame -alueella myös niiden seutuliikennevuorojen autoissa, joiden ikkunassa on keltaoranssi W-kyltti (W niin kuin Waltti). Laukaassa Waltti-matkakorttiasiakkaita palvelee Kirkonkylän R-kioski. Lataukset ja uusien Waltti-matkakorttien tilaukset hoituvat myös Waltin nettipalvelujen kautta (lataukset https://kauppa.waltti.fi ja uudet kortit https://nettilataukset.waltti.fi).

 

 

Lisätiedot:

- joukkoliikennesuunnittelija Seppo Koivisto, p. 014 266 3645, seppo.koivisto[at]jkl.fi
- linja 41, korjatut aikataulut ja reitit 1.10.2018–2.6.2019 (pdf): http://linkki.jyvaskyla.fi/download/101544_Linja_41_korjatut_aikataulut_web.pdf

Koira liikuttaa –toiminta käynnistyy Jyväskylässä Kukkulan, Huhtasuon ja Jokelan kouluilla

 

Jyväskylän Liikkuva koulu –hankkeessa käynnistetään Koira liikuttaa –toiminta Kukkulan, Huhtasuon ja Jokelan kouluilla 24.10.2018 alkaen. Kukin koulu saa yhtenä päivänä viikossa koiratoimintaan koulutetun Tinka-koiran ja ohjaajan oppitunneille tuomaan oppimiseen lisää liikkumista ja toiminnallisuutta. Tinka on lähes kolmevuotias labradorinnoutaja ja saanut erillisen koulutuksen toimintaan. Tinka-koiralla on oma vastuuvakuutus.

 

–Koira liikuttaa –toiminnassa tavoitteena on saada oppilas liikkumaan suunnitelmallisesti koulupäivän aikana. Koira toimii motivaattorina, tuo iloa ja elämyksellisyyttä moneen eri toimintaan ja oppimiseen. Koiran avulla voidaan lisäksi nostaa itsetuntoa ja auttaa itsehillinnässä. Toiminta suunnitellaan etukäteen sopiviksi osallistujille, kertoo koiratoimintaa ohjaava Jasmin Wladimirov.

 

Koira liikuttaa –toimintaa tuodaan oppitunneille normaalin lukujärjestyksen mukaisesti ja kasvatusvastuu säilyy opetusryhmää vetävällä opettajalla.  Toiminnassa hyödynnetään erilaisia oppimisvälineitä sanallisten, numeeristen ja liikuntaa lisäävien tehtävien tekemiseen.

 

–Vähän liikkuville oppilaille jo esimerkiksi kävelylenkki Tinkan kanssa tuo liikuntatuntiin ja peruskestävyyttä lisäävään liikuntaan uuden ulottuvuuden, toteaa Jyväskylän Liikkuva koulu –koordinaattori Jon Salminen.

 

Lukukoira-toiminnasta liikunnan lisääjäksi

 

Tinka-koira vieraili viime lukuvuonna Jyväskylän Jokelan koululla. Tinka tuki eri-ikäisten lasten lukemaan oppimista ja toi toiminnallisuutta matematiikan tunneille.

 

–Toiminnasta saadun hyvän palautteen pohjalta päätimme kokeilla, kuinka koira-kaverin avulla onnistuttaisiin saamaan lisää liikuntaa tai erilaisia liikkumisen muotoja koulupäivään. Koira liikuttaa –toimintaa kohdennetaan tässä vaiheessa kolmelle koululle. Kokeiluun osallistuvien lasten huoltajille on lähetetty erillinen Wilma-viesti toiminnan tarkemmasta sisällöstä, kertoo Jon Salminen.

 

Jyväskylän perusopetuksen koulut ovat mukana valtakunnallisessa Liikkuva koulu –hankkeessa, jossa liikunnallisia toimintoja tuodaan opetuksen tueksi oppi- ja välitunneille sekä koulupäivän jälkeiseen aikaan. Tavoitteena on, että jokainen oppilas liikkuisi koulupäivän aikana yhden tunnin.

 

Lisätietoja:

koordinaattori Jon Salminen, Jyväskylän Liikkuva koulu, p. 014 266 0880
rehtori Maija Juoperi, Kukkulan koulu, p. 014 266 4785

rehtori Kirsi Kallionpää, Huhtasuon yhtenäiskoulu, p. 014 266 4657

erityisopettaja Tiina Herranen, Jokelan koulu, p. 014 266 4523

palvelujohtaja Sami Lahti, perusopetuspalvelut, p. 014 266 4985

”Henkilökohtaisia kohtaamisia, erilaisia asumisratkaisuja ja yksinäisyyden kitkemistä”

– Keski-Suomen asiakasraati kokoontui pohtimaan tulevaisuuden palveluita ikääntyneiden osalta

 

Keski-Suomen asukasraati kokoontui tänään pohtimaan mm. tulevaisuuden kotihoidon palveluita sekä sitä, mitkä asiat tukevat ikääntyvien hyvinvointia eri puolilla maakuntaa.  Maakunnan asukkaat ovat raadin mukaan tällä hetkellä hyvin erilaisessa asemassa riippuen siitä, missä päin he asuvat. Omaiset voivat olla kaukana ja mahdollisuutta tavata ystäviä tai läheisiä ei ole, koska joukkoliikenneyhteydet tai varallisuus eivät mahdollista osallistumista esimerkiksi harrastetoimintaan. Yksinäisyys onkin asiakasraadin mukaan suurin uhka ikääntyvien hyvinvoinnille.

 

- Asiakaskyselyt osoittavat, että omaisten ja läheisten tuki on tärkein tuki kotona pärjäämiselle.  Mutta esimerkiksi maaseudulla asuvan ikäihmisen jälkikasvu voi olla muuttanut työn perässä toiselle puolelle maata tai maapalloa. Siksi pitää varmistaa, että henkilökohtaisia ja pysyviä hoitosuhteita voidaan tarjota eri puolilla maakuntaa ja myös haja-asutusalueilla. Digipalvelut eivät korvaa aitoa kohtaamista, raati totesi.

 

Kotiin tuotavia palveluita mietittäessä raadin mukaan tasavertaisuutta on se, että huomioidaan eri puolilla maakuntaa asuvien halu asua omassa kodissaan ja tutussa lähiympäristössään. Esimerkiksi asumispalveluiden keskittämisen pelättiin lisäävän muuttoliikennettä kasvukeskuksiin. Kun omasta tutusta lähiympäristöstä lähdetään, lisääntyy riski kokea yksinäisyyttä.

 

- Vaikka maaseudulla välimatkat voivat olla pitkiä ja kulkeminen hankalaa, on siellä luonnostaan erilaista yhteisöllisyyttä kuin kaupungissa. Jos muutetaan palveluiden perässä kaupunkiin, jätetään taakse entinen lähipiiri. Kerrostalossa voidaan asua seinänaapureina, muttei tiedetä edes toisen nimeä. Siksi palveluita pitää miettiä monesta eri näkökulmasta ja huomioida esimerkiksi omien verkostojen merkitys ikääntyessä. Aivan keskeistä on myös tunnistaa järjestöjen ja kolmannen sektorin rooli vapaa-ajan aktiviteettien ja vuorovaikutuksen osalta. Tietoa pitää koota yhteen ja tarjota tietoa myös perinteisin viestinnän keinoin vaikkapa palveluhakemistojen muodossa, raati tiivisti.

 

Ikäihmisten hyvinvointia voidaan raadin mukaan lisätä sekä haja-asutusalueilla että kaupungissa varmistamalla erilaisten kohtaamispaikkojen muodostuminen ja ennen kaikkea ikäihmisten mahdollisuus kulkea palveluiden ääreen. Turvallisuutta korostettiin useissa puheenvuoroissa.

 

- Turvallisuus voi tarkoittaa esimerkiksi riittävää valaistusta kulkureiteillä tai teiden hiekoittamista. Laajemmin turvallisuus tarkoittaa myös helppoa liikkumista omassa kodissa vaikkapa apuvälineiden turvin. Toisaalta turvallisuutta on myös saada kotiin mielekästä tekemistä sekä pääsyä asumispalveluiden piiriin, jos omassa kodissa ei enää pärjätä. Tietoa esimerkiksi eri asumismahdollisuuksista pitää lisätä merkittävästi nykyisestä, raati tiivisti.

 

Digitalisaation nähtiin täydentävän yhä vahvemmin kotiin tuotavia palveluita. Raadin mukaan etäyhteyksien käytössä pitää varmistaa toimivat yhteydet sekä laitteiden käyttöön vaadittava osaaminen. Oppimista voidaan tukea hyödyntämällä vertaistukea. Lisäksi ikääntyneen mahdollisuus lainata päätelaitteita on turvattava tilanteissa, joissa oma varallisuus ei riitä niiden hankintaan.

 

Info: Asiakasraati tuo osaltaan asiakasnäkökulmaa maakunnan suunnitteluun

 

Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen asukasraati on 4 kertaa vuodessa kokoontuva vapaaehtoisista asukkaista muodostuva kehittäjäryhmä. Raati pureutuu tapaamisissaan maakunnan valmistelutyöhön eri näkökulmista. Tänään aiheena oli Kukoistava Kotihoito -hankkeen tulokset ja ikääntyvien palveluiden valmistelutilanne. Asiakasraatiin osallistui noin 15 aktiivista asukasta eri puolilta maakuntaa.

 

Raati kokoontuu seuraavan kerran joulukuussa. Raadin kokoonpano on nähtävillä raadin omilta verkkosivuilta: http://www.ks2021.fi/tyoryhmat-ja-muistiot/asiantuntijatyoryhmat/sosiaali-ja-terveyspalveluiden-uudistustyon-asiakasraati/

 

Lisätietoja: Raadin vetäjänä toiminut lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman muutosagentti Hanna Hämäläinen, p. 050 304 6670 sekä Kukoistava kotihoito -hankkeen hankepäällikkö Eeva-Liisa Tammi, p. 050 440 6297

Jyväskylän Lehtisaaren koulun 8. luokkalaisten tapahtuma Säynätsalon senioreille 12.10.2018

 

Jyväskylän Lehtisaaren koulun oppilaat kantavat oman kortensa kekoon valtakunnallisella Vanhusten viikolla. Kahdeksansien luokkien valinnaisaineryhmän Hyvää Yhdessä –kurssi järjestää perjantaina 12.10. klo 11.15-12.30 tapahtuman Säynätsalon senioriväestölle Lehtisaaren koulun Keijola-salissa. Tarjolla on useita toimintapisteitä, joissa senioriväestö ja oppilaat pääsevät yhdessä osallistumaan tarinatupaan, erilaisiin liikunta-aktiviteetteihin sekä pelaamaan lauta- ja korttipelejä.  Ohjelmassa on lisäksi musiikkiesityksiä ja oppilaiden tarjoamat pullakahvit.

 

Tapahtuman toteuttaminen on osa uuden opetussuunnitelman mukaista, Jyväskylässä koulukohtaisesti suunniteltua, laaja-alaisen oppimisen kokonaisuutta. Keskeisiä tavoitteita ovat oppilaiden osallistaminen, yhteistyö lähiympäristön kanssa, nuorten itsetunnon vahvistaminen ja toisten vahvuuksien arvostaminen.

 

Syksyn kurssilla 50 oppilasta toteuttavat neljä projektia. Ensimmäisessä projektissa tehtiin ”hyvä työ” kotona. Toisessa suunniteltiin alempien luokkatasojen oppilaille leikki/peli työskentelyä ryhmissä. Nyt toteuttava tapahtuma Säynätsalon senioreille on kolmas projekti ja tulevan neljännen projektin sisältö kohdistuu koulun joulujuhlan suunniteluun ja järjestämiseen.

 

Lisätietoja:
apulaisrehtori Merja Jokinen, Lehtisaaren koulu, p 014 266 8973

Ryhmätoimintaa nuorille äideille ja lasta odottaville sekä varhaisteinien vanhemmille Jyväskylässä

 

Jyväskylässä nuorille äideille ja lasta odottaville nuorille äideille sekä 10-12-vuotiaiden vanhemmille on tarjolla vertaistukea.

 

Nuorten äitien ja odottajien ryhmä

 

Nuorten äitien ja lasta odottajien tapaamiset ovat perjantaisin klo 10-12 Jyväskylän Veturitalleilla. Ryhmä on avoin kohtaamispaikka alle 24-vuotiaille Jyväskylän seudun nuorille äideille ja lasta odottaville. Ryhmässä tapaa vertaisiaan juttelun ja kahvittelun merkeissä. Tapaamisten ohjelmassa on osallistujien toiveiden mukaista toimintaa sekä teemakeskusteluja. Myös lapset ovat tervetulleita mukaan. Toiminta on osallistujille maksutonta. Etukäteisilmoittautumista ei tarvita, vaan mukaan voi tulla kerran tai joka perjantai. Ryhmää vetävät ohjaajat Jyväskylän kaupungin lapsiperheiden varhaisen tuen palveluista ja nuorisopalveluista.

 

Vertaisryhmään 10-12-vuotiaiden lasten vanhemmille voi ilmoittautua 12.10. mennessä

 

Vertaistukiryhmä 10-12-vuotiaiden lasten vanhemmille kokoontuu syksyn aikana kolme kertaa: 22.10., 5.11. ja 19.11. klo 15-16.15. Ryhmän tavoitteena on vahvistaa vanhemmuuden taitoja ja miettiä keinoja myönteiseen vuorovaikutukseen perheessä. Ryhmään ilmoittautumiset toivotaan 12.10. mennessä numeroon 014 266 1380 tai 014 266 1849.

 

Toiminnoista vastaa Jyväskylän kaupunki.

 

Lisätietoja:

Nuorten äitien ja odottajien ryhmästä:

varhaisen tuen palveluiden perheohjaaja Eveliina Matikainen, 014 266 3482, eveliina.matikainen(at)jkl.fi

nuorisopalvelujen asiakasohjaaja Birgit Ruuskanen, 014 266 4239, birgit.ruuskanen(at)jkl.fi

 

10-12-vuotiaiden lasten vanhempien vertaisryhmästä:

Varhaisen tuen palvelujen kehittäjä-perheohjaaja Hanna Auvinen, p. 014 266 1380

Varhaisen tuen palvelujen kehittäjä-perheohjaaja Tiina Tuukkanen, p. 014 266 1849

Copyright (c)2017, All Rights Reserved.