Ulkokuntopiirejä tarjolla Jyväskylän lähiliikuntapaikoilla

 

Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut järjestää ohjattua ulkoliikuntaa 14.5.-28.6.2018 välisenä aikana. Kuntopiireissä hyödynnetään eri puolilla kaupunkia olevien lähiliikuntapaikkojen ulkokuntoilulaitteita. Ryhmät ovat maksuttomia ja sopivat kaikille ikään ja kuntoon katsomatta.

 

Jyväskylän sataman liikuntapuisto
Maanantai 17.00–18.00 Kuntopiiri

 

Keljonkankaan lähiliikuntapaikka (Soratie 9)
Maanantai 17.00–18.00 Kuntopiiri

 

Kangaslammen toimintapuisto (Taimistontie 6 a)
Maanantai 17.00-18.00 Kuntopiiri

 

Huhtasuon senioripuisto (Suluntie 18 A)
Tiistai 10.00-11.00 Kuntopiiri, seniorit (toimintakyky alentunut)
Tiistai 11.15-12.15 Kuntopiiri, seniorit

 

Korpilahden koulukeskuksen piha (Kokkotie 20)
Keskiviikko 13.00-14.00 Kuntopiiri

 

Tikkakosken lähiliikuntapaikka (Koulukatu 5)
Keskiviikko 15.00-16.00 Kuntopiiri, seniorit
Keskiviikko 17.00–18.00 Kuntopiiri

 

Huhtasuon liikuntapuisto (Kangasvuorentie 18)
Torstai 17.00–18.00 Kahvakuula

 

Jyväskylän kaupungin seitsemän ulkokuntosalia tarjoavat liikkujille mahdollisuuden monipuoliseen ja matalankynnyksen lihaskuntoharjoitteluun. Saleilla pystyy harjoittamaan kehoa kokonaisvaltaisesti niin ylä-, keski- kuin alavartalonkin osalta. Lihaskunnon lisäksi laitteilla harjoittelu kehittää ja ylläpitää mm. tasapainotaitoja ja notkeutta. Laitteiden käyttö on turvallista ja suurin osa laitteista sopii myös aloittelijoille.

 

Tarkempia tietoja Jyväskylän kaupungin lähiliikuntapaikoista osoitteesta:  https://www.jyvaskyla.fi/liikunta/paikat/ulkokuntosalit

 

Lisätietoja:
vastaava liikunnan ohjaaja Elina Oinonen p. 014 266 7736, elina.oinonen[at]jkl.fi

Tapani Kalliomäki valitsi Harrastajateatterikesän ohjelmiston 
 

Jyväskylän kaupunginteatterin ja Suomen Harrastajateatteriliiton 17. – 19.8. järjestämään Harrastajateatterikesään haki 25 esitystä, joista 6 valittiin kesän 2018 ohjelmistoon.
– Olen erittäin hyvilläni ja otettu näkemästäni. Maamme valtavan laaja harrastajateatterikenttä on ihmeellinen asia ja suuri rikkaus. Harrastajateatteritoiminta rikastuttaa kulttuuriamme, mutta näen sillä myös valtavan tervehdyttävän ja harrastajien hyvinvointia vaalivan merkityksen, näyttelijä Tapani Kalliomäki summaa kokemustaan. Valintatyössä hän oli mukana ensimmäistä kertaa.

 

Valinnoissaan Kalliomäki kertoi lähteneensä liikkeelle yhteiskuntakriittisestä sisällöstä tai ainakin vähintäänkin siitä, että esitys uskaltaa väittää jotain. Uskalluksella Kalliomäki kertoo tarkoittavansa myös rohkeutta, joka syntyy ohjaajan tai työryhmän tavasta käsitellä aihettaan tai näyttelijöiden rohkeutta heittäytyä. – Näyttelijäntyötä katsoessani olen pitänyt oleellisena sitä, että näen että roolia ei esitetä, vaan se eletään. Roolin taakse ei mennä piiloutumaan, vaan näyttelijän tulee tulla näyttämölle käyttämään omaa kokemusmaailmaansa niin vahvasti, että henkilökohtaisuuden kokemus siirtyy katsomoon.

 

”Kaikki synti tulee Ruotsista ja hyvä harrastajateatteri tulee Suomesta.”


Valituksi tulleen Helsingin Gayteatteri HGT ry:n esitystä Olitko Sinä? Homomman Suomen historia 2.0 Kalliomäki kuvailee ajankohtaiseksi, tärkeäksi, yhteiskuntakriittiseksi ja karnevalistiseksi kokonaisuudeksi, jossa rakkaus voittaa. – Esitys puhuu vahvasti vähemmistöjen, rakkauden ja suvaitsevaisuuden puolesta ja siinä on raikas ja häpeilemätön ote, kehuu Kalliomäki näkemäänsä. Esityksen innoittamana Tapani Kalliomäki toteaa pilke silmäkulmassaan että ”Kaikki synti tulee Ruotsista ja hyvä harrastajateatteri tulee Suomesta.” Gayteatterin esityksen on ohjannut Kim Gustafsson.

 

Kuusamon Näyttämön Neljäntienristeys saa Kalliomäeltä kiitosta niin roolisuorituksia kuin koko esitystä leimaavasta terveestä anteeksipyytelemättömyydestä ja vahvasta kollektiivisuuden tunteesta, joka siirtyy katsojalle lämpönä ja ymmärryksenä tarinan henkilöitä kohtaan. Neljäntienristeyksessä Suomen historiaa käydään läpi samalla kun seurataan mielenkiintoista näyttämöllepanoa sukupolvitarinasta. – Hieno esitys siitä miten ihmisten persoonat rakentuvat historiansa, menneisyytensä kautta, Kalliomäki kehuu. Ohjaustyön on tehnyt Ahti Ahonen.

 

Orimattilan teatterin Madaamit puolestaan on provokatiivinen komedia äitiydestä, väsymisestä ja lapsiperheen arjesta. Esityksen on ohjannut Eppu Gustafsson. Perheen mullistukset ja paineet avioerosta tarjoillaan tragikomedian muodossa ja sisältö on näin helposti vastaanotettavissa. Arjen raadollisuus käsitellään vapauttavan naurun kautta. – Esitys antaa varmasti lohtua ja pilkettäkin silmäkulmaan monille lasten kanssa ruuhkavuosia eläville, arvelee Kalliomäki.

 

Laukaan Teatterin Viimeiset Mitalit on puheenvuoro vanhuksille ja oodi, jonka on ohjannut Aila Lavaste. Esitys nostaa esille ihmiset, jotka ovat intohimoineen ja pelkoineen elämänsä loppupuolella. – Ihminen kantaa mukanaan kaiken eletyn elämän, mutta miten selvitään matkan varrella syntyneiden haavojen yli. Voiko ihminen hyväksyä itsensä, ellei hyväksy historiaansa?

 

Hämeenlinnalaisen Ofelia-ryhmän Arjen yksinäiset kurkottaa erittäin mielenkiintoisella ja raikkaalla tavalla kohti absurdia ja eri aikatasoja. – Nautittavaa heittäytymistä, herkkyyttä ja lämpöä. Hienon ohjauksen kruunaa näyttelijöiden avoimen henkilökohtainen ote, toteaa Kalliomäki. Henkilöiden ja tarinan matkaan mahtuu niin Marilyn Monroe, James Dean kuin Ofeliakin. Esitys on taitava tragikomedia, joka naurattaa, koskettaa ja onnistuu olemaan arvaamaton ja yllättävä. Arjen yksinäiset on näyttelijänä tunnetun Ria Katajan ensimmäinen ohjaustyö.

 

Leichner & Klemettinen työryhmän Nuoren Wertherin kärsimykset on Kalliomäen mukaan ilmaisultaan täynnä maanista riemua, roihuavaa raivoa sekä pakahdutetun surun luomaa energistä haltioitumista. Nuoren Wertherin kärsimykset on puheenvuoro yksinäisille, joiden unelmat jäivät toteutumatta. – Nuoruuden into ja tekemisen riemun liekki palavat kauniisti tässä monologissa, summaa Kalliomäki. Työryhmän jäsenet ovat osallistuneet menestyksekkäästi Harrastajateatterikesään myös Jyväskylässä vuonna 2016 Ilves-Teatterin alaisuudessa Paratiisi – esityksellä.

 

Raadissa Malla Malmivaara, Hanna Liinoja ja Mika Terävä


Tapahtumaviikonloppuna 17. – 19.8. Jyväskylän kaupunginteatterissa esityksiä arvioi omalta kantiltaan myös tapahtuman raati. Raadissa ovat näyttelijä Malla Malmivaara, draamakasvatuksen yliopistonopettaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja Mika Terävä sekä Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijä Hanna Liinoja. Raati antaa palautteen jokaisesta esityksestä työryhmälle ja jakaa tapahtuman päätteeksi yhteensä 1000€ edestä stipendejä, sekä kunniamainintoja. Yleisö puolestaan pääsee keskustelemaan esityksistä valitsija Tapani Kalliomäen johdolla suosituissa Jälkilöylyissä jokaisen esityksen jälkeen. Lisäksi tapahtumassa on tarjolla kaikille avoimia työpajoja ja keskustelutilaisuuksia.

 

Harrastajateatterikesän lipunmyynti avautuu keskiviikkona 9.5. klo 9.00. Lippuja voi ostaa Jyväskylän kaupunginteatterin lippumyymälästä sekä lippu.fi:stä. Lippujen ostossa suositellaan olemaan hereillä, sillä edellisinä vuosina useat esitykset ovat olleet loppuunmyytyjä. 

 

Kaikki haastattelupyynnöt tapahtumaan liittyen
Suomen Harrastajateatteriliitto mari.saarinen@shtl.fi / 050 468 2138

Keski-kirjastoissa uusi palvelu: Luku- ja musiikkineuvojat räätälöivät asiakkaalle kirjallisuutta ja musiikkia toiveiden mukaan
 
 

Keski-kirjastot tarjoavat asiakkaille uuden luku- ja musiikkineuvontapalvelun. Lukuneuvonta on yksilöllistä, asiakkaan toiveiden mukaan räätälöityä kirjallisuuden suosittelua. Vastaavasti musaneuvonnassa annetaan yksilöllisiä vinkkejä musiikin kuunteluun. Neuvojina toimivat kirjastojen omat ammattilaiset.
 

Mitä ihmettä lukisin? Kysy apua lukuneuvojalta

Lukuneuvonta sopii kaikille kirjaston asiakkaille, olipa lukenut paljon tai vähän. Vinkkejä voi kysyä sekä aikuisten, lasten- että nuortenkirjallisuudesta.

– Suosituksemme voivat innostaa tutustumaan vaikkapa aivan uuteen kirjallisuuden lajiin tai aihepiiriin – tai löytämään lisää saman tyyppisiä kirjoja, jos oman lempikirjailijan koko tuotanto on jo luettu. Meiltä saa kirjavinkkejä myös unohtuneen lukemisharrastuksen herättelyyn, kannustaa kirjastonhoitaja Anna Kainulainen Jyväskylän kaupungin pääkirjastosta.

Asiakas kertoo lukutottumuksistaan ja -toiveistaan verkkolomakkeella, minkä jälkeen hän saa kahden viikon kuluessa 5–10 suositusta sisältävän listan omaan sähköpostiinsa. Lukuneuvontapyynnön voi jättää Keski-kirjastojen verkkokirjastossa osoitteessa www.keskikirjastot.fi/web/arena/lukuneuvonta.

Osassa kirjastoista voi myös varata henkilökohtaisen tapaamisajan lukuneuvojalle. Lukuneuvojien suosittelemat kirjat on myös mahdollista koota valmiiksi kirjapaketiksi, jonka asiakas noutaa toivomastaan kirjastosta.

Lukuneuvoja on tavattavissa henkilökohtaisesti näissä kirjastoissa:

- Jyväskylän kaupungin pääkirjasto (Vapaudenkatu 39–41)
- Vaajakosken aluekirjasto (Urheilutie 36 B, Jyväskylä)
- Kortepohjan lähikirjasto (Isännäntie 3, Jyväskylä) 
- Jämsän pääkirjasto (Kenraalintie 12)
- Joutsan pääkirjasto (Länsitie 6)
- Leivonmäen lähikirjasto, Joutsa (Leivonmäentie 6)
- Karstulan kirjasto (Koulutie 15)
- Keuruun pääkirjasto (Pitäjäntuvantie 5)
- Saarijärven pääkirjasto (Sivulantie 12)
- Uuraisten kirjasto (Topintie 2)


Lisää Keski-kirjastoja liittyy mukaan Lukuneuvontapalveluun kevään aikana ja mahdollisesti myöhemminkin. Uusien lukukokemuksien etsijöitä palvellaan myös entiseen tapaan kirjaston asiakaspalvelutiskeissä, joista lukuvinkit saa mukaansa lennosta.

 

Musaneuvojalta tärpit uuden musiikin valloittamiseen tai vanhan laajentamiseen

Haluaisitko tehdä uusia löytöjä musiikkimaailmassa, mutta et tiedä mistä aloittaa? Tilaa itsellesi musaneuvoja! Hän antaa vinkkejä musiikin kuunteluun. Musaneuvonta toimii samaan tapaan kuin lukuneuvonta. Musaneuvontapyynnön voi tehdä verkkokirjastossa osoitteessa www.keskikirjastot.fi/web/arena/musaneuvonta.

 
Musaneuvoja on tavattavissa henkilökohtaisesti näissä kirjastoissa:

- Jyväskylän kaupungin pääkirjasto (Vapaudenkatu 39–41)
- Saarijärven pääkirjasto (Sivulantie 12)
- Äänekosken pääkirjasto (Wessmanninkatu 2)
 
 
Lukuneuvontapäivät Jyväskylän pääkirjastossa, Kortepohjassa ja Vaajakoskella viikolla 17

Kirjaston henkilökunta esittelee Lukuneuvonta-palvelua viikolla 17. Kirjan ja ruusun päivänä maanantaina 23.4. lukuneuvojat ovat tavattavissa pääkirjastossa (Vapaudenkatu 39–41, 2. krs) klo 10.00–12.00 ja klo 16.00–17.30. Samalla voi selailla kirjastolaisten valitsemia kirjoja, joita he ovat valinneet vinkattavaksi. Jokaisen kirjan välistä löytyy lappunen, jossa on perustelut kirjan valintaan.

Lukuneuvontapalveluun voi tutustua myös Vaajakosken aluekirjastossa tiistaina 24.4. klo 13.00–16.00. Kortepohjan lähikirjastossa lukuneuvontaesittelyn vuoro on keskiviikkona 25.4. Lasten- ja nuortenkirjallisuutta vinkataan klo 13.00–15.00 ja aikuisten kirjallisuutta klo 18.00–19.00.

 

Lisätietoja: Anna Kainulainen, hanketyöntekijä, Lue tässä ja nyt – monilukuneuvojia Keski-kirjastoihin, p. 014 266 4138, anna.kainulainen[at]jkl.fi

 

www.keskikirjastot.fi

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan päätöksiä 10.4.2018

 

Kaupunkirakennelautakunnan kokouksessa 10.4.2018 käsiteltiin muun muassa Leppälahden osayleiskaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville.


Leppälahden osayleiskaava uudelleen nähtäville


Kaupunkirakennelautakunta päätti asettaa Leppälahden osayleiskaavan uudelleen ehdotuksena nähtäville 10.4.2018 tarkistetussa muodossaan.


Osayleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävänä 2.12.2016–2.1.2017 ja kaupunkirakennelautakunnan hyväksymiskäsittelyssä 30.5.2017, jolloin lautakunta päätti äänestyspäätöksellä palauttaa osayleiskaavan takaisin valmisteluun. Tämän jälkeen tehtyjen muutosten vuoksi osayleiskaavaehdotus on tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.


Osayleiskaavalla ohjataan Leppälahden kyläalueen ja ranta-alueiden maankäyttöä asumisen ja loma-asumisen osalta. Kaava toimii kyläalueella suunnittelutarveratkaisujen perusteena ja ranta-alueilla rakennusluvan myöntämisen perusteena. Lainvoimainen osayleiskaava selkeyttää ja sujuvoittaa rakentamiseen liittyviä lupaprosesseja. Osayleiskaavan tavoitteet ja mitoitusperiaatteet ovat säilyneet koko prosessin ajan samoina. Osayleiskaava-alueen ulkopuolella on voimassa Jyväskylän kaupungin yleiskaava.


Sataman kärjen pysäköintiin muutoksia

Lautakunta päätti, että Lutakon sataman kärjestä poistetaan matkailuautojen pysäköintialue sekä asukaspysäköintikäytössä olevat kiekkopysäköintipaikat alueen rakentamisen vuoksi. Muutokset tehdään viimeistään toukokuussa 2018, kun pumppaamon rakentaminen käynnistyy.


Lohikosken, Mannilan, Nisulan ja Taulumäen väylille kadunpitopäätös

Kaupunkirakennelautakunta teki maankäyttö- ja rakennuslaissa määrätyn kadunpitopäätöksen Lohikosken, Mannilan, Nisulan ja Taulumäen alueilla sijaitseville väylille. Samalla vahvistettiin väylille esitetyt talvihoidon kiireellisyysluokitukset. Päätös annetaan tiedoksi kiinteistöjen omistajille tai haltijoille siten, kuin kuntalaissa säädetään. Kadunpitopäätös muuttaa kunnossa - ja puhtaanapitovastuiden jakautumista kunnan ja kiinteistön välillä.


Ruusupuiston liikennejärjestelyjen katusuunnitelman hyväksyttiin

Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi Ruusupuiston liikennejärjestelyjen katusuunnitelman. Lautakunta päätti, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

 

Keskustan eteläisen sisääntulon liikennejärjestelyjä muutetaan siten, että Hannikaisenkadun, Vapaudenkadun ja Haarakadun suunnat kulkevat rakennettavan kiertoliittymän kautta. Liikennöinti Hannikaisenkadulta Hämeenkadulle katkaistaan. Hannikaisenkadun keskustan suuntaan tulevalle liikenteelle on oma kiertoliittymän ohittava kaista. Hannikaisenkatu välillä Hämeenkatu kiertoliittymä toteutetaan 2+2-kaistaisena.


Haarakadun ja Vapaudenkadun liikenne muuttuu kaksisuuntaiseksi hankkeen yhteydessä. Nykyinen Vapaudenkadun risteyssilta puretaan ja tilalle rakennetaan Haarakadun alittava kevyen liikenteen alikulkukäytävä.

 
Katujen valaistus uusitaan ja katujen vierialueet nurmetetaan. Kiertoliittymän keskiosan käsittelytavasta ei ole vielä tehty päätöstä eikä laadittu suunnitelmia. Kaduille asetetaan aluenopeusrajoitus 40 kilometriä tunnissa.

 
Ruusupuiston liikennejärjestelyjen rakentamiseksi kunnallistekniikan investointiohjelmassa on varattu yhteensä 2,5 miljoonan euron määräraha. Hankkeen toteuttaminen jakaantuu vuosille 2018–2019.

 

Väinönkadun katusuunnitelma hyväksyttiin


Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi katusuunnitelman Väinönkadun muuttamiseksi rakenteellisesti kävelypainotteiseksi kaduksi Vapaudenkadun ja Yliopistonkadun välillä. Lautakunta päätti myös, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.


Katusuunnitelmassa esitettävät muutokset kohdistuvat ensisijaisesti kadun pintarakenteiden uusimiseen siten, että katu vastaa rakenteiltaan kävelykatutyyppistä katualuetta. Kadun kalusteet ja varusteet ovat myös muusta perinteisistä katukalusteista poikkeavia muotonsa ja ulkonäkönsä puolesta. Katuosuuden alkuosa Yliopistonkadun puoleisessa päässä Terveystalon kohdalle saakka on pihakatua ja muu osa Väinönkadusta on kävelykatua Vapaudenkatuun saakka.


Kokouksen esityslistan liitteineen voi lukea osoitteessa http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=6454 (materiaali on pdf-tiedostomuodossa).


Kaikki kokouksen päätökset tehtiin esitysten mukaisesti.


Kokouksen esityslistan liitteineen voi lukea osoitteessa x (materiaali on pdf-tiedostomuodossa).

 


Lisätietoja:
- kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja Ahti Ruoppila, p. 040 747 8231, ahti.ruoppila[at]jkl.fi
- toimialajohtaja, kaupungingeodeetti Erja Saarivaara, p. 050 63971, erja.saarivaara[at]jkl.fi

Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelujen kesäleireille ilmoittautumiset ovat alkaneet


Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut järjestää kesällä 2018 neljä leiriä.


Alakou­luikäisten lasten päiväleirit järjestetään kesäkuun kahdella ensimmäisellä viikolla Könkköläs­sä. Leirien hinta on 40 € osallistujalta. Juhannusviikolla järjestettä­vällä maksuttomalla bändileiril­lä soitetaan, lauletaan ja harjoi­tellaan tuttuja biisejä rennolla fii­liksellä. Veturitalleilla järjestettä­vä leiri on suunnattu 13–18-vuo­tiaille. Yöleirinä toteutettaval­la, niin ikään juhannusviikolla järjestettävällä ja maksuttomal­la 11–13-vuotiaiden kalastuslei­rillä kalastellaan pääsääntöisesti virveleillä. Lisäksi leirillä kalaste­taan erityiskalastuskohteessa, jo­hon on istutettu kirjolohta. Kalastusleirin yöpyminen järjestetään joko Kuohun tai Vesangan koululla.


Aikataulut, ilmoittautuminen ja lisätiedot osoitteessa: https://jyvaskyla.fi/nuoriso/lomatoiminta

 

Lisätiedot:
Lasten päiväleirit - Sampo Salo p. 050 311 8276, sampo.salo(at)jkl.fi
Bändileiri -  Seppo Pohjolainen p. 040 777 4073, seppo.pohjolainen(at)jkl.fi
Kalastusleiri - Aulis Mäkinen p. 050 526 7528, aulis.makinen(at)jkl.fi

Verenpainepotilaiden hoitosuunnitelmat otettiin tehotarkkailuun Jyväskylän terveysasemilla


Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen (Jyte) terveysasemilla verenpainepotilaan hoitosuunnitelman kokoaminen alkaa potilaan kotona. Hoitosuunnitelmia on laadittu jo yli 300 verenpainepotilaan kanssa ja lisää syntyy tasaiseen tahtiin. Eniten hoitosuunnitelmia on tehty Keskustan ja Kyllön terveysasemilla Jyväskylässä. Hoitosuunnitelmakäytäntöjen selkiyttäminen liittyy valtakunnalliseen Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) -hankkeeseen, jonka osana Jyväskylässä kehitetään digitaalista verenpainepotilaan oikopolkua.


Korkea verenpaine on kansantauti, joka on hoitamattomana potilaalle vaarallinen. Se on myös erittäin merkittävä työllistäjä terveydenhuollossa. Jyten terveysasemilla on vuosittain 4000 verenpainetautiin liittyvää vastaanottokäyntiä ja noin 9000 puhelua. 

– Hoitosuunnitelman ideana on, että elämäntapoihin, lääkehoitoon ja hoidon tavoitteisiin liittyvä pohdiskelu alkaa kaikessa rauhassa kotona ja jatkuu yhdessä ammattilaisen kanssa vastaanottokäynnillä. Samalla on tavoitteena yhtenäistää käytännöt verenpaineen kotimittauksissa, mikä on hoidon kannalta aivan keskeinen asia.  Pyrimme hyvin valmisteltuihin vastaanottoaikoihin, joissa on käytettävissä kaikki oleellinen tieto myös kotimittauksista. Huomio on entistä vahvemmin kunkin potilaan yksilöllisissä tavoitteissa, kertoo avosairaanhoidon kehittäjälääkäri Aapo Tahkola Jytestä.


Yksilöllisen hoitosuunnitelman ansiosta potilas tietää paremmin oman roolinsa hoidossa esimerkiksi elämäntapojen tavoitteiden suhteen, mitä tukea hän saa terveydenhuollon ammattilaisilta ja milloin tilannetta on syytä arvioida uudelleen. Valmis hoitosuunnitelma tallennetaan valtakunnalliseen Kanta-palveluun, jossa suunnitelma on potilaan nähtävänä.

– Uskomme, että digitaalisen hoitopolun käyttöönotto tuo jatkossa useita merkittäviä parannuksia verenpainepotilaiden hoitoon. Tiedon siirtäminen paperisilta lomakkeilta sähköiseen potilastietojärjestelmään vähenee, samoin ajanvarausta ja laboratoriotutkimusten ottoa sujuvoitetaan. Potilas ja ammattilainen tulevat hyötymään myös taustalla toimivan keinoälyn tarjoamista muistutteista, tulkinnoista ja laskutoimituksista, Aapo Tahkola ennakoi.

 

Potilaan omat tavoitteet osaksi hoitoa


Hoitosuunnitelma-ajan voi varata omalta terveysasemalta. Varauksen yhteydessä terveysasemalta voi noutaa tai pyytää postittamaan kotiin verenpainepotilaan omahoitolomakkeen ja oman lääkelistansa tarkistettavaksi. Näin hoitosuunnitelma työstäminen alkaa jo potilaan kotona. Sairaanhoitajan vastaanotolla sairaanhoitaja arvioi yhdessä potilaan kanssa hoitotilanteen ja omahoidon tuen tarpeen. Lääkärin kanssa keskustelu hoitosuunnitelmasta käydään tyypillisesti tämän jälkeen puhelinajalla.


– Hoitosuunnitelman laatimisesta ja sen asianmukaisuudesta vastaa viime kädessä potilasta hoitava lääkäri, mutta terveysasemalla hoitosuunnitelman laatiminen aloitetaan hoitajan vastaanotolla yhdessä potilaan kanssa, kuvaa projektipäällikkö Katrianna Rantanen Jyväskylän kaupungin terveyspalveluista.


– Yksi hoito- ja lähestymistapa ei sovi kaikille. Lääkitys on tärkeä osa hoitoa, mutta muu on kiinni potilaan omista tavoitteista, on kyse sitten ravinnosta, levosta tai liikkumisesta, Katrianna Rantanen korostaa.


Kun Jyväskylässä kehitettävä verenpainepotilaan oikopolku todetaan ODA-hankkeessa toimivaksi, se suunnitellaan liitettäväksi osaksi valtakunnallisia Kanta-palveluja.

 

Lisätietoja:
Katrianna Rantanen, projektipäällikkö, Jyväskylän kaupunki, p. 014 266 8665, katrianna.rantanen@jkl.fi
Lue lisää ODA-hankkeesta: http://www.jyvaskyla.fi/terveys/oda

Lasten LiikuntaVeturin kesässä ulkoillaan

 
Viime kesänä käynnistynyt LiikuntaVeturi on Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelujen tarjoama 9–12-vuotiaiden lasten oma maksuton liikuntatuote, joka on nyt saatu pysyväksi palveluksi kaupunkiin. Kesän ryhmät levittäytyvät ulos eri kaupungin osiin Keltinmäkeen, Keljonkankaalle, Korpilahdelle, Kuokkalaan, Lohikoskelle, Palokkaan, Tikkakoskelle, Hippokselle ja Vaajakoskelle.


Kesän ryhmissä 4.–28.6. pelaillaan, leikitään ja höntsäillään kaikkea kivaa yhdessä. Osallistuminen ei vaadi lapselta muuta kuin hitusen uteliaisuutta. Päälle on hyvä varata säänmukainen varustus. Ohjaajina toimivat kaupungin liikunnanohjaajat.


Kevään ohjelmasta jatkaa omatoiminen uintivuoro AaltoAlvarissa perjantaisin 15.6. saakka. Sisääntuloaika uimaan on klo 15-17. Uimaan pääsevät maksutta kaikki 7–12-vuotiaat lapset. Muille uimaan tuleville on normaali sisäänpääsymaksu. Uimaan on tultava yhdessä aikuisen kanssa. Aikuisen vastuulla on huolehtia tuomistaan lapsista koko uintireissun ajan.


Kesän ulkoliikuntaryhmiin ilmoittautuminen 25.5. mennessä LiikuntaVeturin nettisivujen kautta: www.jyvaskyla.fi/liikunta/veturi.


Lisätietoja: liikunnanohjaaja Reeta Jääskeläinen p. 014 266 7530

Jyväskylässä toivotaan läheisten olevan pikaisesti yhteydessä jyväskyläläisvanhuksiin, joilla on kaupungin turvapuhelinpalvelu

 

Läheisten toivotaan tarkistavan Jyväskylässä turvapuhelinpalvelun piirissä olevien vanhusten vointi ja turvapuhelimen toiminta Elisan matkapuhelinverkossa keskiviikon ja torstain välisenä yönä olleen katkon jäljiltä. Turvapuhelimen tulisi palautua katkon jälkeen verkkoon automaattisesti, mutta jos näin ei ole tapahtunut puhelin täytyy käynnistää uudelleen, asian voi testata koesoitolla. Tätä tarkastustyötä on tehty vanhuspalveluista etänä iltapäivästä lähtien, kun katkon laajuus alkoi selvitä. Kaikkia asiakkaita ei ole vielä tavoitettu ja työn arvioidaan kestävän viikonlopulle asti.


Läheisten toivotaankin nyt olevan yhteydessä vanhukseen ja tarkistavan hänen vointinsa. Jos vanhusta ei tavoita puhelimitse tai käymällä hänen luonaan, läheisiä pyydetään olemaan yhteydessä ympäri vuorokauden päivystävään vanhuspalvelujen turvapalvelun numeroon 014 266 7445. Erityisesti tätä toivotaan niiden asiakkaiden kohdalla, joilla on turvapalvelu, mutta he eivät ole Jyväskylän kotihoidon asiakkaita. Samasta numerosta saa teknistä apua, jos turvapuhelin ei jostain syystä toimi.


Elisalta ei saatu tietoa huoltotyön laajuudesta


Jyväskylän vanhuspalveluissa on tänään selvitetty viimeöisen Elisan matkapuhelinverkon huoltotöistä aiheutuneen katkoksen laajuutta ja seurauksia. Elisan etukäteen viime yölle ilmoittama matkapuhelinverkon katko on osoittautunut vanhuspalvelujen oman selvityksen perusteella huomattavasti Elisan ilmoittamaa laajemmaksi, eikä Elisalta osattu torstaina kertoa kuinka laajaa aluetta matkapuhelinverkon hetkellinen alasajo keskiviikon ja torstain välisenä yönä koski.

 

Jyväskylän kaupungin turvapalvelun piirissä on noin 1700 asiakasta, joista valtaosa on vanhuksia. Asiakkaista noin 1000 on vanhuspalvelujen kotihoidon piirissä. Lisäksi pelkkä turvapuhelinpalvelu on noin 700 asiakkaalla. Kaikki asiakkaat pyritään tavoittamaan puhelimitse viikonloppuun mennessä, mutta pääsiäisestä johtuen työ etenee normaalia hitaammin. Siksi läheisten apu voi olla korvaamaton.

 

Lisätietoja:
Jyväskylän kaupungin vanhuspalvelujen turvapalvelunumero 014 266 7445
Vanhuspalvelujen palvelujohtaja, Maarit Raappana, p. 0142663634

Keski-Suomen museon näyttelyarkkitehti on valittu

 

Keski-Suomen museon uuden perusnäyttelyn arkkitehti on valittu. Matkallemme keskisuomalaisuuteen olemme saaneet mukaan tamperelaisen arkkitehtitoimisto N.e.o Ark Oy:n.  Vastuuarkkitehtinä toimii Taina Väisänen työparinaan senior designer Seija Kuusinen. Taina Väisäsen viimeisimpiä näyttelysuunnitelmia ovat Helsingin kaupungin museon Helsinki-näyttely (2016) ja Tampereen Muumimuseo (2017).


Keskisuomalaisuutta etsimässä

10 000 vuotta Keski-Suomessa eläneiden ihmisten elämää ja kahdessa kerroksessa näyttelytilaa Alvar Aallon suunnittelemassa museorakennuksessa. Siinäpä lähtökohdat Keski-Suomen museon uuden perusnäyttelyn arkkitehtisuunnittelulle! ”Yhteistyön aloittaminen museon kanssa on kiinnostavaa ja varsinkin kun pääsemme heti käsikirjoitusvaiheeseen mukaan. Olemme suunnitelleet useita kulttuurihistoriallisia näyttelyitä eripuolille Suomea, joten aihepiiri on tuttu. Koska rakennus on suojeltu, asettaa se tietenkin lisähaasteita näyttelyn suunnittelulle. Alvar Aallon suunnittelema rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus luo puitteet ja ympäristön näyttelylle,” toteavat Taina Väisänen ja Seija Kuusinen.


Näyttelyssä huomioidaan erityisesti perheet, koululaiset ja opiskelijat, ja tarkoituksena on luoda elämyksellinen paikka ihmisten väliselle kohtaamiselle. ”On hienoa päästä näkemään millaiseen visuaaliseen ilmeeseen, tunnelmaan ja esittämistapoihin vuoden aikana tehty käsikirjoitus- ja suunnittelutyö alkaa muotoutua,” kertovat amanuenssit Anna Muittari ja Johanna Puhakka näyttelytyöryhmästä.


Keski-Suomen museon museorakennuksessa on parhaillaan meneillään peruskorjaus. Uudenlainen aktiivinen ja nuorekas Keski-Suomen museo avaa ovensa syksyllä 2019.

 
#keskisuomalaisuuttaetsimässä

 

Lisätietoja:
Tuula Vuolio-Vallenius
Keski-Suomen museo
p. 040 716 7118
tuula.vuolio-vallenius@jkl.fi

Jyväskylä on muuttokohteena kolmanneksi mieluisin ja kokonaismielikuvassa neljäs
 
Jyväskylän vetovoima ja mielikuva edelleen korkealla
 
Jyväskylä on muuttokohteena Suomessa kolmanneksi mieluisin. Useampi kuin joka neljäs (27 %) voisi  ajatella muuttavansa Jyväskylään eli lähes saman verran kuin vuoden 2016 tutkimuksen mukaan (28% ja kakkostila). Jyväskylän kokonaismielikuva tuo neljännen sijan (yleisarvosanojen keskiarvo 7,61). Kaksi vuotta sitten sijoitus oli kolmas lähes samalla luvulla (7.64). Nykyisiltä tai entisiltä asukkailta arvosana on vuoden 2018 tutkimuksessa 8,26. Jyväskylän vahvuudet mielikuvatekijöiden perusteella ovat opiskelu- ja harrastusmahdollisuudet sekä hyvä kasvuympäristö lapsille ja viihtyisä asuinympäristö.
 
- Jyväskylän elinvoima on vahva. Kaupungin talous on tasapainossa, muuttajia on viime vuosinakin ollut runsaasti ja mm. rakentaminen on ollut ennätysvilkasta. Työttömyys on laskenut, jopa ennätysvauhtia. Jyväskylän tulevaisuus on hyvin valoisa, iloitsee kaupunginjohtaja Timo Koivisto.
 
Valitsemassaan vertailuryhmässä (Turku, Tampere, Oulu, Kuopio, Lahti) Jyväskylä sijoittuu muuttohalukkuuskohteena kolmanneksi. Vertailuryhmän parhaan arvion Jyväskylä saa edelleen hyvänä kasvuympäristönä lapsille.
 
Jyväskylän imago seuraavissa tekijöissä on vuosien 2010 - 2018 aikana kasvanut (itseensä verrattuna): opiskelumahdollisuudet, hyvä kasvuympäristö lapsille, viihtyisä asuinympäristö, kunnalliset palvelut, monipuolinen kulttuuritarjonta, kehittyvä talousalue ja työpaikkojen tarjonta. Aavistuksen laskua kahden vuoden takaiseen on harrastusmahdollisuuksissa ja jonkin verran laskua sijainnin osalta. 
 
Suosittelutodennäköisyydessä (kaikki suosittelukysymykseen vastanneet) Jyväskylä sijoittuu neljänneksi. NSI-luku on parantunut hieman kahden vuoden takaisesta. Selkeästi korkeamman NSI-tuloksen Jyväskylä saa niiltä suomalaisilta, jotka ovat asuneet siellä aiemmin/asuvat nyt siellä.
 
Asuinpaikan valintaan liittyvät tekijät ovat pysytelleet Suomessa kahden vuoden aikana samoina eli tärkeimmät ovat edelleen työpaikka, sitten sijainti ja kolmantena asuinympäristön viihtyisyys. Mikäli asuinpaikkaa oltaisiin vaihtamassa juuri nyt, valintaan vaikuttaisi eniten viihtyisä asuinympäristö, sitten työpaikka ja kolmantena sijainti.
 
Kokonaismielikuvat kaupungeista eli yleisarvosanat (4-10) vaihtelevat vuoden 2018 tutkimuksessa välillä 8,17–5,92 ja painotetuksi keskiarvoksi muodostuu 6,92 (Jyväskylä 7,61). Tutkimuksessa oli mukana 37 kaupunkia.
 
Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Vuoden 2018 tutkimuksen vastaajajoukko koostui 3496 suomalaisesta, jotka olivat iältään 15-79 -vuotiaita. Otanta oli valtakunnallinen (pl. Ahvenanmaa). Tutkimuksen yhteyshenkilö on tutkimusjohtaja Outi Salonen, puh. 010 758 5425, outi.salonen@taloustutkimus.fi.


 
Alvar Aalto -säätiön vuoden 2018 ohjelmisto juhlistaa Alvar Aallon syntymän 120-vuotisjuhlaa

 
Alvar Aallon syntymän 120-vuotisjuhlan kunniaksi tuomme tarjolle edustavan kattauksen arkkitehtuuri- ja muotoiluaiheisia näyttelyjä ja tapahtumia.

Tutustu ohjelmistoomme ja tule kokemaan kanssamme Alvar Aalto 120-juhlavuosi!
 

 Alvar Aalto -museon gallerianäyttelyt
 
 
Pohjolan Firenze – Alvar Aallon arkkitehtuuri Jyväskylässä 4.3.2018 saakka
Alvar Aalto -museon piirustus- ja valokuvakokoelmiin pohjautuva näyttely on läpileikkaus Aallon suunnitelmista Jyväskylään, entiseen kotikaupunkiinsa. Aalto otti ensiaskeleita arkkitehdin urallaan 1920-luvulla juuri Jyväskylässä, jonne hän suunnitteli kaupunkikuvallisesti merkittäviä rakennuksia aina 1970-luvulle saakka.
 

Epätavallisen tavallista. Keski-Suomen moderni rakennusperintö 16.3.–20.5.2018
Näyttely luo katsauksen Keski-Suomen moderniin rakennusperintöön sotien jälkeiseltä ajalta tähän päivään, 1940-luvulta 2000-luvulle. Esittelyssä ovat kyläkeskustojen ensimmäiset kerrostalot, vehmaiden maisemien ympäröimät tyyppitaloalueet, uuden aikakauden yhteiskoulut, seurakuntakeskukset ja ostoskeskukset, jotka kertovat arkkitehtuurin kielellä hyvinvointiyhteiskuntamme kehityksestä.
 

Alvar Aalto asuntosuunnittelijana 1.6.–16.9.2018
Arkkitehti Alvar Aallon laajaan ja monipuoliseen työkenttään kuului myös tehtäviä asuntosuunnittelun parissa. Näyttely tuo päivänvaloon niin varhaiset 1920-luvun klassistiset puuhuvilat, 1930-luvun virtaviivaisen funktionalistiset asuintalot kuin sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden tyyppitalot ja myöhempien vuosikymmenten uniikit taiteilijakoditkin.
 

VIIVA, TILA JA VÄRI. Sakari Laitisen konstruktioita 27.9.–4.11.2018
Arkkitehti Sakari Laitisen (1937–2015) kuvataidetta esittelevä näyttely on värin ja muodon juhlaa. Uransa alkuvuosina Alvar Aallonkin arkkitehtitoimistossa työskennellyt Laitinen oli taitava piirtäjä, joka kuljetti kuvataidetta suunnittelutyönsä rinnalla opiskeluajoistaan lähtien. Hän vaikutti monipuolisesti arkkitehtuurin alalla ja omistautui kuvataiteen tekemiselle kokonaan arkkitehtitoimistonsa suljettuaan.
 

Alvar Aalto -mitali 15.11.–20.1.2019
Näyttely tuo estradille Alvar Aallon nimeä kantavan kansainvälisen arkkitehtuuripalkinnon saajat mitalin perustamisvuodesta 1967 tähän päivään saakka. Mitalistien työt edustavat kattavaa läpileikkausta viimeisten 50 vuoden aikana arkkitehtuurissa nähdyistä kehityslinjoista ja tyylisuuntauksista.


ALVAR AALTO -MUSEO
Alvar Aallon katu 7, 40101 Jyväskylä
puh. 040 135 6210
museum@alvaraalto.fi

avoinna ti-su klo 11-18
heinä-elokuussa ti-pe klo 10-18, la-su klo 11-18
 
 

Muut näyttelyt
 
Tuliaisia Italiasta – Välimerelliset vaikutteet Alvar Aallon Rautatalossa
Rautatalo, Marmoripiha, Helsinki

Alvar Aalto -säätiön tuottama pienoisnäyttely esittelee vuonna 1955 Helsingin Keskuskadulle valmistuneen Rautatalon arkkitehtuuria. Se valottaa myös Alvar Aallon yksityisempää puolta, kuten perhe-elämää ja lukuisia matkoja Välimeren alueelle. 

Alvar Aalto: Second Nature, 8.3.–1.7.2018
Cité de l´architecture et du patrimoine, Pariisi, Ranska

Kansainvälinen kiertonäyttely tarjoaa laajan yleiskatsauksen ja uuden näkökulman kosmopoliittina tunnetun Alvar Aallon elämään ja työhön arkkitehtuurin ja muotoilun parissa. Se tuo esiin Aallon suunnittelutyön taustalla vaikuttavia tekijöitä ja peilaa tuotannon kehittymistä läheisessä vuorovaikutuksessa modernien aikalaistaiteilijoiden, kuten László Moholy-Nagyn, Jean Arpin, Alexander Calderin ja Fernand Légerin kanssa.
 


Tapahtumanostot
 
Alvar Aallon syntymäpäivä ja Arkkitehtuurin päivä 3.2.2018 

Jyväskylässä Alvar Aallon syntymäpäivää juhlistetaan kakkukahveilla, työpajoilla ja musiikkiesityksillä arkkitehdin nimikkomuseossa klo 11–18. Iltapäivällä avataan ovet Aallon 1920-luvun rakennukseen, Jyväskylän työväentaloon, jossa kuullaan Alvar Aalto -seuran järjestämä, FT Jussi Jäppisen luento Alvar Aalto ja Jyväskylän kaupunkikuva klo 14–16.

Helsingissä Arkkitehtuurin päivää ja Alvar Aallon syntymäpäivää vietetään vuonna 1956 valmistuneen Kansaneläkelaitoksen päätoimitalossa klo 11–16 brunssin ja mielenkiintoisten puheenvuorojen merkeissä. Arkkitehtuurin päivän tilaisuudessa pohditaan, millaisia keinoja arkkitehtuurilla on onnellisuuden ja hyvinvoinnin rakentajana. Luvassa on myös erilaisia tutustumiskierroksia Kansaneläkelaitoksen arkkitehtuuriin sekä omaa, arkkitehtuuriaiheista ohjelmaa lapsille. Puheenvuoroja voi seurata striimattuna tapahtuman sivuilta löytyvästä linkistä.

14. kansainvälinen Alvar Aalto Symposium – Asumisen uudet ratkaisut kaupunkiympäristöjen muutoksessa 30.8.–2.9.2018
Jyväskylän yliopiston päärakennus Kansainvälisen Alvar Aalto Symposiumin teemana on tänä vuonna "Asumisen uudet ratkaisut kaupunkiympäristöjen muutoksessa". Tapahtuma tarjoaa foorumin pohtia ja keskustella kuinka mm. energiankulutuksen vähentäminen, väestön ikääntyminen ja monikulttuurisuuden lisääntyminen vaikuttavat tämän hetken ja tulevaisuuden asuntorakentamiseen.

Alvar Aalto -viikko, 27.8.–2.9.2018, Jyväskylä
Alvar Aalto -viikko on toista kertaa järjestettävä arkkitehtuuriin keskittyvä, avoin ja vuorovaikutteinen kaupunkitapahtuma, jossa eri alojen ammattilaiset sekä yleisöt kohtaavat. Viikon pääteema kumpuaa samalla viikolla kaupungissa järjestettävästä Alvar Aalto Symposiumista, jossa tarkastellaan rakennetun ympäristön ajankohtaisia aiheita.

Muutokset mahdollisia.

Lisätietoja:
tiedottaja Mirkka Vidgren
puh. 040 168 5142
mirkka.vidgren@alvaraalto.fi
 

Kaavamuutoksia ja laajennuksia kaupunkirakennelautakunnan käsittelyyn Jyväskylässä

Huomenna 6.2. kokoontuvan kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä ovat seuraavat asemakaavamuutokset: Tourujoki II, Tikanranta I, Keljonkatu 28, Harjutien ja Vaajakummun koulun ympäristö sekä Keljonkankaan yhtenäiskoulu.
 
 
 
Tourujoki II
 
Tourujoki II:sen asemakaavan muutos on edennyt ehdotusvaiheeseen. Kaavamuutos tulee mahdollistamaan Tourujoen kunnostuksen luonnonmukaisempaan tilaan, kevyenliikenteen pohjois- eteläsuuntaisten reittien täydentämisen sekä suojeltavien rakennusten uuden käytön. Lähtökohtina ovat kalojen nousun mahdollistaminen, jokimaiseman kehittäminen sekä virkistysolosuhteiden monipuolistaminen .
 

Tavoitteena on Tourujoen kehittäminen ja koskimaisen vesiuoman rakentaminen nykyisten kanava- ja patorakenteiden vierelle siten, että yläkanavan itäreuna puretaan. Alakanavan vierelle rakennetaan uusi uoma, joka muodostaa Kankaan kohdalle maisemallisesti näyttävän koskiosuuden. Tulva-aikana osa vesistä johdetaan edelleen säilytettävän alakanavan kautta. 

 
”Ehdotusvaiheen julkisen nähtävilläolon jälkeen asemakaavan muutos etenee hyväksymiskäsittelyihin loppukeväästä”, sanoo suunnitteluarkkitehti Pirjo Heinänen.

 
http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/967
 

Lisätiedot:

- suunnitteluarkkitehti Pirjo Heinänen, p. 014 266 5033, pirjo.heinanen@jkl.fi
- maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski, p. 014 266 5060, mervi.vallinkoski@jkl.fi
- kaavoitusbiologi Anne Laita, p. 014 266 5032, anne.laita@jkl.fi
 
 
 
Tikanranta I
 
Alustava havainnekuva Sippulantien varren kerros- ja rivitaloalueesta Pohjanlahdelta kohti luodetta (Arkkitehtuuritoimisto AT).

 

Tikanrantaan Ristikiven ja Tikan alueelle on suunnitteilla kerros- ja rivitalopainotteista täydennysrakentamista. Tikanranta I -alue sijaitsee täydennysrakentamisen kannalta erinomaisella paikalla Päijänteen rannalla palveluiden äärellä. Alueen kaavoittaminen tuo hyvän lisän erityisesti vapaille markkinoille tarjottaville kaupungin omistamille rivitalotonteille.

 
Asemakaavassa edellytetään kaikkien rakennusten julkisivumateriaaliksi puuta. Asemakaava asetetaan seuraavaksi ehdotuksena nähtäville, jonka aikana kaavaehdotuksesta on mahdollista esittää mielipiteitä.

 

http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/400
 

Lisätiedot:

- kaavasuunnittelija Mauri Hähkiöniemi, p. 014 266 5034, mauri.hahkioniemi@jkl.fi

 

Keljonkatu 28
 
Mattilanpellolla Keljonkadun varressa sijaitsevalle entisen seurakuntakeskuksen tontille suunnitellaan asuinrakentamista. Tontilla sijaitseva käytöstä poistunut seurakuntakeskus on tarkoitus purkaa, ja sen tilalle esitetään neljäkerroksista asuinkerrostaloa. Kaava-alue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta. Seuraavaksi kaavaehdotus asetetaan nähtäville, jolloin kaavasta on mahdollista antaa mielipiteitä kaavan suunnittelijalle.

http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/951
 

Lisätiedot:

- viestinnän erikoissuunnittelija Kaisa Ristimella, p. 014 266 8744, kaisa.ristimella@jkl.fi

 

Harjutien ja Vaajakummun koulun ympäristön asemakaava

Harjutien ja Vaajakummun koulun ympäristön asemakaava on edennyt hyväksymisvaiheeseen. Muutosalue sijaitsee Vaajakoskella, noin puolen kilometrin päässä Vaajakosken keskustasta.


”Alueelle on tavoitteena syntyä uusi rivitalokokonaisuus, joka ottaa huomioon sekä ympärillä olevan rakennetun ympäristön että muun muassa upean mäntyvaltaisen puuston kauniine kallioalueineen”, kertoo kaavoitusarkkitehti Mari Raekallio.


Lisätiedot:

- kaavoitusarkkitehti Mari Raekallio, p. 014 266 5047, mari.raekallio@jkl.fi


http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/973
 
 

Keljonkankaan yhtenäiskoulu


Kaupunkirakennelautakunta on saanut sivistyslautakunnalta, Tilapalvelun johtokunnalta ja kaupunginhallitukselta pyytämänsä lausunnot mahdollisuudesta toteuttaa Keljonkankaan yhtenäiskoulu puurakennuksena, ja päättää alueen asemakaavaehdotuksen asettamisesta julkisesti nähtäville.


http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/963
 

Lisätiedot:

- kaavoitusarkkitehti Paula Julin, p. 014 266 7706, paula.julin@jkl.fi
 

Jyväskylän seudun matkailuneuvonnan toimintaa uudistetaan
- digitaalinen asiakaspalvelu vahvistuu entisestään

 
Visit Jyväskylään kuuluvan Jyväskylän seudun matkailuneuvonnan toimintaa uudistetaan vuoden 2018 aikana valtakunnallisten ja kansainvälisten suuntausten mukaisesti. Uudistuksen myötä matkailuneuvojien työ tulee keskittymään yhä vahvemmin digitaaliseen asiakaspalveluun, monipuoliseen sisällöntuotantoon sekä aktiiviseen liikkumiseen kentällä matkailijoiden suosimissa paikoissa.
 

-       Matkailuneuvonnan rooli ja palvelumuodot ovat muuttuneet maailmalla kovaa vauhtia. Henkilökohtaisen palvelun saaminen paikan päällä on matkailijalle toki edelleen tärkeää, mutta palvelua odotetaan tarjottavan entistä tehokkaammin myös digitaalisin keinoin ja jo ennen matkailijan saapumista alueelle. Verkkosivujen tulee esimerkiksi tarjota jatkuvasti inspiroivaa, ajankohtaista, mielenkiintoista ja vaihtuvaa sisältöä. Lisäksi meillä on jatkossa tarkoituksena tuottaa jopa reaaliaikaista kuvaa ja sisältöä Jyväskylän seudun tunnelmista ja tapahtumista suosittuihin sosiaalisen median kanaviimme, kertoo Visit Jyväskylän markkinointipäällikkö Susanne Sarvilinna.
 

Liikkuvat matkailuneuvojat ja muutokset matkailuneuvontapisteessä
Digitaalisten asiakaspalveluväylien lisäksi trendinä ovat myös liikkuvat matkailuneuvojat ja neuvontapisteet. Jyväskylän seudulla liikkeellä olo tarkoittaa sitä, että matkailuneuvojat kiertävät jatkossa yhä enemmän matkailijoiden suosimissa paikoissa. Samalla myös reaaliaikaisten tunnelmien välittäminen onnistuu kätevästi.
 

-       Erityisesti kesäaikaan meidät voi jatkossa bongata matkailuneuvonnan pisteen lisäksi vaikkapa kävelykadulta, satama-alueelta tai erilaisista tapahtumista. Liikumme usein lastipyörän kanssa, josta saa sitten näppärästi mukaansa myös matkailuesitteen tai kartan. Tarkoituksena siis on, että me olemme siellä missä matkailijatkin, iloitsee matkailuneuvoja Heidi Jämsén.


Muutostyön myötä Asemakadulla Jyväskylä-infossa sijaitseva matkailuneuvonnan palvelupiste muuttuu 5.2. alkaen osaksi vuotta matkailijoiden omatoimipisteeksi. Omatoimipisteessä asiakkaat voivat tutustua alueen matkailutarjontaan itsenäisesti erilaisten digi- ja nettipisteiden sekä esitemateriaalien avulla. Omatoimipisteestä saa myös yhteyden matkailuneuvojaan arkisin klo 10-16 puhelimitse, skype- tai chat-palvelun kautta. Matkailuneuvonta on jatkossa miehitettynä matkailun sesonkiajan toukokuusta syyskuuhun ja omatoimipisteenä loka-huhtikuun välisen ajan.

 
Jyväskylän seudun matkailuneuvonta tarjoaa tietoa Jyväskylän, Laukaan, Hankasalmen, Muuramen, Uuraisten, Petäjäveden ja Toivakan alueen matkailukohteista, aktiviteeteista ja tapahtumista. Matkailuneuvonnan kautta voi varata myös opastetun kierroksen Jyväskylän seudulla.

 
Lisätietoja:
markkinointipäällikkö Susanne Sarvilinna, p. 0400 885 786, susanne.sarvilinna@jkl.fi
 

Millainen on sinun Laajavuoresi?
Kysely avoinna Laajavuoren matkailu- ja virkistysalueen kehittämisestä


Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt Laajavuoren matkailullisen kehittämissuunnitelman laatimisen. Suunnitelma laaditaan tammi-kesäkuun 2018 välisenä aikana alueelle, joka kattaa Laajiksen laskettelu- ja aktiviteettikeskuksen, Cumuluksen kylpylähotellin sekä näitä ympäröivät virkistysreitit. Suunnitelman laatimisesta vastaa WSP Finland Oy. Työn tavoitteena on kehittää Laajavuorta liikuntapääkaupungin osana entistä vetovoimaisemmaksi virkistäytymisen ja matkailun kohdealueeksi niin ulkopuolelta saapuville matkailijoille kuin lähialueiden asukkaille.


Osana suunnitelmaa on käynnistetty karttapohjainen kysely alueen kehittämisideoista. Millaisia toimintoja sinä toivoisit alueelle? Millaisena näet tulevaisuuden Laajavuoren? Mitä se voisi parhaimmillaan olla?


Kysely on avoinna kaikille Laajavuoren alueen kehittämisestä kiinnostuneille 28.2.2018 asti. Kyselyyn voi vastata anonyymisti. Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan 50 euron lahjakortti, jonka voi käyttää joko Restelin hotellien tai Laajiksen palveluihin.

Löydät kyselyn osoitteesta: http://app.maptionnaire.com/3709/.

 

Lisätietoja:

- erikoissuunnittelija Sarita Humppi, p. 014 266 2479, sarita.humppi@jkl.fi

- hankkeen verkkosivut: www.jyvaskyla.fi/hankkeet/laajavuorenmatkailu
 

Kriisikomedia Mielipuolen päiväkirja ensi-iltaan Jyväskylän kaupunginteatterissa


Mielipuolen päiväkirja saa ensi-iltansa Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 7. helmikuuta 2018. Kriisikomediaksikin kutsuttu teos pohjautuu 1800-luvulla eläneen ukrainalaissyntyisen venäläiskirjailija Nikolai Gogolin klassikkoteksteihin Nenä ja Hullun päiväkirja. Nenässä hajuelin lähti elämään omaa elämäänsä. Hullun päiväkirjassa muut voimat ottavat vallan. – Nykyaikaan päivitetyssä, Sami Keski-Vähälän ja Esa Leskisen kirjoittamassa näytelmäversiossa nenän sijaan lähteekin tukka karkuun. Mielipuolen päiväkirja on hullunhauska tragikomedia, tyylilajeista parhain, luonnehtii ohjaaja Seppo Honkonen.  Mielipuoli Putkosen roolin tulkitsee Jukka-Pekka Mikkonen ja hänen rinnallaan näyttämöllä nähdään Aaro Vuotila, Jorma Böök sekä Hanna Liinoja, jotka taipuvat osaan jos toiseenkin.



Vauhtia ja vaarallisia tilanteita, maagista realismia ja unenomaisuutta


Esityksen keskiössä oleva Arkadi Iivarinpoika Putkonen (Jukka-Pekka Mikkonen) on pistämätön Excel-osaaja, joka sukkuloi työn ja kodin oravanpyörässä; odottaa ylennystä, suhtautuu työhönsä intohimoisesti, mutta muitakin intohimoja on aivan lähiympäristössä. – Revittelyn rinnalla näytelmässä punnitaan arvostusta ja rakkaudenkaipuuta, työtä ja sen puutetta. Synkistelyyn ei silti syyllistytä. Lopputulos on ehdottomasti viihdyttävä, selvittää Honkonen.  Näytelmän teksti on nopeatempoista ja näyttämöllä liikutaan paljon. – Pienen näyttämön haaste on saada tila liikkumaan samaan tahtiin. Jokaisen seinän käyttö on mietitty tosi tarkkaan, lavastaja-puvustaja Salli Kari kuvailee.

 

Gogol päivittyi jyväskyläläislähtöisten Sami Keski-Vähälän ja Esa Leskisen hyppysissä nykyaikaan


Mielipuolen päiväkirja näytelmä on kirjoitettu Gogolin kahden novellin tarjoamiin kehyksiin. Hullun päiväkirja (1835) ja Nenä (1836) kuuluvat Gogolin pietarilaisnovellien sarjaan. Tarinoissa realismi yhdistyy satiirisiin elementteihin. Ympäröivä maailma sekoittuu absurdeiksi unen ja arkipäivän sekoituksiksi. Sami Keski-Vähälä (s.1972 Jyväskylä) on monipuolinen käsikirjoittaja. Keski-Vähälä on opiskellut kirjallisuutta Jyväskylän yliopistossa ja valmistunut Teatterikorkeakoulusta. Hän on käsikirjoittanut lukuisia näytelmiä, mm. Kansallisteatterille ja Ryhmäteatterille. Keski-Vähälä on tehnyt myös paljon elokuvakäsikirjoituksia, mm. Onneli ja Anneli- elokuvat sekä neljä elokuvaa Mika Kaurismäelle. Nykyisin hän asuu perheensä kanssa Järvenpäässä. Esa Leskinen (s.1970, Jyväskylä) on teatteriohjaaja ja näytelmäkirjailija. Hän on ohjannut paljon erityisesti venäläisiin klassikoihin, kuten Fjodor Dostojevskin, Mihail Bulgakovin ja Nikolai Gogolin kirjoihin perustuvia esityksiä. Leskinen aloittaa kansallisteatterin pääohjaajana toukokuussa 2018.

Mielipuolen päiväkirja; teksti Sami Keski-Vähälä ja Esa Leskinen, ohjaus ja sovitus Seppo Honkonen (vier.), lavastus- ja pukusuunnittelu Salli Kari (vier.), valosuunnitelu Asko Konttinen, äänisuunnittelu Ari Lampinen, musiikki Jani Lappalainen, projisoinnit Salli Kari ja Seppo Honkonen, videokuvaus ja -leikkaus Juha Valkama, kampaukset ja maskeeraus Minttu Minkkinen ja Suvi Taipale. Rooleissa Jukka-Pekka Mikkonen, Hanna Liinoja, Jorma Böök ja Aaro Vuotila. Ensi-ilta 7.2.2018 Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä.

lisätietoja:
ohjaaja Seppo Honkonen, p. 041 4618178
teatterinjohtaja Hilkka Hyttinen, p. 050 311 8705
markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi, p. 014 266 4183, 040 556 9810
tiedottaja Sirkka Helke, p 014 266 4174, 050 340 7293

kuvia: http://kuvat.jyvaskyla.fi/julkinen/mielipuolenpaivakirja.do
http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/naytelmat/mielipuolenpaivakirja
 

Jyväskylän kaupunki Tieran omistajaksi – maakuntien keskuskaupunkien määrä nousee Tiera-verkostossa


Jyväskylän kaupunki on päättänyt merkitä Kuntien Tiera Oy:n osakkeita. Jyväskylä on neljäs maakunnallinen keskuskaupunki, joka liittyi Tiera-verkostoon vuoden 2017 aikana. Nyt Tieran omistajina on 14 maakuntakeskusta 18:sta.

- Olemme osallistuneet aiemminkin kansallisiin kehittämishankkeisiin, mutta nyt maakuntauudistuksen muuttaessa kuntasektorin rakenteita tulevaisuuden kuntien toimintojen kehittäminen edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä keskeisten yhteistyökaupunkien kanssa. Haluamme Tieran toimivan mm. kehittämisyhtiönä ja suurten kaupunkien yhteistyön alustana, kertoo Jyväskylän kaupungin tietohallintojohtaja Arto Jalkanen päätöksen taustoista.

Jalkasen mukaan Tieran ratkaisu- ja palveluportfolio tarjoaa uusia mahdollisuuksia yhteistyölle, mutta myös nopeuttaa kaupungin digitalisaation kehittämistä.

- Yhteistyö Tieran kanssa mahdollistaa uudenlaisia toimintamalleja hankeyhteistyötä tiiviimmässä ja pysyvämmässä rakenteessa. Toimintamme kehittämisen kannalta on välttämätöntä, että kehitystyötä pystytään tekemään riittävän laaja-alaisesti myös valtakunnallisten kehittämiskumppaneiden kanssa, hän sanoo.


Tieran inhouse-asemasta merkittävää hyötyä kaupunkien ICT-palveluiden rakentamiseen ja kehittämiseen

Yhteisenä kehittämisen kohteena Arto Jalkanen näkee mm. kaupunkien tietovarantojen avaamisen avoimeksi dataksi, jonka päälle voidaan edelleen kehittää uusia digitaalisia palveluita. Jatkossa myös aiemmin paljon kaupungin omia resursseja vaativia järjestelmähankinta-prosesseja voidaan hoitaa Tieran nykyisen palvelutarjonnan kautta.

- Tieran inhouse-asemasta on merkittävää hyötyä meidän IT-hankkeiden ja kehityksen kannalta, kun saamme käyttöömme valmiita ja kilpailukykyisiä palveluita valmiiksi kilpailutettuna, Jalkanen lisää.

Vuonna 2017 Tieran omistaja-asiakkaiksi liittyi suuri määrä uusia kuntia. Keskeisimpiä näistä olivat Jyväskylän ohella Tampere ja Tampereen kehyskunnat, Oulu sekä Pori. Omistajina on tällä hetkellä 285 kuntatoimijaa; 215 kuntaa, 47 kuntayhtymää ja 22 kuntaomisteista osakeyhtiötä sekä Suomen Kuntaliitto.

- Vuonna 2017 tehdyn strategiapäivityksen mukaisesti Tiera on työstänyt kehityskumppanuutta suurten kaupunkien kanssa. Kumppanuuteen sisältyvät kuntakentältä nyt puuttuvien innovatiivisten ICT–palveluiden rakentaminen ja tuotteistaminen asiakasvetoisesti. Näihin sisältyvät Digi-, Smart City- ja ICT-palvelut, jotka liittyvät kuntajohtamisen, asiakkuuksien hallinnan, toiminnanohjauksen ja palveluohjauksen kehittämiseen, sanoo Kuntien Tiera Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Halttunen.


Lisätietoja:
Jyrki Halttunen
toimitusjohtaja, Kuntien Tiera Oy
045 888 7220 / jyrki.halttunen(a)tiera.fi
Arto Jalkanen
Tietohallintojohtaja, Jyväskylän kaupunki
014 266 1319 / arto.jalkanen(a)jkl.fi
 

Jyväskylän lasten ja nuorten lomatoimintojen koonnille etsitään nimeä


Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut julkaisee maaliskuussa 2018 Nuorten Jyväskylä –palvelussa koonnin lapsille ja nuorille suunnatuista kesätoiminnoista. Nyt toista kertaa toteutettavalle koonnille haetaan nimeä alle 30-vuotiaille suunnatun kilpailun kautta.

 

Kaupungin omien toimintojen lisäksi koontiin kerätään aktiviteetteja Jyväskylän alueen nuorisotoimijoiden verkostolta sekä muilta lapsille ja nuorille toimintaa järjestäviltä tahoilta. Jatkossa vastaava koonti kerätään myös syys- ja talvilomien osalta.

 

”Nyt toteutettavaa koontia on suunniteltu yhdessä nuorisotoimijoiden kanssa jo syksystä 2017 lähtien ja tässä yhteydessä on noussut tarve saada sille iskevä nimi”, kertoo Rita Suhonen Nuorten Jyväskylä -palvelusta. ”Toivomme nuorilta erityisesti uudenlaisia ja virkistäviä ideoita”, Suhonen jatkaa.

Voittajaehdotuksen valinnassa painottuu mahdollisimman ytimekäs nimi. Koonnille haetaan nimeä, jota voisi käyttää kaikkien loma-aikojen koontien yhteydessä.

 

Kilpailuun voi osallistua 11.2. klo 20:00 saakka. Tarkemmat säännöt sekä sähköisen vastauslomakkeen linkki osoitteessa: http://nuorten.jyvaskyla.fi/kesatoiminta.

 

Nuorten Jyväskylä  

Nuorten Jyväskylä on nuorten tieto- ja neuvontatyön palvelu, josta vastaa Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut. Kokonaisuus tarjoaa tietoa ja neuvontaa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat 13-29-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset sekä heidän huoltajansa.  

 

Lisätiedot:
Rita Suhonen

hanketyöntekijä, Nuorten Jyväskylä
050 320 5933  
rita.suhonen(a)jkl.fi
 

Jyväskylän kansalaisopiston rehtorina aloittaa 1.9.2018 Mikko Saikkonen

 

Jyväskylän kansalaisopiston uudeksi rehtoriksi on valittu 52-vuotias jyväskyläläinen filosofian maisteri (musiikkitiede) Mikko Saikkonen. Hän aloittaa virassa 1.9.2018, nykyisen rehtorin Sini Louhivuoren jäädessä eläkkeelle. Saikkonen siirtyy Jyväskylän kansalaisopistoon Viitaseudun opiston sekä Viitasaaren alueen musiikkiopiston rehtorin tehtävästä.

 
Rehtorin tehtävää haki 20 henkilöä, joista kuusi valittiin haastatteluun. Hakijoita oli eri puolilta Suomea.

 
Jyväskylän kansalaisopisto kuuluu suurimpiin kansalaisopistoihin Suomessa. Vuosittainen valtionosuustuntien määrä on 38 000 tuntia. Tämän lisäksi laajan oppimäärän mukaista kuvataiteen perusopetusta on 3000 tuntia ja kotoutumiskoulutusta noin 8000 tuntia vuodessa.

 
Vuosittainen opiskelijamäärä on noin 23 000 opiskelijaa. Kansalaisopistossa on 42 vakinaista työntekijää ja määräaikaista opetushenkilöstöä vuosittain yli 300 henkilöä. Opetusta annetaan noin sadassa toimipisteessä. Opetusta järjestetään Jyväskylän lisäksi Luhangassa, Muuramessa ja Uuraisilla, jotka ostavat opistopalvelut Jyväskylän kansalaisopistolta.

 
Lisätietoja: Sini Louhivuori, rehtori, Jyväskylän kansalaisopisto, p. 014 266 4087 

Rollaattorit ja pyörätuolit kutsutaan keväthuoltoon Jyväskylän Korpilahdella, Hankasalmella ja Uuraisilla

 

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveysasemilta lainatut rollaattorit ja pyörätuolit voi tuoda tarkastettavaksi ja tarvittaessa huollettavaksi, kun apuvälinepalvelujen huoltokiertue pysähtyy Korpilahdella, Hankasalmella ja Uuraisilla toukokuussa. Huollettu pyörätuoli ja rollaattori on turvallinen arjen apu. Ensimmäistä kertaa järjestettävällä huoltokiertueella myös muistutetaan kotona tehtävän perushuollon tärkeydestä.

 

Apuvälinepalvelujen huoltokiertueen varikkopysäkit ovat Hankasalmen terveysasemalla (Keskustie 53) tiistaina 22.5. klo 9–12, Uuraisten terveysasemalla (Kuukantie 16) keskiviikkona 23.5. klo 9–12 ja Korpilahden paloasemalla (Virastokuja 2) torstaina 24.5. klo 9–12

 

– Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää, että lainatut laitteet ovat turvallisia. Jarrut voivat rikkoutua tai pyörät eivät pyöri kunnolla, joten ne on hyvä tarkastaa säännöllisesti, kertoo osastonhoitaja Anita Homanen.

– Perushuolto, kuten puhdistaminen ja ilmakumirenkaiden täyttäminen, kuuluvat aina apuvälineen käyttäjälle. Isommat huoltokorjaukset tehdään yleensä teknisessä huollossa.

 

Huoltokiertueelle ei tarvitse ajanvarausta. Kiertueella ei vaihdeta tai lainata apuvälineitä, vaan ne on hoidettava oman alueen apuvälinepalvelun kautta.

 

Lisätietoja:
Anita Homanen, osastonhoitaja, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus (Jyte), p. 014 336 6412, etunimi.sukunimi(at)jkl.fi

Tuomiojärven ja Köhniönjärven virkistyskalastuskausi on käynnistynyt

 

Tuomiojärven sekä Köhniönjärven kalastusluvat ja katiskamerkit ovat jälleen saatavissa. Kalastuslupia ja katiskamerkkejä voi ostaa joko netistä tai Monitoimitalon liikuntainfosta. Virkistyskalastuskausi jatkuu avovesikauden loppuun saakka. Virkistyskalastusluvan lisäksi kalastusta harjoittavan tulee maksaa myös valtion kalastonhoitomaksu.

 

Lupien ja maksujen ikärajoista sekä lupia vaativista kalastustavoista ja välineistä löytyy lisätietoja Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluiden nettisivulta https://www.jyvaskyla.fi/liikunta/ulkoilu_ja_virkistys/kalastus

 

Lisätietoja:
Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut
palveluesimies Markku Kautto p. 014 266 4314, markku.kautto[at]jkl.fi

Hae Lauantaijameista vauhtia Yläkaupungin Yöhön Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa 19.5.

 

Lauantaina 19.5. klo 12.00–16.00 Jyväskylän pääkirjastossa (Vapaudenkatu 39–41, 2. krs) räpätään, breikataan ja sketsataan. Lauantaijameissa sukelletaan myös toimittaja ja musiikkikuraattori Matti Niveksen kirjoittaman DJ-kirjan maailmaan.

 

Lauantaijameihin saadaan vieraaksi Call out -tiimi, joka tuo tullessaan katutanssi-, DJ- ja graffitikulttuurin ammattilaisia ohjaamaan hip hopin elementtien saloihin. Breakin saloihin vie bboy Slyrre Äs. Musiikista ja DJ-hommien ohjauksesta vastaa DJ R2ISDJ2. Kirjaston vinyyliaarteita tuo levylautasille myös Soul Valpio. Hän ohjaa Joosu J:n kanssa työpajan, jossa perehdytään räp-lyriikan saloihin. Jos graffitien tekeminen kiinnostaa, tule sketsailemaan Janne Juhani Julman ohjaukseen. Jotta ei unohdeta kirjoja, sukelletaan DJ-kirjan maailmaan Matti Niveksen johdolla. Tule tapaamaan kirjailijaa ja kuulemaan suomalaisen DJ-kulttuurimme historiaa livenä.

 

Jamikahvila palvelee pääkirjaston toisessa kerroksessa klo 12.00–15.30. Tarjolla on suolaista ja makeaa syötävää sekä kylmiä ja lämpimiä juomia. Paikalla myös Hiphop-kirjasto. Lauantaijameihin osallistuminen on maksutonta. Tule siis kokeilemaan uusia juttuja tai vain hengailemaan ja fiilistelemään meininkiä!

 

 

Lauantaijamit 19.5.

12.00-13.30 Dj R2ISDJ2 soittaa kirjaston levyhyllyjen aarteita

12.00-15.30 Graffiti/sketsauspaja, ohjaajana Janne Juhani Julma

12.00-13.30 Astu VR-maailmaan! (peli- ja satuhuone Peukaloinen, lasten- ja nuortenosasto, 2. krs)

12.00-13.30 Räp-lyriikkapaja, ohjaajina Soul Valpio & Joosu J (lasten- ja nuortenosasto, 2. krs)

13.30-14.00 Dj-kirjan toimittaja Matti Nives, host Soul Valpio

13.30-14.00 Slyrre äS break workshop (peli- ja satuhuone Peukaloinen, lasten- ja nuortenosasto, 2. krs)

14.00-14.30 Dj-paja, ohjaajana R2ISDJ2, Matti Nives tavattavana

14.00-15.30 Astu VR-maailmaan! (peli- ja satuhuone Peukaloinen, lasten- ja nuortenosasto, 2. krs)

14.30-15.00 Break-jamit, ohjaajana Slyrre äS, dj Soul Valpio

15.00-15.30 Räp live: Joosu J, taustat R2ISDJ2

15.30-16.00 Dj:t R2ISDJ2 & Soul Valpio soittavat kirjaston levyhyllyjen aarteita

 

Tapahtuman järjestävät Jyväskylän kaupungin pääkirjasto ja kaupungin nuorisopalvelut sekä Kulttuuriyhdistys TUFF ja Yläkaupungin Yö.

 

Lisätietoja: Aapo Ruuttunen, informaatikko, Jyväskylän kaupunginkirjasto, p. 014 266 4146, aapo.ruuttunen[at]jkl.fi

 

www.facebook.com/jyvaskylankaupunginkirjasto
www.jyvaskyla.fi/kirjasto

Työtön, tervetuloa rentoon Hygge-päivään!

Aika:                   keskiviikkona 23.5. klo 11 – 15  

Paikka:               Kansalaistoiminnankeskus  Matara, Jokikievarin aula

Kenelle:            työttömille, myös te-toimenpiteissä oleville ja vajaatyöllisille

 

Hygge-päivän ohjelmassa on niin liikuntaa, rentoutusta kuin hemmotteluakin. Tapahtumassa pääsee kokeilemaan kahvakuulaa, tutustumaan ohjatusti geokätköilyyn ja Seppo-suunnistukseen sekä rentoutumaan mindfulnessin parissa kokoustila Hillassa.

Onnistua.fi:n kosmetologiopiskelijat tekevät osallistujille maksuttomia huulimeikkejä ja minimanikyyrejä ilman ajanvarausta kokoustila Pyörteessä.

Koko tapahtuman ajan on tarjolla mocktaileja ja keveitä herkkuja Jokikievarin aulassa.

Tapahtuman järjestää Hyvinvointikioski-hanke yhteistyössä Jyvässeudun työllistämisyhdistyksen hallinnoimien ”Missä mennään miehet” ja Sirpakka -hankkeiden kanssa.

Linkki tapahtumasivulle: https://www.jamk.fi/fi/Tapahtumat/hygge-paiva/

 

Lisätietoja:
Outi Teittinen
outi.teittinen@jamk.fi

p. 040 167 7627

 

Mikä on Hyvinvointikioski?

Hyvinvointikioski-hanke järjestää Jyväskylässä työttömille työnhakijoille terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa, mm. kursseja ja erilaisia teemapäiviä.

Hyvinvointikioski päivystää Kansalaistoiminnankeskus Mataralla keskiviikkoisin ja torstaisin klo 11 – 15. Päivystysaikana on mahdollista käydä sairaanhoitajan vastaanotolla ilman ajanvarausta mittauttamassa verensokeri, kolesteroli ja verenpaine sekä saada ohjausta omaan terveyteen liittyvissä asioissa. Kioskitoimintaa tukee Euroopan sosiaalirahasto.

Helatorstain 10.5. paikallisliikenne Jyväskylässä, Laukaassa ja Muuramessa

 

Paikallisliikenteen vihreät Linkki-linja-autot linjoilla 1–39 ja 42 liikennöivät helatorstaina 10.5. sunnuntaiaikataulujen ja –reittien mukaisesti. Seuraavana päivänä eli perjantaina 11.5. ajetaan jälleen normaalit, koulupäivien mukaiset arkivuorot.


Palveluliikenteen Linkki-VIP-autot eivät liikennöi pyhäpäivänä 10.5., kuten ei myöskään Korpilahden asiointiliikenne.


Paikallisliikenteen sähköisestä reittioppaasta https://jyvaskyla.digitransit.fi voi tarkistaa Linkki-linjojen päivittäiset aikataulut. Reittiopas näyttää myös keskeisten seutuliikennelinjojen 13M, 41 ja 43 aikataulut. Muiden seutu- ja kaukoliikenteen vuorojen aikataulut voi tarkistaa niitä hoitavien liikennöitsijöiden tai Matkahuollon sivuilta https://www.matkahuolto.fi

 
Lisätietoja:
joukkoliikennesuunnittelija Jouni Enroos, p. 014 266 0548, jouni.enroos[at]jkl.fi

Jyväskylän rakennus- ja ympäristöjaoston päätöksiä 10.4.2018


Rakennus- ja ympäristöjaoston kokouksessa 10.4.2018 käsiteltiin muun muassa lausuntoja asemakaavan muutosehdotuksista.


Jaostolla ei huomautettavaa Kirkkokatu 14:ää ja 16:ta sekä puistoaluetta koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta

Rakennus- ja ympäristöjaostolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta, joka koskee Tikkakoskella osoitteissa Kirkkokatu 14 ja 16 sijaitsevia tontteja sekä niiden viereistä puistoaluetta. Kaupunkirakennelautakunta oli pyytänyt jaostolta lausunnon asiasta.


Asemakaavan tavoite on mahdollistaa vanhusten palveluasumisrakentaminen Tikkakosken keskusta-alueelle palvelujen läheisyyteen ja muuttaa pieni puistoalue taajamarakennetta ja katunäkymää täydentävästi pientalotontiksi. 

 

Kaupunkirakennelautakunnalle lausunto Kanavuoren varikkoalueetta koskevasta asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksesta

Rakennus- ja ympäristöjaosto antoi kaupunkirakennelautakunnalle lausunnon Kanavuoren varikkoaluetta koskevasta asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksesta. Asemakaavan tavoitteena on kehittää aluetta yritystoiminta-alueena ja turvata maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristökohteet ja luonnonympäristö.


Jaosto toteaa lausunnossaan, että kaavaehdotuksessa on onnistuttu hyvin turvaamaan viereisen Natura 2000 -alueen luontoarvot sijoittamalla laajat luonnonsuojelu- ja virkistysalueet Natura-alueeseen rajautuen.


Luonnonsuojelualueen sisään jää kuitenkin pienvarastojen alue huoltoteineen, ja alueelle on kaavaehdotuksessa määrätty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen ehdoton rakentamisrajoitus ja toimenpiderajoitus. Kaavamääräyksen mukaan alueen maaperä, puusto ja kasvillisuus tulee säilyttää luonnontilassa. Rakennus- ja ympäristöjaosto esittää kaavaa täsmennettävän siltä osin, onko varastot tarkoitus purkaa luonnonsuojelualueeksi osoitetulta alueelta jollain aikavälillä ja mahdollistavatko kaavamääräykset varastojen käytön ja huollon vaatimat toimet.


Pilaantuneiden maa-alueiden osalta rakennus- ja ympäristöjaosto toteaa, että luonnonsuojelualueen osalta kaavassa esitetty pilaantuneen maan puhdistus- ja kunnostusvelvoite ja alueen kasvillisuuden, puuston ja maaperän luonnontilassa säilyttämisvelvoite voivat olla ristiriidassa, jos pilaantuneita maita on tarpeen luonnonsuojelualueelta vielä puhdistaa.

 
Suojaviheralueen osalta kaavaselostuksessa mainitaan, että suojaviheralueella on luonnonsuojelulain mukainen suojeltu liito-oravan reviiri ja että asemakaavamääräyksen mukaan alueella tulee säilyttää sen luontainen puusto, mutta kyseessä oleva määräys puuttuu kaavamääräyksestä. Rakennus- ja ympäristöjaosto esittää kaavamääräyksen täsmentämistä puuston käsittelyn osalta, jos tällä alueella on edelleen merkitystä liito-oravan elinympäristönä.

 
Rakennus- ja ympäristöjaostolla ei ole muilta osin huomauttamista Kanavuoren varikkoalueen asemakaavan laajennuksesta ja muutoksesta.

 
Luhangan kunnan ympäristönsuojelumääräysten luonnoksesta lausunto

Luhangan kunnan rakennuslautakunta on pyytänyt Jyväskylän rakennus- ja ympäristöjaostolta lausuntoa luonnoksesta Luhangan kunnan ympäristönsuojelumääräyksiksi ja niiden perusteluiksi. Jaosto päätti esittää lausunnossaan Luhangan rakennuslautakunnalle, että pohjavesialueiden harmaiden vesien puhdistusvaatimusta lievennetään ja että meluilmoitusten osalta asfalttiasemat poistetaan meluilmoitusvelvollisuudesta. Ongelmajäte-sana muutetaan vaaralliseksi jätteeksi. Muilta osin jaostolla ei ole huomauttamista ympäristönsuojelumääräysten luonnoksesta.

 
Jyväskylän ja Luhangan ympäristönsuojelumääräykset ovat sisällöltään samankaltaiset, eikä määräyksissä ole ristiriitaa toisiinsa nähden. Kummatkin määräykset on laadittu siten, että ne ottavat huomioon oman kunnan paikallisolosuhteet, josta syystä ne eroavat hieman toisistaan.

 
Oy Eurobella Ab:lle maa-aines- ja ympäristölupa Tiituspohjaan

Rakennus- ja ympäristöjaosto päätti myöntää Oy Eurobella Ab:lle maa-aines- ja ympäristöluvan soran ja kalliokiven ottoon, louhintaan ja kiviaineksen murskaukseen Tiituspohjaan Keskiranta-tilalle. Toiminta sijoittuu kahdelle, toisistaan noin 200 metrin etäisyydellä olevalle osa-alueelle Majaperäntien pohjois- ja eteläpuolelle noin 100 metriä Majajärvestä länteen. Kyseessä on uusi ottoalue.


Lupaa myönnettiin 10 vuodeksi 2,85 hehtaarin suuruiselle alueelle. Kokonaisottomäärä on 190 000 kuutiometriä, josta kallion osuus on enintään 90 000 kuutiometriä ja soran osuus enintään 100 000 kuutiometriä.


Palin Granit Oy:lle maa-aines- ja ympäristölupa Levaniemen louhimolle

Rakennus- ja ympäristöjaosto päätti myöntää Palin Granit Oy:lle maa-aines- ja ympäristöluvan 10 vuoden ajalle rakennuskiven ottoon ja louhintaan Korpilahdella sijaitsevalle Levaniemen louhimolle.

 
Toiminnassa oleva ottoalue sijaitsee noin 10 kilometriä Korpilahden taajaman lounaispuolella Ruotsulan kylän Levaniemi-tilalla. Ottamisalueen pinta-ala on noin 6 hehtaaria ja kokonaisottomäärä 200 000 kuutiometriä.


Kaikki kokouksen päätökset tehtiin esitysten mukaisesti.


Kokouksen esityslistan liitteineen voi lukea osoitteessa http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=6435 (materiaali on pdf-tiedostomuodossa).
 

 

Lisätietoja:
- rakennus- ja ympäristöjaoston puheenjohtaja Tuija Elina Lindström, p. 040 937 8772, tuija.lindstrom[at]jkl.fi
- ympäristöjohtaja Päivi Pietarinen, p. 014 266 5166, paivi.pietarinen[at]jkl.fi

Generation: nuoret tanssijat valloittavat taidemuseon huhtikuun esityksissä


Jyväskylän Tanssiopiston nuoret tanssijalupaukset esiintyvät huhtikuussa Jyväskylän taidemuseossa.


Olivia Jokinen ja Ada Kangasniemi kisaavat Junioreiden Duoissa. Heidän itsensä suunnittelema koreografiansa Leave Me nähdään Jyväskylän taidemuseossa perjantaina 13.4. klo 16.30 sekä perjantaina 20.4. klo 19.00 Mun elämä -näyttelyn avajaisissa.


Silja Koskela ja Kaisla Torvinen kilpailivat Aikuisten Duoissa. Jyväskylän taidemuseossa he esittävät Liisa Tirkkosen koreografian Imaginary Friend pe 20.4. klo 18.15 Mun elämä -näyttelyn avajaisissa.


Tanssiryhmät ovat Jyväskylän Tanssiopiston kisaryhmiä, jotka lähtevät show-, jazz- ja nykytanssien suomenmestaruuskisoihin Espooseen toukokuussa.

Lähtijät varmistuivat Vaajakoskella maaliskuussa pidetyissä Performing Arts -karsinnoissa.

 
Esitykset kestävät noin 10 minuuttia ja niihin on vapaa pääsy.


pe 13.4. klo 16.30 Leave me, koreografia ja tanssi Olivia Jokinen, Ada Kangasniemi

pe 20.4. Mun elämä -näyttelyn avajaisissa:
klo 18.15 Imaginary Friend, koreografia Liisa Tirkkonen, tanssi Silja Koskela ja Kaisla Torvinen 
klo 19.00 Leave me, koreografia ja tanssi Olivia Jokinen ja Ada Kangasniemi 


16.3.–27.5. 
Generation – taidetta 15–23-vuotiailta nuorilta

 

Lisätietoja Sirpa Turpeinen, museolehtori Jyväskylän taidemuseo, p.050 542 0591, sirpa.turpeinen@jkl.fi

Kesä-Jälkkäriin ilmoittaudutaan 11.5. mennessä 


Jyväskylän perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan Kesä-Jälkkäri tarjoaa ohjattua toi-mintaa 1.-4. – luokkalaisille 4.-29.6. välisenä aikana, arkipäivisin klo 8.00 - 16.00 välillä eri puolilla Jyväskylää. Kesä-Jälkkäri tarjoaa ohjattua ja rentoa tekemistä lomailevalle koululai-selle koko päiväksi. Ohjelmassa on askartelua, ulkoilua, liikuntaa ja leikkiä turvallisessa ym-päristössä. Kesä-Jälkkärissä tarjotaan lounas ja välipala. Toimintaan osallistuneet lapset ovat vakuutettuja Jyväskylän kaupungin puolesta.


Kesä-Jälkkäriin ilmoittaudutaan 11.5. mennessä erillisellä lomakkeella. Ilmoittautumislomake ja toimintapisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.jyvaskyla.fi/opetus/perusopetus/jalkkari/kesajalkkari. Ilmoittautumislomake palautetaan siihen Kesä-Jälkkäriin, jonka toimintaan halutaan mukaan.


Lisätietoja:
suunnittelija Tella Vuolle-Oranen, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Jälkkäri, puh. 014 266 4036

Jyväskylän kaupungin tilinpäätös on 2000-luvun paras


Jyväskylän kaupungin talous on kaikilla mittareilla mitattuna tasapainossa. Vuosikate toteutui selvästi talousarviota parempana ja oli poistoja suurempi. Vuosi oli ylijäämäinen ja lainojen määrä laski.


Vuonna 2017 kaupungin talouden myönteinen kehitys jatkui ja kaupungin talous on edelleen kaikilla mittareilla mitattuna tasapainossa.

- Emme pelkästään säilyttäneet talouden tasapainoa vaan teimme 2000-luvun parhaan tilinpäätöksen, iloitsee kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

- Onnistuneen taloudenpidon perusta on se, että kaupunki on tehostanut toimintojaan ja toimialoilla budjetti pitää. Viime vuoden ennätyslukujen keskeisin selittäjä ovat kuitenkin voimakkaasti kasvaneet verotulot, jotka ylittivät budjetin 22 miljoonalla eurolla. Se kertoo talouden yleisesti hyvästä vireestä.


- Toimintaympäristön positiivinen kehitys näkyi kaikissa keskeisissä tunnusluvuissa. Kaupungin väkiluku kasvoi noin prosentin ja vuoden lopuksi jyväskyläläisiä oli ensimmäistä kertaa yli 140 000. Suurin osa kasvusta selittyy maan sisäisellä muuttovoitolla, joka nousi 2000-luvun ennätyslukemiin. Tämä kertoo kaupungin vetovoimasta.


- Työttömyys laski koko vuoden ennätyskovaa vauhtia. Työttömyysaste oli joka kuukausi yli kolme prosenttiyksikköä edellisvuoden vastaavaa alempi. Sekä nuoriso- että pitkäaikaistyöttömyys laskivat myös selvästi. Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että laskusta huolimatta työttömyysaste on kuitenkin edelleen liian korkea. Työttömyysprosentin painaminen kymmeneen prosenttiin on tämän valtuustokauden päätavoite.

- Rakentamisen vauhti kiihtyi. Jyväskylään rakennettiin vuonna 2017 yli 1600 uutta asuntoa, mikä on sekin 2000-luvun ennätys.


- Haluan kiittää hyvästä tilinpäätöksestä päätöksentekijöitämme ja kaupungin koko henkilöstöä. Hyvä tulos on tehty yhteistyöllä. Samalla on paikallaan muistaa, että tarkkaa taloudenpitoa on syytä jatkaa. Erityisesti sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntien talouteen ja tulevaisuuden investointikykyyn on vielä monelta osin epäselvä. Maakuntaan siirtyvien toimintojen taloudenpidon suhteen on oltava tarkkana. 


Myös kuluvan vuoden talousarvio on tasapainossa. Talousarvion toteuttaminen vaatii kuluvana vuonna tarkkaa taloudenpitoa ja erityisen tärkeää on tehdä ja toteuttaa tasapainoinen talousarvio myös vuodelle 2019. Vuosien 2018-19 talouden toteutuminen heijastuu monilla tavoilla sote- ja maakuntauudistuksen jälkeiseen aikaan.

 
Asukasmäärän kasvu jatkuu

 
Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan (vahvistettu väkiluku julkistetaan 29.3.2018) Jyväskylän väkiluku oli vuoden 2017 lopussa 140 212. Kaupungin väkiluku kasvoi vuoden 2017 aikana 1 362:lla, mikä oli suhteellisesti kuudenneksi suurin kasvu 15 suurimman kaupungin joukossa. Jyväskylän seudun kasvu oli myös maan suurimpia Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen ohella. Jyväskylän seutukunnan väestön osuus Keski-Suomen väestöstä on 67 % ja Jyväskylän vastaava osuus 51 %.


Ennakkotiedon mukaan Jyväskylän vuoden 2017 väestönlisäyksestä oli kuntien välisiä nettomuuttoja 804, joka oli 172 enemmän kuin vuotta aiemmin. Maahanmuuttoja kertyi nettomääräisesti 323 (416 vuonna 2016). Luonnollinen kasvu (188) pienentyi 232:lla edelliseen vuoteen ja on myös pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna laskussa. Vuoden 2017 väestönlisäyksestä 61 % oli kuntien välistä muutto-voittoa, 25 % maahanmuutosta johtuvaa ja 14 % luonnollista kasvua. Päivähoito-, koulu- ja työikäisten jyväskyläläisten määrissä ei ole merkittäviä muutoksia edellisvuoden tasoon nähden. Ikääntyneiden määrä hieman kasvoi edellisvuodesta.


Asuntorakentaminen on jatkanut kasvuaan viime vuodesta. Asuntoja valmistui vuonna 2017 yhteensä 1 649, kun vastaava luku 2016 oli 1 372. Keskimäärin aikajaksolla 2010–2016 valmistui 1 168 asuntoa. Vuonna 2017 valmistuneista asunnoista lähes 82 % sijoittui kerrostaloihin. Koko rakennustuotanto vuonna 2017 oli 1 184 159 kuutiometriä, mikä on 39 % enemmän edellisvuoteen verrattuna. Myönnettyjen lupapäätösten kokonaismäärä vuonna 2017 oli 1 278, joka on edellisvuoden tasoa.


Työttömyys jatkoi laskuaan Jyväskylässä. Vuoden 2017 lopussa työttömänä oli 9 607 henkilöä, 2 094 vähemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä (1 914) väheni 13,5 % edellisvuodesta. Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtä jaksoisesti työttömänä olleiden määrässä (2 397) oli merkittävä 45,2 % lasku vuoden takaiseen. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 12,9 % ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 13,6 %. Vuosikeskiarvo Jyväskylässä oli 14,3 %.


Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi vuoden 2017 1.−3. vuosineljänneksellä 576. Vastaava luku vuonna 2016 oli 488. Jyväskylän yrityskanta vuoden 2016 lopussa oli noin 7 100. Jyväskylä tarjosi vuonna 2015 eniten työpaikkoja terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla (29,2 %). Seuraavaksi suurimmat toimialat olivat koulutus ja teollisuus (20,3 %). Osuudet ovat pysyneet samoina edelliseen vuoteen verrattuna. Työpaikkojen kokonaismäärä lisääntyi 1,0 % vuodesta 2014. Jyväskylän suurimmat työnantajat ovat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto, Keskimaa Osk sekä Valmet Oyj.

 

Tilikauden ylijäämä 13,8 miljoonaa ja kaupunkikonsernin ylijäämä 35,5 miljoonaa


Vuonna 2017 kaupungin talouden myönteinen kehitys jatkui. Tilinpäätös toteutui selvästi talousarviota parempana ja antaa siten myös hyvän pohjan tämän vuoden talousarvion toteuttamiselle. Vuosikate oli 67,1 miljoonaa euroa eli 7,8 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate toteutui 16,4 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 4,6 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Poistot ja arvonalentumiset olivat 53,6 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä 125,2 prosenttia. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus on tasapainossa. Tilikauden ylijäämä oli 13,8 miljoonaa euroa ja lainakanta laski 27,3 miljoonaa euroa.


Valtuustoon nähden sitovat määrärahat (toimintakate) olivat yhteenlaskettuna 628,0 miljoonaa euroa ja toteutuivat 9,4 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 3,4 miljoonaa euroa muutettua talousarviota heikompana. Käyttötalouden toimintakulut ylittivät muutetun talousarvion 20,3 miljoo-nalla eurolla ja käyttötaloustulot 16,9 miljoonalla eurolla. Käyttötalouden määräraha ylittyi perustur-vassa 6,5 miljoonaa pääasiassa erikoissairaanhoidon kustannusten ennakoitua suuremmasta kasvusta johtuen. Erikoissairaanhoidon nettomenot ylittivät alkuperäisen talousarvion 12,7 miljoonalla eurolla ja muutetun talousarvion 5,4 miljoonalla eurolla. Kasvun ja oppimisen palveluissa määrärahan ylitys oli 2,2 miljoonaa euroa.

 

Toimintakulut laskivat


Edelliseen vuoteen verrattuna käyttötalouden toimintatuotot laskivat 16,6 miljoonaa euroa (-4,9 %) ja toimintakulut 20,5 miljoonaa euroa (-2,1 %), joten käyttötalouden toimintakate parani 3,8 miljoonaa euroa (0,6 %) edellisvuodesta.


Käyttötalouden toimintatuottojen ja -kulujen lasku oli pääasiassa seurausta vuoden aikana toteutuneista organisaatiomuutoksista sekä valtakunnallisen kilpailukykysopimuksen vaikutuksista. Toimeentuloturvan maksatuksen siirtyminen Kelalle pienensi kaupungin toimintatuloja 10,1 miljoonaa euroa ja toimintakuluja 19,5 miljoonaa euroa. Muuramen kunnan irtaantuminen Jyten yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksesta pienensi tuloja 6,3 miljoonaa euroa ja menoja 6,1 miljoonaa euroa. Tulojen laskusta 7,2 miljoonaa euroa oli seurausta jätehuollon toiminnan siirtymisestä Mustankorkea Oy:lle. Toimintakuluja siirto pienensi 6,2 miljoonaa euroa.


Valtakunnallinen kilpailukykysopimus pienensi kaupungin toimintakuluja henkilösivukulujen sekä lomarahojen pienenemisen kautta noin 9,2 miljoonaa euroa. Kaupungin maksamat eläkemenoperusteiset maksut pienenivät myös 3,6 miljoonaa euroa. Työn vaativuuden arvioinnin kehittämistyö sekä vakituisen henkilöstön määrän lisäys uusiin tehtäviin kasvattivat puolestaan kaupungin toimintakuluja yhteensä noin 4,2 miljoonaa euroa.


Henkilöstökulut laskivat


Vuoden 2017 aikana tehdyt rekrytoinnit toteutettiin täyttölupamenettelyn kautta. Täyttölupamenettelyn tarkoituksena on varmistaa talousarvion ja henkilöstösuunnitelman toteutuminen suunnitellusti sekä arvioida täytettävien tehtävien sisältö. Täyttölupamenettelyssä arvioidaan myös mahdollisuutta hyödyntää harkintaan perustuen organisaation sisäistä liikkuvuutta. Tällöin täyttölupamenettelyssä selvitetään mm. henkilön mahdollisuuksia sijoittua uusiin tehtäviin organisaation sisällä, mikäli työterveyshuollossa on todettu muutoksia henkilön työkyvyssä. Täyttölupamenettelyn myötä voitiin jättää myös osa vapautuneista tehtävistä täyttämättä ja rekrytointeja pystyttiin toteuttamaan muuttuneilla tai kokonaan uusilla tehtävänkuvilla ja osaamisvaatimuksilla.


Palkallisten henkilötyövuosien määrä oli vuonna 2017 kaupungissa 6 916 henkilötyövuotta, josta vakituisen henkilöstön osuus oli 5 572 henkilötyövuotta (80,6 %). Kaupungin henkilötyövuosien määrä laski edellisvuoteen nähden 30 henkilötyövuodella (-0,4 %). Henkilötyövuosien lasku oli seurausta määräaikaisen henkilöstön sekä sijaisten määrän vähentymisestä. Vakituisen henkilöstön osuus pysyi edellisvuoden tasolla organisaatio- ja lakisääteisistä tehtävämuutoksista huolimatta. Vuoden 2017 toteutuneet henkilöstömenot olivat 327,1 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot laskivat edellisvuodesta 7,0 miljoonaa euroa.


Muuramen kunnan irtaantuminen Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksesta ja henkilöstön siirtyminen liikkeen luovutuksella Muuramen kunnalle 1.1.2017 alkaen vähensi perusturvan toimialan henkilötyövuosia sekä henkilöstömenoja. Perusturvan henkilöstöä vähensi myös perustoimeentulotuen maksamisen siirtyminen Kelalle lakimuutoksella 1.1.2017. Näiden muutosten vaikutus oli yhteensä noin 90 henkilötyövuotta. Lisäksi kaupunkirakenteen toimialla ulkoistettiin jätehuollon palvelut (-2 henkilötyövuotta). Ilman näitä organisaatiomuutoksia kaupungin henkilötyövuodet olisivat kasvaneet 62 henkilötyövuodella, josta perusturvan osuus on 37 henkilötyövuotta. Vastaavasti henkilöstömenojen 7 miljoonan euron laskusta 4,6 miljoonaa euroa aiheutui ulkoistuksista. Organisaatiomuutokset huomioiva henkilöstömenojen lasku oli siten 2,4 miljoonaa euroa.


Verotulot kasvoivat ja valtionosuudet supistuivat


Verotuloja kaupungille kertyi vuonna 2017 yhteensä 514,4 miljoonaa euroa, mikä ylitti alkuperäisen talousarvion 22,0 miljoonalla eurolla ja muutetun talousarvion 7,0 miljoonalla eurolla. Verotulot kasvoivat 7,0 miljoonaa euroa (1,4 %) edellisestä vuodesta. Kunnan tuloveron tuotto kasvoi 1,1 miljoonaa euroa (0,3 %) ja yhteisöverojen tuotto 5,9 miljoonaa euroa (27,9 %). Kiinteistöveron tuotto pysyi edellisvuoden tasolla.


Valtionosuudet olivat 173,3, miljoonaa euroa ja ne toteutuivat 0,2 miljoonaa euroa muutettua talousarviota pienempänä. Valtionosuuksien määrä laski edellisestä vuodesta 3,4 miljoonaa euroa (-1,9 %). Valtionosuuksien lasku oli seurausta valtakunnallisen kilpailukykysopimuksen voimaantulosta sekä perustoimeentulotuen hallinnon ja maksatuksen siirrosta kunnista Kelaan vuoden 2017 alussa.

 
Investoinnit kasvoivat


Investointien määrä oli yhteensä 53,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 kaupungin investointien määrä oli 43,8 miljoonaa euroa, joten investointien määrä kasvoi 9,3 miljoonaa euroa (21,3 %) edellisvuodesta. Suurimmat investointikohteet olivat Kuokkalan yhtenäiskoulu (8,0 milj. euroa), Kangasvuoren päiväkotikoulu (2,3 milj. euroa), Korpilahden päiväkoti (2,6 milj. euroa) sekä Kukkumäen päiväkoti (1,8 milj. euroa).


Yhdyskuntatekniikkaan investoitiin 16,9 milj. euroa, josta 15,1 milj. euroa katupalveluihin, 1,7 milj. euroa viherpalveluihin ja 0,05 milj. euroa satamapalveluihin. Urheilu- ja retkeilyalueisiin investoitiin 1,7 milj. euroa. Maa- ja vesialueiden hankintoihin 6,9 milj. euroa ja irtaimeen käyttöomaisuuteen investoitiin 5,7 milj. euroa.


Lainamäärä laski edelleen


Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 365,8 miljoonaa euroa eli 2 609 euroa asukasta kohti. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu lainakanta asukasta kohden oli vuoden 2017 tilinpäätöksissä 2 921 euroa. Lainakanta pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 27,3 miljoonaa euroa (222 euroa/asukas). Jyväskylän lainojen määrä oli pienempi kuin muissa suurissa kaupungeissa.


Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 365,8 miljoonaa euroa eli 2 609 euroa asukasta kohti. Lainakanta pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 27,3 miljoonaa euroa (222 euroa/asukas). Lainojen määrä oli siten pienempi muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu lainakanta asukasta kohden oli vuoden 2017 tilinpäätöksissä 2 921 euroa.


TILINPÄÄTÖS 2017


PLUSSAT:

+ Talous toteutui ennakoitua parempana, vuosikate olis suurempi kuin poistot

+ Lainakanta laski 27,8 miljoonaa

+ Myös konsernituloslaskelma oli edelleen ylijäämäinen


MIINUKSET:

- Erikoissairaanhoidon menojen huomattava ylitys

- Sairauspoissaolot lisääntyivät

 


Konsernihallinto

PLUSSAT:

+                    Elinkeinopalvelujen rakenteen uudistaminen saatiin päätökseen

+                    Hippoksen hanke eteni aikataulussa asemakaavavalmiuteen ja kehittäjäkumppani valittiin.

+                    Kankaan rakentaminen on edennyt ennakoitua nopeammin

+                    Yöpyvien matkailijoiden määrä on kasvanut ja tapahtumanäkyvyys on lisääntynyt

MIINUKSET:

-                     Työllisyystilanteen paranemisesta huolimatta työmarkkinatuen kuntaosuuden vaikeimmin työllistyvien asiakasryhmä on pysynyt samana

 

Sivistyksen toimiala

PLUSSAT:

+                    Tikkakosken mittava lähiliikuntapaikka valmistui

+                    Uimahalleissa oli ennätysmäärä kävijöitä

+                    Kulttuurin kävijämäärät nousivat, erityisesti museokävijöiden määrä kasvoi

+                    Suunnitellut päiväkoti- ja kouluinvestoinnit etenivät

+                    Lasten osallistumisaste varhaiskasvatuspalveluihin kasvoi

+                    Uuden varhaiskasvatussuunnitelman, esiopetussuunnitelman ja opetussuunnitelman toteutuminen eteni suunnitellusti muun muassa monimuotoisempien ja toiminnallisempien varhaiskasvatus- ja koulupäivien muodossa sekä oppimisen arvioinnissa.

+                    Päiväkodeissa ja kouluissa keskityttiin erityisesti hyvinvoinnin edistämiseen, tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen sekä osallistumisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.

+                    Nuorten palveluverkoston uusi toimintamalli otettiin käyttöön

+                    Oppilas- ja opiskeluhuoltoon lisättiin kaksi koulupsykologia

MIINUKSET:

−                    Keski-Suomen museo oli peruskorjauksen vuoksi koko vuoden poissa käytöstä

−                    Opetukseen käytettävät resurssit eivät ole lisääntyneet oppilasmäärän kasvua vastaavasti

−                    Kulttuuritilat kunnostuksen tarpeessa mm. Sinfonialta puuttuu kokonaan asianmukainen harjoitus- ja esiintymistila

−                    Kulttuurin resurssit eivät ole nousseet suhteessa kaupunkilaisten määrään nähden

 

Perusturvan toimiala

PLUSSAT:

+                    Aikuissosiaalityön ja lastensuojelun työntekijöiden tavoitettavuus parani luopumalla rajoitetuista puhelinajoista.

+                    Alle 20-vuotiaille nuorille tarjottiin maksuton ehkäisyn aloitus.

+                    Lasten ja nuorten neuropsykiatrisen tuen palveluseteli otettiin käyttöön.

+                    Valinnanvapauspilotti alkoi Keskustan, Kuokkalan ja Huhtasuon terveysasemien alueella

+                    Perusturvan palveluissa otettiin käyttöön mobiilisovelluksia ja sähköisiä palveluita mm. tekstiviestimuistutukset varatuista vastaanottoajoista

MIINUKSET:

-                    Lääkäreiden rekrytoinnissa oli ongelmia kaikissa palveluissa

-                    Puheterapiassa ja lasten toimintaterapiassa oli viiveitä hoitoonpääsyssä.

-                    Lastensuojelussa nuorten sijoitusten määrä kasvoi mm. päihteiden käytöstä johtuen

-                    Sosiaalityön asiakkaiden ongelmat ovat moninaistuneet ja avun tarpeet ovat kasvaneet. Myös hätämajoituksen tarve kasvoi.

-                    Vanhuspalveluiden sijaisrekrytoinnissa oli haasteita, sairauspoissaolot vaikuttivat sijaistarpeen  kasvuun edelleen

 

Kaupunkirakenteen toimiala

PLUSSAT:

+                    Rakentamisen Kymppiohjelman kaikki tavoitteet toteutuivat.

+                    Kaksi arkkitehtikilpailua vuoden 2017 aikana.

+                    Kehä Vihreän Suomi 100 - juhlavuoden hanke toteutui onnistuneesti.

+                    Hippoksen asemakaava sai lainvoiman.

+                    AVOin kaupunkiympäristö -kokeilujen ja muiden vuorovaikutusmenettelyjen onnistuminen.

+                    Hulevesimaksujen päätösprosessin onnistuminen.

+                    Rakentaminen jatkui vilkkaana ja tontinmyynti ylitti odotukset erityisesti kerros- ja rivitalo-tonttien osalta ja maan myyntivoitto oli ennätykselliset 17,6 milj. euroa.

+                    Sähköisten palveluiden käyttö lisääntyi.

+                    Joukkoliikenteen matkamäärä ylitti 7 miljoonan rajan. Vastaava määrä on saavutettu viimeksi 1986.

+                    Valon kaupunki -tapahtuma kasvatti suosiotaan.

+                    Fiksusti töihin Jyväskylässä -hankkeella pystyttiin lisäämään kevyen- ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta.

+                    Katujen korjausvelan kasvun hillitsemiseen osoitettiin rahoitusta.

MIINUKSET:

−                    Kaavavalituksia tehtiin 4 kpl.

−                    Leppälahden osayleiskaavan palauttaminen valmisteltavaksi hyväksymiskäsittelystä.

−                    Henkilöstövaje; rekrytoinnin haasteet ja ennakoimattomat pitkät poissaolot.

−                    Pilaantuneita maita jouduttiin puhdistamaan ja purkujätteitä poistamaan maasta ennakoitua enemmän.

−                    Kunnallistekniikan investointihankkeita jäi toteutumatta/kesken, mm. Ramonin silta ja Seppäläntie.

 


Linkistä taulukot
http://www3.jkl.fi/ajankohtaista/filet/tp2017_tiedoteliite.pdf
 

Koko tilinpäätös 2017 löytyy kaupungin www-sivulta
http://www.jyvaskyla.fi/talousjatilastot/tilinpaatos
 

Henkilöstöasioista tarkemmin Jyväskylän kaupungin henkilöstökertomuksesta 2017:
http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/konsernihallinto/henkilosto
 

Lisätietoja:
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto, 014 266 1501
Talousjohtaja Ari Hirvensalo, 050 526 0443

Suuntaa työ- ja opiskeluelämään vanhemmille vertaisryhmästä Jyväskylässä

 
Oletko alle 35-vuotias äiti tai isä ja etsit suuntaa työ- tai opiskeluelämään? Suunta-ryhmästä saat tukea muun muassa vanhemmuuteen, tulevaisuuden suunnitteluun, oman osaamisen ja ammatillisten tavoitteiden tunnistamiseen, sekä apua ja tietoa opiskelu- tai työmahdollisuuksien löytämiseen. Hae mukaan Suunta-vertaisryhmään, joka kokoontuu kevään aikana kerran viikossa, yhteensä 12 kertaa, 6.3. alkaen aamupäivisin Kortepohjassa.

 

Ryhmän ohjelma rakentuu osanottajien tarpeiden ja toiveiden mukaan. Toiminta on osanottajille maksutonta, myös lounas tarjotaan. Ryhmän ajaksi on järjestetty lastenhoito. Ryhmän ohjaajina toimivat perheohjaaja Virpi Ojala-Holm ja kehittäjäsosiaalityöntekijä Tanja Tervanen.

 

Toiminnasta vastaavat Jyväskylän kaupunki ja Nuorten Ystävät ry. Toiminta on myös osa Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa, jossa pyritään edistämään uuden maakunnan työelämä- ja perhepalveluiden yhteensovittamista

 

Ilmoittautumiset 27.2. mennessä ryhmän ohjaajalle: virpi.ojala-holm(at)jkl.fi tai p. 014 266 3504 tai 050 340 7165.

 

www.jyvaskyla.fi/sosiaalipalvelut/perheet/perheohjaus
 

Lisätietoja:

palveluesimies Piritta Jetsu, p. 014 266 3502, Jyväskylän kaupunki

kehittäjäsosiaalityöntekijä Tanja Tervanen, p. 050 365 3096, Nuorten Ystävät
 

Valtakunnallinen Alvar Aalto -kaupunkien verkosto laajenee kansainväliseksi
 

Alvar Aalto -kaupunkien johtajat kokoontuivat 1.–2.2.2018 Seinäjoella.

Vuosi sitten, Alvar Aallon syntymäpäivänä 3.2.2017 Jyväskylässä perustettuun Alvar Aalto -kaupunkien verkostoon kuuluu tällä hetkellä kuusitoista kaupunkia eri puolilta Suomea.
 

”Verkoston toiminta on lähtenyt käyntiin ilahduttavan aktiivisesti”, kertoo Alvar Aalto -säätiön johtaja Tommi Lindh. ”Hyvin käynnistyneen verkoston tärkeimpiä tehtäviä on työskennellä sen eteen, että Alvar Aallon teokset saadaan säilymään parhaalla mahdollisella tavalla myös tuleville sukupolville. Aallon tuotanto on kivijalka ja yhdistävä tekijä, jonka ympärille yhteistyö rakentuu”.
 

Verkostotapaamisia on kuluneen vuoden aikana järjestetty rakennusperinnön, arkkitehtuurimatkailun ja viestinnän asiantuntijoiden kesken. Verkosto ja sen jäsenkaupungit ovat ottaneet käyttöön oman logon ja aloittaneet yhteistyön valtakunnallisen Alvar Aalto -matkailureittihankkeen parissa.
 

Kuluneen vuoden aikana verkoston puheenjohtajakaupunkina on toiminut Jyväskylä. Nyt puheenjohtajuus siirtyi tapaamisen koollekutsujana toimineelle Seinäjoen kaupungille. ”Alvar Aalto -kaupunkien verkosto merkitsee Seinäjoelle tärkeää kumppaniverkostoa”, kertoo Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki. ”Kaupungissa on usean vuosikymmenen aikana rakentunut ainutlaatuinen, Alvar Aallon suunnittelema hallinto- ja kulttuurikeskus, sekä vuonna 1926 valmistunut Suojeluskuntatalo, jossa toimii nykyisin Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo. Etelä-Pohjanmaalla on myös muuta Alvar Aallon tuotantoa 1920-luvun kohteista 1960-luvulla valmistuneisiin Alajärven kaupungintaloon, kirjastoon ja seurakuntataloon. Kuortaneella sijaitsee myös Alvar Aallon syntymäkoti.” Rasinmäki toivoo, että ”kaupungin puheenjohtajakaudella yhteistyötä voidaan edelleen tiivistää ja syventää mm. matkailumarkkinoinnin ja rakennusperinnön osalta Seinäjoen ja muiden Alvar Aalto -kaupunkien kesken.”
 

Vuosittaisessa kaupunginjohtajien tapaamisessa Seinäjoella päätettiin, että verkostoon kutsutaan mukaan ulkomaisia kaupunkeja, joissa sijaitsee merkittäviksi luokiteltuja Alvar Aallon arkkitehtuurikohteita. Potentiaalisia Aalto-kaupunkeja ovat Aalborg (Tanska), Avesta ja Uppsala (Ruotsi), Bazoches-sur-Guyonne (Ranska), Beirut (Libabon), Berliini, Bremen, Essen ja Wolfsburg (Saksa), Cambridge ja St. Benedict (USA), Luzern (Sveitsi), Reykjavik (Islanti), Riola di Vergato ja Venetsia (Italia), Tartto (Viro) sekä Viipuri (Venäjä). Tilaisuudessa käytiin lämminhenkistä keskustelua vuoden 2017 toiminnasta ja tämänhetkisestä tilanteesta Alvar Aalto -kaupungeissa, sekä todettiin että aika on kypsä verkoston laajentamiselle.
 
 
Verkoston kansainvälinen ulottuvuus on luonteva, sillä Aallon suunnitelmista ulkomaille toteutettiin 1930–70-lukujen aikana useita, huomattavia kohteita. ”Tiiviissä valtakunnallisessa - ja tulevaisuudessa myös kansainvälisessä yhteistyössä voidaan vaikuttaa siihen, kuinka Aallon rakennuksia tulevaisuudessa kohdellaan, suojellaan ja korjataan”, mainitsee Tommi Lindh. ”Toiminnan laajeneminen ulkomaille osoittaa myös sen, että Alvar Aallon tuotannolla on paikkansa modernin arkkitehtuurin kansainvälisellä kentällä.”
 

Vuosittainen Alvar Aalto -kaupunkien kaupunginjohtajien tapaaminen järjestetään seuraavan kerran Turussa 31.1.–1.2.2019.
 

Lisätietoja
Johtaja Tommi Lindh
Alvar Aalto -säätiö
puh. 044 562 1625
tommi.lindh@alvaraalto.fi
 

Jyväskylässä Säynätsalon kunnantalolle uutta ympärivuotista toimintaa

 
Säynätsalon kunnantalosta luodaan entistäkin houkuttelevampi matkailu- ja tapahtumakohde niin kansainvälisille kuin kotimaisillekin vierailijoille. Toiminnan ympärivuotisuuteen panostetaan käynnistämällä arkkitehtuurin ja muotoilun residenssiohjelma. Matkailu- ja residenssitoiminnan tueksi yrittäjällä on tavoitteena avata kesällä 2018 kunnantalolle ympärivuotinen kahvila. 

 
Säynätsalon kunnantalossa panostetaan uusiin palveluihin uudella konseptilla

 Säynätsalon kunnantalo profiloituu toiminnoiltaan yhä vahvemmin modernin arkkitehtuurin ja muotoilun taloksi. Kunnantalo houkuttelee Aallon arkkitehtuurista kiinnostuneita matkailijoita, opiskelijoita ja arkkitehtejä ympäri maailmaa. Kansainväliset opiskelijaryhmät ovat arkipäivää. Talo kiinnostaa kasvavaa joukkoa modernista pohjoismaisesta arkkitehtuurista kiinnostuneita amerikkalaisia, japanilaisia ja kiinalaisia.

 
Lokakuussa 2018 kunnantalossa käynnistetään kansainvälinen arkkitehtuuriin ja muotoiluun keskittynyt residenssitoiminta. Käynnistysvaiheessa majoitus- ja työskentelytilat tarjotaan 6-8 opiskelijalle tai tutkijalle 1-2 kuukauden ajaksi talvikaudella. Yhteistyökumppanina sisällön tuottamisessa toimii Alvar Aalto -säätiö.


Matkailun vahvistaminen Säynätsalon kunnantalolla on residenssitoiminnan ohella toinen painopistealue. Kiinnostavia, erityisesti arkkitehtuurin ja luontomatkailun yhdistäviä matkailutuotteita suunnitellaan yhdessä eri toimijoiden kanssa.  Kunnantalo on jatkossa entistä paremmin avoinna myös lähialueen tarpeita ajatellen. Kunnantalolla voidaan järjestää monenlaisia tilaisuuksia. Arvokas kunnanhallituksen huone soveltuu parhaiten kokouksiin ja näyttävä valtuustosali on parhaimmillaan seminaari- tai luentotyyppisissä tilaisuuksissa. Myös pienimuotoiset konsertit, siviilivihkimiset ja muisto-, kaste- tai nimenantotilaisuudet sekä taidenäyttelyt sopivat taloon.


Kahvilahanke on rakennuslupavaiheessa ja suojeltujen arvokiinteistöjen kohdalla on aina tehtävä tarkat ja kattavat selvitykset ennen töiden aloittamista. Suunnitelmat onkin laadittu tiiviissä yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön ja Museoviraston kanssa. Lupakäsittelyn jälkeen mahdollisesti alkavasta rakennushankkeesta vastaa Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu. Kahvilan kalustamisesta ja liiketoiminnasta vastaa yrittäjä. Kaikkien osapuolten yhteisenä tavoitteena on avata ensi kesänä kunnantalolle ympärivuotinen kahvila, jonka yhteydessä toimisi pienimuotoinen konditoria ja leipomo.

 

-       Säätiön näkökulmasta katsottuna kunnantalo on Aallon tuotannon ydinkohteita, joka on erittäin hyvin säilynyt. Kohteen pysyminen soveltuvassa käytössä on myös erittäin tärkeää, sanoo arkkitehti, FM Jonas Malmberg, Alvar Aalto –säätiöstä.

 

Tavolo Bianco Oy jatkamaan kunnantalon tarinaa

Säynätsalon saarella, Jyväskylässä sijaitseva Säynätsalon kunnantalo on yksi Alvar Aallon merkittävimmistä suunnittelutöistä. Päijänteen tuntumassa mäntymetsien kupeessa sijaitsevan kunnantalon alkuperäinen käyttötarkoitus pienen puuteollisuusyhteisön hallinnollisena keskipisteenä päättyi Säynätsalon kunnan yhdistyttyä Jyväskylän kaupunkiin vuonna 1993. Jyväskylän kaupungin palvelupisteen lopetettua toimintansa kunnantalolla vuoden 2016 alusta mahdollistui upean rakennuksen herättäminen uuteen elämään, mutta vahvasti mennyttä kunnioittaen.

Kaupungin kilpailutuksen tuloksena Harri Taskinen on toiminut 1,5 vuotta yrittäjänä kunnantalolla. Hyvän palautteen ja kasvaneen kiinnostuksen pohjalta oli aika ottaa uusi askel ja uudistaa kunnantalon toimintaa. Tarkoitusta varten Taskinen perusti Tavolo Bianco Oy -nimisen yrityksen, joka vuokraa osan kunnantalon tiloista Jyväskylän kaupungilta ja pyörittää laajentuvaa toimintaa. Toiminnan taustalla, mutta myös osakkaana ja yrityksen hallituksen puheenjohtajana, toimii Heli Leinonkoski.

 

-       Kutsumus, intohimo ja huoli rakennuksesta ajaa toimimaan kokonaisvaltaisesti – luomaan elämyksiä – pelkkä liiketoiminta ei riitä, sanoo yrittäjä Harri Taskinen.

 
Tavolo Bianco Oy

 
Alvar Aallon lapsuuden valkoinen pöytä – Tavolo Bianco – oli suuri. Mahdollisesti suurin pöytä koko maailmassa – ja pöytä jatkaa kasvuaan. Tämän valkoisen pöydän ääressä Aalto teki työnsä. Tavolo Bianco Oy tarjoaa mahdollisuuksia ja avaria pöytiä tutkijoille, opiskelijoille ja kaikille vierailijoille, jotka ovat kiinnostuneita Alvar Aallon elämäntyöstä.

 
Tavolo Bianco Oy
Parviaisentie 9
40900 Säynätsalo
info@tavolobianco.comwww.tavolobianco.com
 

 
Lisätiedot:

Tavolo Bianco Oy
Toimitusjohtaja Harri Taskinen
harri.taskinen@tavolobianco.com
Puh. 040 1971 091

Jyväskylän kaupunki, Tilapalvelu
Kiinteistökehityspäällikkö Mikko Lepo
mikko.lepo@jkl.fi Puh. 040 830 6379
 

Keski-Suomi 2020 -blogissa KSSHP:n johtaja korostaa uuden Sairaala Novan merkitystä sote-keskuksen tukena

Keski-Suomen maakuntauudistuksen valmistelijat ja käytännön tekijät aktivoivat keskustelua valmistelun vaiheista viikoittain julkaistavissa blogiteksteissä. Tällä viikolla Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen kirjoittaa vuonna 2020 valmistuvasta uudesta sairaalasta otsikolla ”Sairaala Nova – maakunnallisen sote-palvelun kuuma piste”: Sairaala Nova toimii laajan päivystyksen sairaalana, mutta lievemmissä tai pitkäaikaisissa ongelmissa jokaisen asiakkaan hoidon ja hoivan kokonaisvastuu säilyy oman kunnan sote-keskuksella. Juha Kinnusen blogikirjoitus: http://www.ks2020.fi/2017/12/05/blogi-sairaala-nova-maakunnallisen-sote-palvelun-kuuma-piste/

Syksyllä blogissa valmistelun näkymistä ovat jo kirjoittaneet Keski-Suomen TE-toimiston johtaja Tuula Säynätmäki, Keski-Suomen sote-vastuuvalmistelija Mikael Palola, Kukoistava kotihoito -hankkeen hankepäällikkö Eeva-Liisa Saarman, Keski-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Pasi Patrikainen, Keski-Suomen LAPE-ohjelman hankepäällikkö Raija Harju-Kivinen, Jyväskylän valinnanvapauskokeiluhankkeen projektipäällikkö Riitta Pylvänen, maakuntauudistuksen projektipäällikkö Pirjo Peräaho ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvainen.

Blogikirjoitukset julkaistaan sivulla http://www.ks2020.fi/category/blogi/

Kirjoitukset jaetaan myös KS2020-kanavissa Facebookissa ja Twitterissä.
 

Naisten papa-tutkimukset käynnistyvät jälleen Jyväskylässä, Hankasalmella ja Uuraisilla
- Tutkimuksilla ehkäistään kohdunkaulan syöpää


Naisten papa-tutkimukset eli kohdunkaulan irtosolututkimukset käynnistyvät Jyväskylässä, Hankasalmella ja Uuraisilla eli Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen, Jyten alueella. Vuonna 2018 kutsun maksuttomaan tutkimukseen saavat vuosina 1958, 1963, 1968, 1973, 1978, 1983 ja 1988 syntyneet naiset.

 
Seulonnalla löydetään solumuutokset ennen syövän kehittymistä

 
Suomessa kohdunkaulan irtosolututkimukset ovat vähentäneet kohdunkaulan syövän esiintymistä 80 prosentilla. Kohdunkaulan syöpää on eniten 30–44-vuotiailla naisilla. Valtaosa sairastuneista paranee, mikäli sairaus todetaan varhaisessa vaiheessa.

 
Seulontatutkimukseen kohdunkaulan syövän havaitsemiseksi kutsutaan vuosittain kaikki 30–60-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Raskausaika ja imetys eivät ole este irtosolunäytteen otolle.

 
Näytteenottoon vain ajanvarauksella

 
Kutsut lähtevät Fimlabin järjestelmästä porrastetusti kalenterivuoden aikana. Näytteitä kohdunkaulan syövän seulontaa varten otetaan vain ajanvarauksella.  Kutsuttujen tulee varata aika näytteenottoon kutsussa olevan ohjeen mukaisesti.


Näytteenotossa voi käydä missä tahansa kutsukirjeessä mainitussa Fimlabin toimipisteessä. Keski-Suomen toimipisteet palvelevat seuraavasti:

  • Hankasalmi (Keskustie 53): joukkoseulontojen osalta laboratorio palvelee maanantaista torstaihin klo 14–15 tammi–toukokuussa ja syys–joulukuussa
  • Uurainen (Kuukantie 16): joukkoseulontojen osalta laboratorio palvelee maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 14–15 tammi–toukokuussa ja syys–joulukuussa
  • Jyväskylä: joukkoseulontojen osalta Keski-Suomen keskussairaalan laboratorio palvelee arkisin klo 12–15. Jyväskylän Näytteenottokeskus (Telefoonikuja 5) palvelee joukkoseulontojen osalta arkisin klo 7.15–15, sekä keskiviikkoisin klo 18 saakka. Molemmat toimipisteet palvelevat koko vuoden ajan.
     

    Ajanvaraus

    -       Fimlabin internetajanvarausjärjestelmästä: www.fimlab.fi tai

    -       Fimlabin puhelinajanvarauksesta 010 808 515 arkisin klo 7–18.

     
    Kutsukirje ja siihen liitetty esitietolomake toimivat lähetteenä laboratorioon. Seulottavan tulee ottaa täytetty esitietolomake mukaan näytteenottoon.

     
    Mikäli seulottava ei ole käynyt näytteenotossa noin kahden kuukauden kuluessa ensimmäisestä kutsusta, hänelle lähetetään uusintakutsu.

     
    Kutsukirjeen lähettäjänä on Fimlab Laboratoriot Oy, jolta Jyte ostaa naisten kohdunkaulan irtosolututkimusten näytteenoton.

     
    Seulontavastaukset ja jatkohoitoon ohjaus

    Seulonnan tuloksesta tulee kirjevastaus kotiin viimeistään kahden kuukauden kuluessa näytteenotosta. Jos tulos on normaali, seuraavan kutsun seulontaan alle 60-vuotias saa viiden vuoden kuluttua. Mikäli seulontatulos on poikkeava, seulottava saa kutsun jatkotutkimuksiin Keski-Suomen keskussairaalan naistentautien poliklinikalle. Jos seulonnassa todetaan vain lievästi poikkeava löydös, seulottava kutsutaan kirjeitse kontrollitutkimukseen vuoden kuluttua.

     
    Seulontaan osallistuneiden asiakkaiden tutkimustuloksia koskeviin kysymyksiin vastaa kotikunnan terveydenhoitaja, terveyskeskuslääkäri tai oma gynekologi.


    Lisätietoja seulonnasta: www.fimlab.fi – Asiakkaalle - Kohdunkaulan syövän seulonta

    www.jyvaskyla.fi/terveys/papajamammografia
    osastonhoitaja Lea Nevala, p. 014 336 5400

    www.ilmansyopaa.fi/tarkkaile-kehoasi/osallistu-seulontoihin/
     

    Lisätietoja:

    palvelupäällikkö Tarja Tick-Sinkkilä p. 050 312 7001, Fimlab Laboratoriot Oy

    palvelupäällikkö Paula Käyhkö, p. 014 266 2001, Jyväskylän kaupunki

 


 

Jyväskylän kaupungin vanhuspalvelujen Huhtasuo – Aittorinne alueen kotihoidon kilpailutus on ratkennut

Jyväskylän kaupunki on kilpailuttanut Huhtasuo-Aittorinne alueen kotihoitopalvelut. Uusi kilpailutus tarvittiin, koska kaupungin ja nykyisen palveluntuottajan Hoiva Mehiläinen Oy:n sopimus päättyy 7. helmikuuta.

 

Uudet palveluntuottajat ovat Debora Oy ja H10 Kymppipalvelut Oy.  Alue kilpailutettiin puitesopimuksella, jolla haettiin useampia palveluntuottajia samalle alueelle. Ratkaisulla mahdollistettiin eri kokoisten yritysten osallistuminen kilpailutukseen sekä lisättiin kotihoidon asiakkaiden valinnanvapautta.

 

Kilpailutuksen taustalla on Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunnan tekemä kilpailutuspäätös 20.9.2012. Tuolloin perusturvalautakunta päätti kilpailuttaa Huhtasuo-Aittorinne ja Keljo-Keltinmäki -kotihoitoalueet.

 

Palveluntuottaja vaihtuu helmikuussa

 

Kilpailutuksen voittaneet yritykset aloittavat toimintansa Huhtasuo- Aittorinne alueella 8.helmikuuta. Palveluntuottajien vaihtuessa Jyväskylän kaupunki varmistaa alueen asiakkaiden hoidon jatkuvuuden. Alueella on noin 135 kotihoidon asiakasta.

 

Nykyisen palveluntuottajan työntekijät perehdyttävät uudet työntekijät alueen asiakastyöhön. Työntekijät käyvät yhdessä jokaisen kotihoidon asiakkaan luona 22.tammikuuta alkaen palveluntuottajan vaihtumiseen saakka. Perehdytysjakson aikana käydään läpi asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat.

 

OIVA –keskus tukee alueen asiakkaita ja uusia palvelutuottajia jatkossakin

 

Alueen asiakkailla säilyy yhteys kaupungin työntekijöihin, sillä kilpailutettavien alueiden palveluohjauksen hoitaa jatkossakin OIVA -keskuksen ostopalveluista ja palvelusetelistä vastaavat työntekijät. Palveluohjaajat toteuttavat myös alueen uusien asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnin.

 

Lisätietoja: Palveluohjaus ja kotona asumisen tukeminen, palvelupäällikkö Pirkko Soidinmäki, puh. 014 266 3912
 

Copyright (c)2017, All Rights Reserved.