Huhtasuon Koulukeskuksen ruokalassa YLIJÄÄMÄRUOKAA  12.30 alk.

Kouluruokalista  Suur- Jyväskylän- lehdessä.

Ruokailupaikka havaittavissa  värikkäistä tuoleista.

Syötyäsi....  Mukaan voit ostaa omaan rasiaan... 1,50 € / 

Maksuna  vain käteinen!

Jyväskylän brändin kirkastamisen ytimessä ajassa elävä sivistys
 
Jyväskylä on kasvava, Suomen viidenneksi merkittävin kasvukeskus, jolla on hyvä maine ja imago. Miksi tarvitaan kaupunkibrändin kirkastamista ja mitä sillä tavoitellaan?
Olemme selvittäneet, että Jyväskylän osaamisen kärjet eivät ole riittävästi tiedossa. Tämän vuoksi tavoitteena onkin Jyväskylän näkyvyyden vahvistaminen valtakunnallisesti ja jatkossa enemmän myös kansainvälisesti.
 
–Jyväskylä ei saa tällä hetkellä sitä julkisuutta, jonka se elinvoimansa ja kokonsa puolesta ansaitsisi. Tämän muuttaminen tarvitsee entistä näkyvämpää brändityötä. Jyväskylä on kasvanut yli 25 000 asukkaan verran 2000-luvulla ja Jyväskylän asema Suomen 7. suurimpana kaupunkina vahvistuu entisestään, sanoo Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.
 
Brändityö liittyy kiinteästi Jyväskylän kasvun, elinvoiman ja menestyksen lisäämiseen. Työn perustana ovat kaupunkistrategia ja edunvalvonnan tavoitteet. Brändityön avulla tarkennetaan Jyväskylän erottautumistekijät, joita tulee tuoda nykyistä enemmän esille. Samoin valitaan kohderyhmät, joita brändityöllä erityisesti tavoitellaan. Nämä kohderyhmät halutaan saada kiinnostumaan Jyväskylästä myönteisessä mielessä.

 
–Brändityön tavoitteena on nostaa esille asioita, jotka erottavat meidät muista kaupungeista. Kaupungin brändin vahvistaminen ja tavoitteiden kirkastaminen on pitkäjänteistä työtä. Yksittäisten kampanjoiden sijaan kyseessä on usean vuoden mittainen strateginen työ, kertoo Jyväskylän kaupungin viestintäjohtaja Helinä Mäenpää.
 
Jyväskyläläinen sydämen sivistys
 
Jyväskylän brändityön keskeiset elementit on koottu erilliseen, juuri valmistuneeseen brändidokumenttiin. Lähtökohtana on ”Kasvava ja kansainvälinen arvostettu koulutuksen ja osaamisen kaupunki.” Brändin ydin ja Jyväskylän erottava tekijä on ajassa elävä sivistys. Uusi sivistys on arvoista nousevaa ja ihmislähtöistä tulevaisuuteen katsomista, uutta ajattelua, innovaatioita ja hyvinvoinnin lisäämistä. Näin syntyy raikasta ajattelua, edelläkävijyyttä ja uudistumiskykyä – liikettä.
 
Jyväskyläläisyyden tiivistävät adjektiivit ovat humaani, ratkaisukeskeinen ja kunnianhimoinen ja brändin sävy on rohkea, ihmisläheinen, hyväntuulinen ja innostava.
 
–Brändi rakentuu kaikissa kohtaamisissa ja kokoaa mielikuvat. Jyväskylän brändiä rakentavat kaupunkiorganisaation lisäksi kaikki paikkakunnan toimijat, yritykset, oppilaitokset, harrastusporukat, järjestöt ja seurat sekä asukkaat ja julkiset toimijat. Siis kaikki nykyiset jyväskyläläiset, mutta yhtä lailla kaikki täällä opiskelleet, asuneet ja eläneet, jotka tuntevat Jyväskylän kotiseuduksi tai tärkeäksi paikkakunnaksi. Myös median merkitys paikkakunnasta syntyvässä mielikuvassa on tärkeä. Siksipä lähdemme loppusyksyn aikana kysymään eri tahoilta, miltä brändin sisällöt nyt tuntuvat ja mitä meidän on hyvä ottaa huomioon, kun ryhdymme tarkemmin suunnittelemaan ja kohdentamaan markkinointia, lisää viestintäjohtaja Helinä Mäenpää.
 
Jyväskylässä riittää vahvuuksia
 
Jyväskylä on tunnettu yliopisto-, koulutus- ja opiskelijakaupunki, Suomen liikuntapääkaupunki ja maailman Alvar Aalto -pääkaupunki. Jyväskylä on kaupunkiympäristön suunnittelun edelläkävijä ja resurssiviisas kaupunki.
Vuosi toisensa perään Jyväskylä saa kuntien imagotutkimuksissa hyvä arvosanan, kokonaisvaikutelmaltaan jopa vertailukaupunkien parhaan. Samoin Jyväskylän yrittäjämyönteisyys saa paljon kiitosta.
Muuttohalukkuustutkimuksissa Jyväskylä on vuosi toisensa jälkeen kärkisijoilla. Jyväskylässä on hyvät palvelut, hieno luonto ja paljon kiinnostavia asioita ja elämyksiä.
 
Kaikesta huolimatta Jyväskylä mielletään usein kokoaan pienemmäksi. ”Kiva, mutta ei kovin erottautuva.” Nuorekkuus, elinvoimaisuus ja suvaitsevaisuus liitetään vahvasti Jyväskylään, mutta Jyväskylää ei kuitenkaan nähdä rohkeana ja omaleimaisena edelläkävijänä. Siksipä on ollut syytä tarttua toimeen.
 
Brändidokumentti ei anna valmiita lauseita tai ”sanoja suuhun”, vaan oivalluksen vahvuuksista ja asioista, joiden avulla Jyväskylä on kaupungistuvassa Suomessa kasvava ja erityisen kiinnostava kaupunki.

 

Tervetuloa tutustumaan brändidokumenttiin: https://www.jyvaskyla.fi/viestinta/jyvaskyla-brandi

Sivulta löytyy myös video, jossa brändidokumentti esitellään Jyväskylän kaupunginvaltuustolle 30.9.2019.

Lokakuun aikana kaupungin www-sivulle tulee brändiin liittyvä avoin kysely, johon kuka tahansa voi vastata.

 

 
Lisätietoja

Jyväskylän kaupunki

kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501, 050 3362 819
viestintäjohtaja Helinä Mäenpää, p. 050 5487422
Jyväskylän kaupunginkirjasto ja Liikkuva koulu -ohjelma kannustavat liikunnallisempaan arkeen kouluissa ja päiväkodeissa

 

Jyväskylän kaupunginkirjasto ja Liikkuva koulu -ohjelma on toteuttanut yhteistyössä pääkirjaston (Vapaudenkatu 39–41) 2. kerrokseen teemahyllyn, jonka kirjallisuus tarjoaa monipuolisia vinkkejä aktiivisemman koulu- tai päiväkotipäivän toteuttamiseen. Kirjallisuus on suunnattu kaikille kirjaston käyttäjille.

 

Liikkuva koulu -ohjelma on opetus- ja kulttuuriministeriön, opetushallituksen sekä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin yhteishanke. Sen tavoitteena on tukea oppimista toiminnallisin menetelmin. Ohjelma tarjoaa myös eri tavoin tukea perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille; yksi tavoista on koulutus- ja ammattikirjallisuuden tarjoaminen. Nyt tarjolla oleva kirjallisuus ei ole vain kasvatusalan ammattilaisille, vaan kaikille kaupunkilaisille. Liikkuva koulu -teemahyllyn teokset tuovat käden ulottuville monipuolista tietoa liikunnan hyödyistä terveyteen ja oppimiseen.

 

Kirjastoyhteistyö on uudenlainen tapa toteuttaa liikunnan edistämistyötä. Esille koottu kirjallisuus on Liikuntapääkaupunki Jyväskylän kädenojennus kaikille kirjaston käyttäjille. Tervetuloa tutustumaan kirjallisuuteen ja jakamaan tietoa eteenpäin!

 

Lisätietoja:

Laura Hekkala-Vatula, osastonjohtaja, Jyväskylän kaupunginkirjasto,

p. 014 266 4103, laura.hekkala-vatula(at)jyvaskyla.fi

Niko Leppä, Liikkuva koulu -ohjelma, Jyväskylän kaupunki,
kasvun ja oppimisen palvelut, p. 014 266 2681, niko.leppa(at)jkl.fi

Valon kaupunki -tapahtuma keräsi ennätyssuosion Jyväskylässä

 

Jyväskylän neljästoista Valon kaupunki -tapahtuma keräsi ennätysyleisön, sillä siihen osallistui 26.–28.9. yli 130 000 osallistujaa. Osallistujamäärä on laskettu liikenne- ja kävijämäärälaskennan perusteella.

 

Uusia ennätyksiä tehtiin myös yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston järjestämään Tutkijoiden yöhön osallistui noin 14 500 kävijää (kasvua edellisestä vuodesta 12 prosenttia) ja Jyväskylän seurakunnan tilaisuuksiin Kirkkopuiston Kaupunginkirkossa noin 14 600 kävijää (kasvua edellisestä vuodesta 25 prosenttia). Matkustajille ilmaisia Linkki-matkoja tehtiin yli 40 000 kappaletta.

 

– Olemme saaneet valtavasti myönteistä palautetta. Oli aivan mahtava tunnelma, kun ihmiset halusivat tutustua valon mystiikkaan. Ei voi kuin kiittää kaikkia valotaiteen tekijöitä ja tapahtuman tukijoita. Yhdessä tekemisen voimalla on syntynyt ainutlaatuinen ja todella merkittävä tapahtuma, sanoo palvelupäällikkö Kari Ström.

 

Suosituimmat tapahtumapaikat olivat Kirkkopuisto, Tourujoki ja Lutakko. Myös Kankaalla kävi kymmeniä tuhansia ihmisiä.

 

– Tänä vuonna tapahtumaan sisältyi 87 yksittäistä tapahtumapaikkaa tai valoteosta. Valtava kattaus valoteemaista sisältöä oli tarjolla, ja kävijäennätyksiä rikottiin poikkeuksetta kaikissa tapahtumapaikoissa. Oli ilo huomata kuinka ihmiset nauttivat näkemästään, Valon kaupunki -koordinaattori Jani Ruotsalainen kertoo.

 

– Kaikki tapahtumajärjestelyt sujuivat hyvin, ja tietoon ei ole tullut mitään isompia ongelmia, vaikka yleisöä liikkui valtavia määriä kaikilla keskeisillä tapahtumapaikoilla, Ruotsalainen sanoo.

 

Valon kaupunki -tapahtuman järjesti Jyväskylän kaupunki yhteistyökumppaneineen. Lähes kaikki ohjelma oli ilmaista.

 

 

Lisätietoja:

- Valon kaupunki -koordinaattori Jani Ruotsalainen, p. 0400 642 364, jani.ruotsalainen[at]jyvaskyla.fi

- palvelupäällikkö Kari Ström, p. 050 60943, kari.strom[at]jyvaskyla.fi

Kesän 2019 Pop-up polkukokeilu innosti jyväskyläläisiä

 

Kesällä järjestetty Pop-up polkukokeilu on päättynyt. Polkumerkinnät ja opasteet kerätään pois lokakuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Poluilla voi yhä kulkea, mutta mukaan kannattaa ottaa maastokartta, esimerkiksi Jyväskylän karttapalvelusta: https://kartta.jkl.fi/IMS/?mid=rdub0.

Karttapalvelun linkkiin on hahmoteltu polkujen kulku maastossa sekä merkitty lähimmät parkkipaikat ja polkujen nähtävyydet.

Pop-up polkukokeilusta on saatu paljon kiitosta ja positiivista palautetta. Palautteet tullaan käymään läpi ja niitä hyödynnetään virkistysreittiohjelman laadinnassa: https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/projektit-ja-ohjelmat/virkistysreittiohjelma.

Kokeilusta paljon positiivista palautetta

Polkukokeilu kirvoitti kaupungille positiivisen palautevyöryn. Asukkaat ottivat polut käyttöön ja moni tutustui polkujen kautta asuinalueensa lähimetsään.

”Todella loistava tempaus tämä Pop-up polkujen merkkaus! Alueelle vasta muuttaneena tämä innostaa tutkimaan metsäreittejä helpoista lähtökohdista.”

”Hieno idea ja mukava päästä tutustumaan lähimetsiin, kun muuten ei näihin tulisi kuitenkaan lähettyä.”

Palautetta Kuokkalasta

”Kiitos pop up -polusta! Olen asunut Kuokkalassa 20 vuotta ja eka kertaa kävelin lähimetsän poluilla! Liian helposti urautuu kulkemaan asfaltoiduilla teillä eikä ole edes tietoinen vaihtoehtoreiteistä. Todella virkistävä kokemus!”

”Hyvä polku. Hyvin merkitty ja helposti saavutettavissa. Maasto hyvä ja luonnossa olon tuntua vaikka on keskellä Kuokkalaa.”

Palautetta Kaunisharjun polusta

”Erinomainen reitti etenkin nyt ruskan alettua: vaihtelevat, upeat näköalat ja hyvä kulkea vanhemmankin ihmisen. Sopivan pitkä ja helppo pääsy. Eläköön Jyväskylä!”

”Olemme käyneet Kaunisharjun luontopolun kaksi kertaa ja totesimme että siihen ei kyllästy. Sitä voi mennä uudestaan ja uudestaan. Helppo kulkea ja maasto kaunis. Toivottavasti opasteet muinakin vuosina.”

Palautetta Keltinmäeltä

”Polku oli todella iloinen yllätys, selkeästi merkattu ja helppokulkuinen. Luolan paikan olisi vielä voinut merkata opasteisiin, kun nimenomaan sitä lähdin etsimään.”

”Hyvin merkitty lenkki ja kaunis luonto. Tulemme Lumikki-koiran kanssa uudelleen! Kiitos!”.

Kaupunki kiittää kaikkia polkujen käyttäjiä ja palautteen antajia.

Lisätiedot: maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski, p. 014 266 5060, mervi.vallinkoski[at]jyvaskyla.fi

Cygnaeuksen päiväkoti voi olla jatkossa myös yksityisen perhepäivähoidon varahoitopaikka Jyväskylässä 

 

Jyväskylän kunnallisen ja yksityisen perhepäivähoidon yhteinen varahoitokokeilu on käynnistynyt Cygnaeuksen päiväkodilla. Yksityinen perhepäivähoitaja voi jatkossa kysyä hoitolapsilleen varahoitopaikkaa toiselta yksityiseltä perhepäivähoitajalta, yksityisestä päiväkodista tai Cygnaeuksen päiväkodilta. Varahoitojärjestelyt voi sopia yhteistyössä perheen kanssa esimeriksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton, muiden lastenhoitopalveluja järjestävien tahojen kanssa tai muuten perheen kanssa sovituilla tavoilla.  

 

Kunnallisen ja yksityisen perhepäivähoidon yhteinen varahoitoryhmä on tarkoitettu ensisijaisesti äkillisiin sairaustilanteisiin yksityisen hoitajan tai hoitajan oman lapsen sairastuessa. Yksityinen perhepäivähoitaja voi käyttää varahoitoa Cygnaeuksen päiväkodista enimmillään viisi päivää kuukaudessa. Pidemmät poissaolot ja loma-ajat yksityinen perhepäivähoitaja sopii jatkossakin tapauskohtaisesti asiakasperheidensä kanssa. 

 

Yksityinen perhepäivähoitaja selvittää sairaustapauksissa asiakasperheiden varahoidon tarpeet ja varmistaa Cygnaeuksen päiväkodista hoitopaikan.  Yksityisen perhepäivähoidon asiakasperheet saavat tarkemmat ohjeet varahoidon varaamisesta Cygnaeuksen päiväkotiin ja maksukäytänteistä omalta perhepäivähoitajaltaan.  

 

Lisätietoja: 
palvelukoordinaattori Sari Ruokolainen, varhaiskasvatuspalvelut, puh. 014 266 7591 
palvelukoordinaattori Leila Hämäläinen, varhaiskasvatuspalvelut, puh. 014 266 4964 
palvelukoordinaattori Auli Majuri-Naappi, varhaiskasvatuspalvelut, puh. 014 266 3103

Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden muutto Rakentajantalolle alkaa tiistaina 1.10.

 

Jyväskylän kaupungin kaupunkirakenteen toimialan Kivääritehtaalla työskentelevät työntekijät aloittavat paluumuuton Rakentajantalolle tiistaina 1.10.

 

Hannikaisenkatu 17:ssä sijaitsevan Rakentajantalon peruskorjaus on valmistunut, ja Kivääritehtaalla remonttievakossa olleet työntekijät palaavat rakennukseen vaiheittain kahden viikon aikana.

 

Palvelupiste Hannikainen ja rakennusvalvonta muuttavat 11.10.

 

Viimeisinä Kivääritehtaalta poistuvat perjantaina 11.10. toimialan asiakaspalvelun eli Palvelupiste Hannikaisen ja rakennusvalvonnan työntekijät. Palvelupiste Hannikainen on muuton vuoksi suljettu perjantaina 11.10. koko päivän sekä maanantaina 14.10. kello 8–12, minkä jälkeen palvelupiste on avoinna Rakentajantalolla.

 

Kaupunkirakennepalveluiden väestä viimeisinä Rakentajantalolle muuttavat maanantaina 21.10. viime vuodet Viitaniemessä Eeronkatu 10:ssä toimineen ympäristöterveydenhuollon työntekijät sekä perjantaina 25.10. pysäköinninvalvonnan ja maastomittauksen työntekijät, jotka ovat remontin ajaksi olleet sijoitettuina Tietotalolle.

 

Noin vuoden kestäneessä peruskorjauksessa Rakentajantaloon mahtuvan henkilöstön määrää lisättiin tuntuvasti. Jatkossa rakennuksessa työskentelee aiempien noin 180:n sijaan noin 250 kaupunkirakenteen toimialan ja kaupungin konsernihallinnon työntekijää

 

 

Lisätietoja: kehittämisasiantuntija Tommi Pesonen, p. 014 266 5012, 050 3119015, tommi.pesonen[at]jkl.fi


 

 
Vanhustenviikkoa vietetään Jyväskylässä lokakuussa teemalla " Varaudu vanhuuteen"

 

Valtakunnallista vanhustenviikkoa vietetään Jyväskylässä 6.-13. lokakuuta. Teemaviikolla kiinnitetään huomiota ikäihmisiin ja ikääntyneiden palveluihin tänä vuonna teemalla ”Varaudu vanhuuteen”. Jyväskylässä vanhustenviikolla on perinteiseen tapaan monipuolista ohjelmaa.

 

Vanhustenviikolla tuodaan esiin tapoja, joilla ikäihminen voi pitää huolta itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan. Luvassa on monipuolisesti kulttuuria, liikkumista ja elämäniloa.

 

Vanhustenviikon avaa vanhustenpäivänä 6. lokakuuta teatterilla vietettävä pääjuhla.

Juhlapuheen pitää Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela. Juhlassa kuullaan sinfonian säveliä ja Kannel-kuoroa ja nähdään nuorten tanssiesitys Illusion junioreilta.

 

Tänä vuonna seniorimessuilla juhlitaan Taideapteekkia

 

Ikäihmisten oma valtakunnallinen Armas-festivaali vietetään vuosittain lokakuussa. Tänä vuonna ARMAS-festivaalin avajaisjuhla vietetään Jyväskylässä yliopiston juhlasalissa 1. lokakuuta. Tilaisuuden avajaispuheen pitää kaupunginjohtaja Timo Koivisto. Avajaisjuhlassa esiintyy muun muassa Janne Tulkki.

 

Seniorimessut vietetään kaupunginteatterilla maanantaina 7. lokakuuta kello 10.00-15.00. Messut vietetään tänä vuonna poikkeuksellisesti viikkoa ennen vanhustenviikon alkua tilajärjestelyistä johtuen. Seniorimessut ovat osa ikääntyneiden Armas-festivaalin ohjelmistoa. Hyvin suosittuja seniorimessuja on vietetty Jyväskylässä jo 15 vuotta.

 

Messut avaa kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo. Päivän aikana kuullaan yhteistyöstä ikäihmisten hyväksi ja lääkäri Tapani Kiminkisen vinkkejä vanhuuteen varautumisesta. Seniorimessut päättää tänä vuonna Taideapteekin 10-vuotisjuhla. Tilaisuuden juhlapuheen pitää kulttuuripäällikkö Mari Aholainen. Juhla päättyy tenori Reijo Ikosen, sellisti Iida Sinivalon ja harpisti Ulla-Stina Ikosen Kertokaa se hänelle -konserttiin, jossa kuullaan tunnetuimpia Mauno Kuusiston ohjelmistoon kuuluneita lauluja.

 

Seniorimessut ovat viihdesisältönsä lisäksi erinomainen paikka hankkia hyödyllistä tietoa. Messuilla on runsaasti näytteilleasettajia, jotka esittelevät toimintojaan ja tuotteitaan.

Sekä pääjuhla että seniorimessujen ohjelma suurella näyttämöllä on tulkattu viittomakielelle.

 

Poimintoja viikon ohjelmasta

 

Tiistaina 8.10 kaupunginkirkossa esiintyy Kristillisten eläkeläisten Lähteelä-kuoro. Tilaisuus on myös ehtoollisjumalanpalvelus.

 

Torstaina 10. lokakuuta vietetään iäkkäiden ulkoilupäivää. Vapaaehtoisia ulkoilutovereita kaivataan kovasti ikääntyneiden ympärivuorokautisessa asumisessa ja kotihoidon asiakkaiden keskuudessa. Palvelutaloista ja vapaaehtoistoiminnankeskus Vaparista voi tiedustella ulkoiluystävän tarvetta.

 

Perjantaina 11.10 aamupäivällä Jyväskylän taidemuseossa järjestetään muistiystävällinen museokierros. Kierros tehdään pienissä ryhmissä ja ryhmiä vetää kulttuuriluotsit. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua etukäteen. Iltapäivällä senioreilla on vapaa pääsy taidemuseon näyttelyihin.

 

Lisäksi viikon aikana on tiedossa muun muassa konsertteja, eri toimintojen esittelyä ja luentoja. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

 

Hae painettu ohjelma ja tutustu viikon tapahtumiin

 

Vanhustenviikon painettuja ohjelmalehtisiä jaetaan ikääntyneiden päiväkeskuksissa, Jyväskylä-infossa sekä OIVA -keskuksessa. Sähköisessä muodossa ohjelma löytyy osoitteesta: https://www.jyvaskyla.fi/sites/default/files/atoms/files/vanhustenviikon_tapahtumakalenteri_2019.pdf

 

ARMAS-festivaali: http://armasfestivaali.fi/

 

Lisätietoja: projektityöntekijä Outi Savonen, Jyväskylän vanhus- ja kulttuuripalvelut, p. 014 266 7320

Jyväskylän kaupunki jakaa haalarimerkkejä uusille opiskelijoille

 

 

Jyväskylä on koulutuksesta ja opiskelijoistaan tunnettu kaupunki, joka tekee monipuolista yhteistyötä oppilaitosten ja muiden opiskeluun liittyvien organisaatioiden kanssa.  

 

Tänä syksynä Jyväskylän kaupunki kokeilee yhdessä opiskelijajärjestöjen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun JAMKOn ja Jyväskylän yliopiston JYYn, kanssa uutta tapaa esittäytyä uusille opiskelijoille. Ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana toteutettavilla tutorkierroksilla opiskelijaryhmillä on mahdollisuus vierailla kaupungintalolla ja kuulla keskeisistä opiskelijoille tarjottavista kaupungin palveluista.  

 

Idea kokeiluun on syntynyt säännöllisissä opiskelijajärjestöjen ja kaupungin tapaamisissa, joissa on tunnistettu tarve kehittää yhteistyötä.

 

Kaupunki kuuntelee aktiivisesti meitä opiskelijoita ja on aidosti kiinnostunut siitä, mitä meille kuuluu. Odotamme mielenkiinnolla tutoreiden välityksellä palautetta tästä uudenlaisesta kaupungin esittäytymisestä, kiittelee JAMKOn hallituksen puheenjohtaja Jarkko Patteri. 
 

Tutorryhmien vierailu kaupungintalolle on napakka kokonaisuus, jossa kuullaan lyhyt tarinamuotoinen esittely Jyväskylästä suomeksi tai englanniksi. Lisäksi tilaisuudessa on muutamia kaupungin työntekijöitä esittelemässä kaupungin palveluita. Kirsikkana kakun päällä opiskelijoille lahjoitetaan kaupungintalolla Jyväskylä-haalarimerkki, joka on nyt jaossa ensimmäistä kertaa.  

 

Jyväskylän kaupunki haluaa toivottaa kaikki opiskelijat lämpimästi tervetulleiksi. Katukuvamme on nuorekas ja eläväinen, kiitos opiskelijoiden. Olemme kasvava ja alati liikkeessä oleva kaupunki. Toivon uusien opiskelijoiden myös osallistuvan aktiivisesti kaupunkielämämme kehittämiseen. Keskusteleva ja resurssiviisas liikuntapääkaupunki tarjoaa monia yhdessä tekemisen muotoja, lupaa Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.  
 

Joka kolmas on opiskelija

 

Opiskelijoiden merkitys kaupungille näkyy jo asukasmäärässä. Yli 142 000 asukkaan kaupungissa on noin 42 000 opiskelijaa. Tämä tarkoittaa, että joka kolmas vastaantulija on opiskelija, joten kaupungin katukuva on nuorekas. Uusia opiskelijoita aloittaa yliopistolla ja ammattikorkeakoulussa yhteensä lähes 3600. Jyväskylässä sivistys elää aidosti ajassa. Nuorekkuus, avoimuus ja elävyys näkyvät laajassa kulttuuri- ja vapaa-ajan tarjonnassa sekä kaupungissa järjestettävien tapahtumien suuressa määrässä. Kaupungissa tehdään aktiivisesti yhteistyötä ja kokeiluihin sekä uusiin avauksiin osallistutaan innolla.

 

Yhteistyö oppilaitosten kanssa on jatkuvaa. Jyväskylän kaupunki esittäytyy alkusyksyisin korkeakoulujen uusien opiskelijoiden tapahtumissa ja avajaisissa. Myöhemmin syksyllä Jyväskylän kaupunkia esitellään korkeakouluopinnoista kiinnostuneille hakijoille Jyväskylän yliopiston Hakijan päivässä ja JAMK tutuksi -päivässä. Loppuvuodesta Jyväskylän kaupunki on esillä Helsingissä järjestettävillä Studia-messuilla yhteisosastolla Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Gradia Jyväskylän ja Urheiluakatemian kanssa. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös muissa tapahtumissa ja näkyvyyksissä.

 

Lisätietoja:

erikoissuunnittelija (osallisuusasiat) Jukka Laukkanen, Jyväskylän kaupunki, p. 040 5758260

viestintäjohtaja Helinä Mäenpää, Jyväskylän kaupunki, p.050 5487422

Jyväskylän kaupunginteatterin ja pääkirjaston yhteisessä lukupiirissä käsitellään näytelmäkirjallisuutta


Jyväskylän kaupunginteatterin ja kirjaston yhteisessä näytelmien lukupiirissä käsitellään Uuden Näytelmän Antologiasta löytyvää uutta suomalaista näytelmäkirjallisuutta ja keskustellaan ennakkoon luettujen näytelmien pohjalta. Syksyn aikana kokoonnutaan kolme kertaa.

 

Syksyn lukupiirit ja käsiteltävät näytelmät:

Ma 23.9. klo 12.00–13.30

Taija Helminen: Merkkipäivä

 

Ma 28.10. klo 12.00–13.30

Pipsa Lonka: Helmi - yksi äiti muiden joukossa

 

Ma 25.11. klo 12.00-13.30

Tuomas Timonen: Elämänmäki

 

Näytelmiä on varattu lukupiiriin osallistuville valmiiksi. Lukupiiristä kiinnostuneet voivat noutaa tekstit luettavaksi pääkirjaston 2. kerroksesta tai kaupunginteatterin lippukassalta.

Lukupiiri kokoontuu Jyväskylän pääkirjaston kokoushuoneessa (Vapaudenkatu 39–41, 2. krs). Lukupiiri on maksuton ja avoin kaikille.

– Syksyn tapaamisten aiheena on Uuden näytelmän antologia, joka sisältää uusia 2000-luvulla valmistuneita suomalaisia näytelmiä, lukupiirin vetäjänä toimiva näyttelijä-yleisötyöntekijä Tytti Vänskä kertoo.

Tervetuloa keskustelemaan nykynäytelmistä; maailmankuvasta, ihmiskuvasta, aiheista ja teemoista, jotka koskettavat meitä kaikkia.


Lisätietoja:
Tytti Vänskä, näyttelijä-yleisötyöntekijä, p. 014 266 8782, 050 341 0457, Jyväskylän kaupunginteatteri
Anna Kainulainen, kirjastonhoitaja, p. 014 266 4138, Jyväskylän kaupungin pääkirjasto

Ehdotuksia Kulttuuriaitan lastenkulttuuripalkinnon saajaksi voi esittää syyskuun aikana

 

Kulttuuriaitta on Keski-Suomessa yhdeksän kunnan alueella toimiva lastenkulttuurin yhteistyöverkosto. Kulttuuriaitta jakaa joka toinen vuosi lastenkulttuuripalkinnon, jonka tavoitteena on lisätä lastenkulttuurityön ja taidekasvatuksen tunnettuutta ja alalla toimivien arvostusta.

 

Kulttuuriaitan lastenkulttuuripalkinnon saajaa voivat ehdottaa kaikki halukkaat ja asiasta kiinnostuneet. Palkinto voidaan myöntää keskisuomalaiselle työryhmälle, yksittäiselle henkilölle, hankkeelle tai toimintamallille, mutta ei virkatyönään lastenkulttuuria tekevälle henkilölle. Palkittavan valitsee Kulttuuriaitan ohjausryhmä ja palkinnon suuruus on 1 000 €.

 

Ehdotuksia lastenkulttuuripalkinnon saajaksi vuodelle 2019 voi tehdä 30.9. saakka verkkolomakkeella, joka löytyy osoitteesta: https://www.jyvaskyla.fi/lomakkeet/kulttuuri/ehdota-lastenkulttuuripalkinnon-saajaksi

 

Palkittava julkistetaan Lapsen oikeuksien päivänä

 

­ ­– Lastenkulttuuripalkinnolla halutaan antaa tunnustusta pitkäjänteiselle, vaikuttavalle ja saavutettavalle taidetoiminnalle lasten ja nuorten parissa Keski-Suomessa. Ohjausryhmä huomioi erityisesti uudenlaiset ja innovatiiviset toiminta ja -työskentelytavat, jotka auttavat taiteen integroitumisessa lasten arkeen, valaisee palkinnon perusteita Kulttuuriaitan koordinaattorina työskentelevä Marjo Tiainen-Niemistö.

 

Lastenkulttuuripalkinnon saaja julkistetaan Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. järjestettävässä juhlassa Jyväskylän kaupunginteatterissa. Ensimmäisen kerran palkinto jaettiin vuonna 2015 seniori-ikäisten ja esikouluikäisten yhteiselle monitaiteelliselle Arjen Sankarit -hankkeelle. Vuonna 2017 palkinnon sai Arja Antikainen vuosikymmenten pitkäjänteisestä työstä lasten ja nuorten ilmaisutaidon kerhojen ohjaajana.

 

Lisätietoja:

koordinaattori Marjo Tiainen-Niemistö, p. 014 26 64048, marjo.tiainen-niemisto(at)jyvaskyla.fi

 

www.jyvaskyla.fi/kulttuuriaitta

 

www.jyvaskyla.fi/lomakkeet/kulttuuri/ehdota-lastenkulttuuripalkinnon-saajaksi

 
Lähde mukaan liikunnan vapaaehtoistoimijaksi – Jyväskylän kaupunki järjestää koulutuksia syyskuussa

 

Jyväskyläläisillä on mahdollisuus toimia liikunnan vapaaehtoistoimijana kaupungin liikuntapalvelujen piirissä joko liikuntaluotsina tai vertaisohjaajana. Liikunnan vapaaehtoistoiminta tarjoaa mahdollisuuksia sosiaalisiin suhteisiin, uuden oppimiseen, osallisuuteen ja virkistykseen. Liikunnan vapaaehtoistoiminnan pariin hakeudutaan omien mielenkiinnonkohteiden mukaan ja tekemisen perustana on vapaaehtoisesta itsestään nouseva into ja motivaatio. Vapaaehtoistoiminnasta ei makseta palkkaa, mutta siitä saa hyötyä ja iloa senkin edestä. Vapaaehtoistoimijoiden tukena toimii kaupungin erityisliikunnanohjaaja, jonka kanssa voi suunnitella liikuntaluotsausta tai vertaisohjattuja ryhmiä.

 

Liikuntaluotsit ovat vapaaehtoisia, jotka toimivat liikuntakavereina sellaista tarvitseville. He haluavat antaa oman aikansa ja tukensa toisten ihmisten liikuttamiseen ja siten edistää luotsattavien hyvinvointia. Liikuntaluotsit toimivat omien aikataulujensa mukaisesti ja voivat valita itselleen mieluisimman liikuntamuodon ja tavan luotsaamiseen. Liikuntakaveria kaipaavat ihmiset voivat tulla eri ikäryhmistä sekä erilaisista liikuntataustoista. Liikuntaluotsin pyytäminen on maksutonta kuntalaisille.

 

Vertaisohjaajina toimivat liikunnasta ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet aktiiviset henkilöt. Vertaisohjattujen liikuntaryhmien toiminta perustuu mukavaan yhdessä tekemiseen, missä ryhmään osallistuvilla on yhdistäviä tekijöitä, kuten ikä tai asuinalue. Vertaisohjaajilta ei vaadita liikunta-alan koulutusta, vaan riittää, että on kiinnostunut liikunnallisen ryhmän ohjaamisesta tai juuri tietystä liikuntalajista. Vertaisohjaajana tarjoat muille samassa elämäntilanteessa oleville harrastusmahdollisuuden, saat mahdollisuuden oman terveyden ylläpitämiseen sekä pääset liikkumaan itsellesi mieluisalla tavalla. Vertaisohjaaja toimii koko kauden ajan.

 

Tutustu liikuntaluotsi- ja liikunnan vertaisohjaajatoimintaan osoitteessa https://www.jyvaskyla.fi/liikunta/liikkumaan-ohjatusti-ja-omatoimisesti/vapaaehtoistoiminta

 

Koulutukset liikunnan vapaaehtoistoimijaksi järjestetään syyskuussa

 

Liikuntaluotsikoulutus järjestetään torstaina 5.9.2019 kello 16.30-20.30. Koulutus on Kansalaistoiminnankeskus Matarassa, osoitteessa Matarankatu 6, 40100 Jyväskylä.

 

Liikunnan vertaisohjaajakoulutus järjestetään keskiviikkona 18.9. klo 13.00 alkaen. Koulutus on Vaajakosken uimahalli Wellamossa, osoitteessa Savonmäentie 7, 40800 Vaajakoski.

 

Molempien koulutuksien lisätiedot ja ilmoittautuminen erityisliikunnanohjaaja Tiina Kuritulle, tiina.kurittu[a]jyvaskyla.fi tai p. 014 266 3144.

 

Lisätietoja

erityisliikunnanohjaaja Tiina Kurittu
p. 014 266 3144, tiina.kurittu[a]jyvaskyla.fi

 

vapaaehtoistoiminnan palvelut Vapari, Leila Koskinen
p. 014 266 7649, leila.k.koskinen[a]jkl.fi

Yhteislaulun riemua Laulusta voimaa -tilaisuuksissa Jyväskylässä

 

Kesällä yhteislaulut raikasivat Lounaispuistossa ja syyskauden laulutuokiot käynnistetään myös ulkona, sillä Kuokkalan torilla lauletaan yhdessä lauantaina 31.8. klo 11.15-11.45 ja 13.15-13.45. Tilaisuudet liittyvät Kuokkalan basaari -tapahtumaan. Teemana ovat vanhat koululaulut ja laulujen vetäjinä toimivat Jenna Bågeberg ja Loiskis-orkesteri. Kaiken ikäiset – niin nykyiset kuin entiset koululaiset -  ovat tervetulleita laulamaan!

 

Syksyn Laulusta voimaa -yhteislaulutilaisuudet järjestetään Minnansalissa ja lisäksi marraskuussa vieraillaan Palokan kirjastossa. Laulaminen sujuu vauhdikkaasti kokeneiden maestrojen johdolla ja he pitävät huolen siitä, että tilaisuuksissa laulun lisäksi raikaa myös nauru! Vetäjinä toimivat Jaana Eloranta, Niko Saloheimo ja Tiina Laitisen ja Emmi Aarnio-Metsäsen Kruuvaus Duo.

 

– Laulamaan voi tulla kuka vaan – niin kokeneet yhteislaulukonkarit kuin vasta-alkajatkin. Yhdessä laulamiseen jää helposti koukkuun ja siitä voi saada uuden, mukavan harrastuksen, rohkaisee kulttuurituottaja Terho Valkonen uusia laulajia mukaan. – Yhteislaulutilaisuuksien teemat antavat osviittaa siitä, minkä aihealueen ympärille kunkin tilaisuuden laulut on koottu.

 

Yhteislaulutilaisuudet syyskaudella 2019

 

La 31.8. klo 11.15-11.45 ja klo 13.15-13.45 Vanhoja koululauluja

Loiskis ja Jenna Bågeberg, Kuokkalan tori

 

Pe 6.9. klo 13.00-14.30 Luonnon helmassa

Kruuvaus Duo, Pääkirjaston Minnansali (Vapaudenkatu 39-41)



Pe 11.10. klo 13.00-14.30 Valoa syysiltoihin

Kruuvaus Duo, Pääkirjaston Minnansali



Pe 8.11. klo 13.00-14.30 Miesten lauluja – kaiken takana on nainen

Jaana Eloranta, Palokan kirjasto (Koivutie 5)
 

Pe 29.11. klo 13.00-14.30 Kynttilöiden syttyessä

Niko Saloheimo, Pääkirjaston Minnansali

 

Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja osallisuuspalveluiden järjestämiin yhteislaulutilaisuuksiin on vapaa ja esteetön pääsy.

 

Kuvia tiedotuskäyttöön: http://bit.ly/1mZAWZZ

 

Lisätietoja:

kulttuurituottaja Terho Valkonen, terho.valkonen(at)jkl.fi, p. 014 266 4045

 

http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/laulustavoimaa

Kutsutaiteilijaresidenssi vanhuspalvelujen asumisessa - Teatteritaiteilija Jarmo Skön tuo sirkusta Huhtasuolle ja Jokikartanoon
 
Jyväskylän kaupungin vanhuspalvelujen palveluasumisessa viidennen kerran vietettävällä taiteilijaresidenssillä tuodaan iloa ikäihmisten arkeen.

Tänä vuonna vanhuspalvelut kutsui teatteritaiteilija -taidekasvattaja Jarmo Skönin Tampereen taidekasvatus ry:stä toteuttamaan taiteilijaresidenssin teemalla ”Sosiaalinen sirkus”.

Residenssi toteutetaan tällä kertaa Huhtasuon palvelutalossa (Ahola) ja Jokikartanon ryhmäkodeilla (1-2) elo-syyskuussa.

 

-Tavoitteena on saada mukaan kaikki asukkaat osallistumaan yhteiseen sirkustoimintaan. Sirkus ei katso ikää. Toiminta suunnitellaan osallistujien tarpeet ja toiveet huomioiden. Hoitajat tai läheiset pääsevät toimimaan asukkaiden sirkuskavereina. Yhteinen tekeminen tukee myös hoitajien kulttuurisen työotteen kehittymistä, kertoo Jarmo Skön residenssin tavoitteista.

 

Jarmo Skön on koulutukseltaan teatteri-ilmaisun ohjaaja YAMK, ja keskittynyt taiteen soveltamiseen uudenlaisissa ympäristöissä. Lisäksi hän on perehtynyt sosiaalisen sirkuksen ja tanssi-innostamisen® menetelmiin.

 

Naurua, oivalluksia ja yhdessäoloa

 

Tärkein tavoite on toiminnallisen sisällön löytyminen yhdessä. Residenssi tarjoaa sekä yksilöllistä taidetoimintaa että ryhmäohjausta.

 

- Työskentelen yksilötasolla siten, että teen taiteilijavierailuita asukkaiden huoneisiin. Kohtaamisen kautta räätälöin asukkaalle mieleisen taide-elämyksen. Se voi olla sirkusta, sanataidetta, teatteria, musiikkia tai vaikka taikatemppuja. Ryhmätoiminnan osalta perustamme kumpaankin yksikköön oman sirkusryhmän, joka kokoontuu viikoittain. Harjoittelemme sirkusta aina jongleerauksesta ja akrobatiasta klovneriaan, kuvailee Jarmo Skön.

 

Kaikki asukkaat voivat osallistua residenssiin, toimintakyvystä riippumatta.

 

-Ikäihmisten hoivapalveluun halutaan tuoda uudenlaista toimintakulttuuria. Monipuolisia impulsseja tarjoava arkielämä luo hyvinvointia ja tukee toimintakykyä, kertoo palvelupäällikkö Eeva-Liisa Tammi.

Taitelijaresidenssitoiminta on hyväksi koettu, merkityksellinen ja mielenkiintoinen toimintamuoto Jyväskylässä.

Residenssin lopuksi molemmissa toimintayksiköissä järjestetään ”sirkusjuhlat”.

 

Lisätietoa: residenssitaiteilija Jarmo Skön, puh. 044 501 5939, palvelupäällikkö Eeva-Liisa Tammi, Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito, puh. 014 266 3825

 

Liitteenä kuva residenssitaiteilijasta, kuvaaja: Janina Ahlfors
Jyväskylän kaupunginteatterin syyskausi tarjoaa neljä ensi-iltaa

 

Syksyllä 2019 Jyväskylän kaupunginteatteri tarjoaa katsojilleen kaikkiaan neljä ensi-iltaa, joista kolme nähdään suurella näyttämöllä ja yksi pienellä näyttämöllä.  Kauden päätuotantona toteutetaan upea musikaaliklassikko Phantom – Pariisin oopperan kummitus, sen lisäksi suurella näyttämöllä saa ensi-iltansa tuore brittikomedia Tämä on ryöstö! sekä koko perheen musiikillinen seikkailu Ella ja Paterock. Pienen näyttämön ensi-iltana nähdään Elämä on juhla -lauluilta.

 

Klassikkomusikaali Phantom – Pariisin oopperan kummitus starttaa suuren näyttämön syksyn

Syksyn ensi-illat aloittaa Arthur Kopitin ja Maury Yestonin musikaali Phantom – Pariisin oopperan kummitus. Maiju Sallaksen ohjaamassa teoksessa yhdistyy onnistuneella tavalla viihdyttävyys ja herkkyys.

– Sen musiikki on kuin karkkia, juoni on jännittävä ja henkilöt mielenkiintoisia ja vivahteikkaita, ohjaaja Maiju Sallas lupaa. Phantom on tarina siitä, kuinka musiikki voi yhdistää sielut ja siitä kuinka kiehtovaa ja vaarallista täydellisyyteen pyrkiminen ja musiikillinen kunnianhimo voi olla. Toisaalta se on tarina saavuttamattomasta rakkaudesta ja toisen täydellisestä hyväksymisestä. Jyväskylän kaupunginteatterin suurmusikaalin nimiroolissa vierailee Riku Pelo. Musikaalin ensi-ilta on 7.9.2019.

 

Syksyn komediana Tämä on ryöstö!

Komedian nälkää taltuttamaan suurelle näyttämölle saadaan ensi-iltaan 5.10. Snoopi Sirenin ohjaama tuore brittikomedia Tämä on ryöstö! Tämän poskettoman hauskan näytelmän tarina sijoittuu 1950-luvun lopulle vieden katsojan yllätyksellisten käänteiden ytimeen seuraamaan mittaamattoman arvokkaan timantin epäonnisia ryöstöpuuhia. – Luvassa on ennennäkemättömän akrobaattisia roolisuorituksia, rikollisen hauskoja tilanteita ja poikkeuksellisia näyttämöratkaisuja, ohjaaja Snoopi Siren hehkuttaa. Tämä on ryöstö! jatkaa käsikirjoittajatrio Henry Lewisin, Jonathan Sayerin ja Henry Shieldsin menestysputkea, jonka aiempia tuotoksia ovat muun muassa Näytelmä joka menee pieleen sekä Peter Pan Goes Wrong. Komediahitti saa katsojan hyvälle tuulelle myös esityksessä kuultavien popmusiikin klassikoiden ansiosta. Esitys avaa yhteistyön Suomalaisen musiikkikampuksen kanssa.

 

Koko perheen musiikkiseikkailuna Timo Parvelan Ella ja Paterock

Rakastetun Timo Parvelan Ella-tarina riemastuttaa Jyväskylän kaupunginteatterissa 16.11. alkaen. Ella ja Paterockin on käsikirjoittanut Timo Parvelan kirjan pohjalta Katriina Honkanen. Hän vastaa myös näytelmän musiikista ja ohjaa sen teatterin suurelle näyttämölle. – Koko perheen musiikkiseikkailun tuoksinassa rakennetaan laivaa, suojellaan eläimiä ja opettajaa isännöitsijältä, etsitään kadonnutta rokkitähteä, opetellaan kertotaulua ja tanssiaskeleita sekä vieraillaan pankissa ja levy-yhtiössä, ohjaaja Katriina Honkanen luettelee.

 

Pienen näyttämön ensi-iltana Elämä on juhla -lauluilta 

Elämänmakuiset laulut täyttävät pienen näyttämön lokakuun 5. päivästä lähtien, kun Anssi Valtosen ohjaama Elämä on juhla -lauluilta saa ensi-iltansa. ­– Luvassa on lauluja niin supertähdille kuin seinäruusuille, ohjaaja Anssi Valtonen luonnehtii ja kertoo, että illan musiikillinen kokonaisuus muotoutuu työryhmän yhteistyönä. Solisteina kuullaan teatterin näyttelijöitä, joita säestää kapellimestari Jari Puhakka.

 

Luvassa myös vilkas vierailu-, yhteistyö- ja keikkasyksy

Omien syksyn ensi-iltojen lisäksi teatterin näyttämöillä nähdään myös kiinnostavia vierailuja, yhteistyöesityksiä ja keikkoja. Syyskuussa suurella näyttämöllä nähdään kolme vierailuesitystä; Miitta Sorvalin, Sanna Stellanin ja Pirjo Heikkilän tähdittämä Kaikki äitini, kaikki tyttäreni 7.9., Susanna Haaviston Varamummo-musikaali 21.9. sekä Riku Suokkaan ja Johanna Tohnin stand-up –esitys Mars vs. Venus 28.9. Pienelle näyttämölle saadaan yhteistyössä Zero Gravity Companyn kanssa Liljat-nykysirkusesitys, jonka ensi-ilta on 12.9. Perheen pienimmille on tarjolla lokakuussa Pessi ja Illusia -esitys, sen toteuttaa Nukketeatteri Sytkyt. Loppuvuodesta pienen näyttämön perinteisenä yhteistyönä nähdään Jyväskylän tanssiopiston Pähkinänsärkijä-tanssisatu. Syksyn keikkaohjelmisto tulee olemaan myös tapansa mukaan hyvin monipuolinen. Lisätietoa syksyn ohjelmistosta löytyy osoitteesta www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri.  

Syksyn ohjelmisto tulee myyntiin teatterin lippumyymälään ja www.lippu.fi -verkkokauppaan keskiviikkona 20.3. ja sitä täydennetään vielä uusilla vierailuilla ja sunnuntaikeikoilla lähiaikoina.

 

Lisätietoja:

teatterinjohtaja Hilkka Hyttinen p. 050 311 8705
viestintä- ja tuotantokoordinaattori Outi Kasanen p. 050 340 7293

Joulun ajan varhaiskasvatuksen tarve ilmoitetaan 29.11.2019 mennessä  

 

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelujen joululomaa vietetään ajalla 21.12.2019 - 6.1.2020. Tuolloin varhaiskasvatusta järjestetään vain perheiden ilmoittaman tarpeen mukaan. Huoltajien tulee ilmoittaa 29.11. mennessä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta joululoman aikana. Huoltajat ovat saaneet kotiin kyselyn ja tarkemmat ohjeet hoitoaikojen varaamiseen.    

 

Ajalla 23.12.2019- 27.12.2019 avoinna ovat Cygnaeuksen, Kotimäen, Keljonkankaan, Korpilahden, Luhtisen ja Tapiolan päiväkodit. Ajalla 30.12.2019.-03.01.2020 avoinna ovat Cygnaeuksen, Kotimäen, Keljonkankaan, Korpilahden, Luhtisen, Tapiolan, Huhtasuon, Savulahden, Liinalammin ja Väinölän päiväkodit. Iltahoito on keskitetty Tapiolan, Korpilahden, Kotimäen, Luhtisen ja Väinölän päiväkoteihin ja yö- ja viikonloppuhoito Tapiolan päiväkotiin. Perheet saavat tiedon joulun ajan varhaiskasvatuspaikasta lapsen omasta päiväkodista. 

 

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin myönnetään hyvitystä loma-ajalta, kun poissaolosta on ilmoitettu määräaikaan mennessä. Maksuhyvityksen saa ennalta ilmoitetuista kokonaisista poissaolopäivistä, jotka vähentävät kuukausittaista tuntimäärää. Maksuhyvitykseen oikeuttavia päiviä ovat vain arkipäivät. 

 

Lisätietoja: 
palvelujohtaja Päivi Koivisto, varhaiskasvatus, p. 014 266 3198 
asiakasmaksusihteerit, p. 014 266 3095, 014 266 3096, 014 266 1698 
päiväkodin johtajat 

Puunkaatoa Huhtasuolla nykyaikaisin menetelmin
Kuvat: Risto Kauppinen
Jyväskylän Ristikiven ja Sippulanniemen asukkaat pitävät lähimetsien hoitoa tärkeänä

 

Jyväskylän kaupungin teettämä lähimetsien hoitotöiden asukastyytyväisyyskysely Ristikiven alueelta on valmistunut. Kyselyn tavoitteena oli selvittää Ristikiven ja Sippulanniemen alueen asukkaiden mielipiteitä viime vuonna toteutetusta lähimetsien hoidosta.

Kaksi kolmesta vastaajasta antoi lopputuloksen yleisarvosanaksi hyvän tai erinomaisen

Kaikista vastaajista 99% oli sitä mieltä, että lähimetsien hoito on tärkeää. Asukkaat arvottivat korkealle myös sen, ettei hoitotöistä aiheutunut vaaratilanteita eikä häiriöitä. Asukkaat olivat yhtä mieltä myös siitä, että lähimetsien viihtyisyys parani hoitotöiden ansiosta.

Eniten mielipiteitä jakoi mahdollisuus vaikuttaa hoitotöihin. 26% vastaajista koki saaneensa vaikuttaa hoitotöihin. Vastaavasti toiset 26% eivät kokeneet saaneensa vaikuttaa. 15 % vastaajista koki jokseenkin saaneensa vaikuttaa. 9% vastaajista oli tästä jokseenkin eri mieltä.

Kyselystä kävi myös ilmi, että asukkaiden mielestä asuinalueen metsiä hoidetaan liian harvoin. Kaupungin metsien hoitokierto on 10-15 vuotta. Puustolle hoitokierto on riittävä, mutta usein pienempää puustoa ja vesakkoa ehtii kasvaa alueelle runsaasti. Toistaiseksi kaupungilla ei ole ollut resursseja tehdä "väliraivausta" varsinaisen hoitokierroksen välillä. Asukkailla on kuitenkin mahdollisuus hoitaa vesakkoa oman tontin välittömässä läheisyydessä.

Metsänhoitotöistä syntynyttä risua kerätään energiapuuksi

Erityistä palautetta asukkaat antoivat hoitotöiden jälkeen maahan jääneistä risuista. Risujen keräämistä ja siistimistä tehdään alueella monessa vaiheessa. Syksyllä miestyönä raivattuja risuja kasataan lumien tuloon saakka. Oksat ja latvukset hakataan kasoille ja ajetaan tien varteen. Lumien sulettua ja alkukesän aikana jälkiä siistitään vielä tarvittavista paikoista. Asutuksen läheltä ja näkyviltä paikoilta risuja kerätään tarkemmin, kuin kauempaa asutuksesta, mutta tästä huolimatta myös hoidettuun lähimetsään voi jäädä oksia ja risuja.

Metsästä kerätyt risut käytetään polttoaineena energialaitoksessa. Risuja kuivatellaan vähintään yhden kesän ajan ennen niiden käyttämistä polttoaineena energialaitoksessa. Asutuksen lähellä olevia risukasoja siirretään kauempana sijaitseville energiapuuvarastoille ja kauempana asutuksesta risujen annetaan kuivua tienvarsivarastoissa, jolloin vältetään ylimääräinen siirto. Lisäksi monet linnut pesivät mielellään risukasoissa, joten kasojen annetaan olla alueella pesintäajan yli.

Kyselyn tulokset linjassa vuoden 2016 ennakkokyselyn kanssa

Asukastyytyväisyyskyselyn tulokset ovat linjassa vuonna 2016 toteutetun ennakkokyselyn kanssa. Ennakkokyselyssä korostuivat metsänhoidon tärkeys sekä asukkaiden mielestä liian pitkä hoitoväli. Lisäksi vuonna 2016 tehdyn kyselyn mukaan 54% vastaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että hoitotyöt tulevat lisäämään alueen viihtyisyyttä. Vain 2% vastaajista oli tästä täysin eri mieltä.

Hoitotöihin liittyvä ennakkoviestintä arvotettiin vuoden 2016 kyselyssä erittäin tärkeäksi. Tänä vuonna toteutetun tyytyväisyyskyselyn mukaan 30% vastaajista oli täysin tyytyväisiä viestintään ja 21% jokseenkin tyytyväisiä. Vastaajista 23% oli täysin tyytymättömiä. Kaupunki tiedottaa asukkaita alkavista metsähoitotöistä jakamalla postilaatikoihin ja asuntoihin tiedotteet, kaupungin verkkosivuilla, Jyväskylän kaupunkiympäristön sosiaalisen median kanavissa sekä mediatiedottein. Tulevaisuudessa viestintää pyritään entisestään parantamaan uusien resurssien myötä.

Tutustu koko kyselyyn verkkosivuilla: https://www.jyvaskyla.fi/ymparisto/metsat/metsienhoito-ja-asukkaat/metsiin-liittyvat-asukaskyselyt

 

Lisätiedot: metsäasiantuntija Markku Puttonen, p. 014 266 5094, markku.puttonen[at]jyvaskyla.fi

Jyväskylässä apua perheen arkeen vaikka kaupassakäynnin ja kirjojen lainaamisen lomassa

 

Haluaisitko saada lisätietoa lapsiperheen palveluista ja toiminnoista? Valvottaako vauva? Huolestuttaako koululaisen käytös? Mietityttääkö oma jaksaminen? Lapsiperheen arjen asioihin voit pohtia ratkaisuja yhdessä perhekeskustyöntekijän kanssa, asuinalueille jalkautuvissa Perhekompassi-tapaamisissa. Perhekeskustyöntekijän kanssa voi tulla keskustelemaan muun muassa kirjastoissa sekä kahtena tiistaina 8.10. ja 26.11. perheohjaaja ja perhekeskustyöntekijä kohtaavat perheitä myös Palokan Citymarketilla.

 

Perhekompassi-tapaamisiin ei tarvitse varata aikaa, vaan juttelemaan voi tulla ihan spontaanisti.

 

Syksyn 2019 jäljellä olevat Perhekompassin palveluohjaukset lapsiperheille ovat:

 

Huhtasuon neuvola, Nevakatu 1

torstai 24.10., 21.11. ja 5.12. klo 8.30-11.30
 

Kantakaupunki: Mäki-Matin perhepuisto, Oikokatu 7

keskiviikko 2.10., 30.10., 27.11. ja 11.12. klo 10.30-13.30
 

Keljonkankaan lähikirjasto, Pihkatie 4

tiistai 8.10., 12.11. ja 10.12. klo 9-11.30
 

Keltinmäen hyvinvointikeskus, Keltinmäentie 15

torstai 10.10., 7.11. ja 5.12. klo 8.30-11.30
 

Korpilahtitalo, asiointipiste, Virastokuja 2

tiistai 8.10., 12.11. ja 10.12. klo 13-15.30
 

Kortepohjan lähikirjasto, Isännäntie 3

torstai 24.10. ja 21.11. klo 13-16
 

Kuohun päiväkotikoulu, Kuohunkoskentie 31

maanantai 7.10., 4.11. ja 2.12. klo 8.30-11.30
 

Kuokkala: Yrttisuon perhepuisto, Kekkolantie 18

keskiviikko 30.10. ja 27.11. klo 13-16
 

Kuokkalan nuorisotila, Liitukuja 4

keskiviikko 9.10. ja 11.12. klo 9-11.30
 

Kypärämäen hyvinvointikeskus, Salokatu 20 B

keskiviikko 2.10., 23.10. ja 4.12. klo 14-16
 

Liinalammin päiväkotikoulu, Tervaruukinkatu 36

keskiviikko 4.12. klo 13-16
 

Tikkakosken hyvinvointikeskus, Myllylammenkatu 6

perjantai11.10. ja 8.11.2019 klo 8.30-11.30
 

Palokan aluekirjasto, Koivutie 5

keskiviikko 23.10., 6.11. ja 4.12.2019 klo 9-12
 

Palokan Citymarket, oikeanpuoleinen sisäänkäynti

Saarijärventie 50-52: tiistai 8.10. ja 26.11.2019 klo 14.30-17
 

Säynätsalon lähikirjasto, Parviaisentie 9

torstai 31.10. ja 28.11.2019 klo 14-16
 

Vaajakoski: Sampoharjun terveysasema, Vesmannintie 7, huone 12

tiistai 19.11. ja 17.12.2019 klo 8.30-11.30
 

Vesankatalo, Rientolantie 40: maanantai 7.10., 4.11. ja 2.12.2019 klo 12.30-15.30

 

Perhekompassin palveluohjauksesta vastaa Jyväskylän kaupungin varhaisen tuen palvelut.

 

Perhekompassi on myös sähköinen palveluopas, johon on koottu lapsiperheille suunnattuja julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluita ja toimintaa.

www.jyvaskyla.fi/perhekompassi

 

Lisätietoja:

 

perhekeskustyöntekijä Sari Paananen, p. 014 266 4870

perhekeskustyöntekijä Tiina Tuukkanen, p. 014 266 1849

Lastenvalvojalta neuvontaa ja ohjausta ilman ajanvarausta tiistai-iltapäivisin Jyväskylässä

 

Onko perheessäsi erotilanne ja selvitettävää lapsen huolto-, asumis-, tapaamis- tai elatusasioissa? Jyväskylän lastenvalvoja ja palveluohjaaja antavat neuvontaa ja ohjausta ilman ajanvarausta 8.10. alkaen tiistaisin klo 13-15.30. Neuvonta-ajalla vanhemmat voivat yksin tai yhdessä saada tietoa lapseen liittyvistä sopimusasioista erotilanteessa sekä palveluohjausta.

 

Lastenvalvojan walk-in-vastaanotto on Jyväskylän lapsioikeudellisten palveluiden tiloissa, osoitteessa Väinönkatu 6, 3. kerros. Asiakkaita palvellaan vuoronumerojärjestyksessä.

 

Yhteyttä lastenvalvojaan myös sähköisesti, puhelimitse ja chatillä

 

Jyväskylän, Hankasalmen, Viitasaaren ja Pihtiputaan asukkaita palvelevalle lastenvalvojalle voi varata ajan edelleen myös sähköisesti: puhelinneuvontaan, elatussopimusneuvotteluun tai huolto- tai tapaamissopimusneuvotteluun. Sähköiseen ajanvarauspalveluun kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

 

Lapsioikeudellisten palveluiden puhelinneuvonta palvelee keskiviikkoisin klo 10-12 numerossa 014 266 7011. Lastenvalvojan chat-palvelu on avoinna maanantaisin klo 15–17.

 

Lastenvalvoja auttaa, jos perheen vanhemmat ovat eronneet ja lapsen huolto-, asumis-, tapaamis- ja elatusasiat vaativat sopimuksia, ohjausta, neuvontaa ja apua. Lisäksi lapsioikeudelliset palvelut selvittää lapsen isyyden esimerkiksi, kun neuvolassa tapahtuva ennakollinen isyyden tunnustaminen ei ole mahdollista tai avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys on epäselvä. Lapsioikeudelliset palvelut järjestää valvottuja tapaamisia silloin, kun niistä on sovittu lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella tai annettu tuomioistuimen päätös.

 

www.jyvaskyla.fi/lastenvalvoja

 

Lisätietoja:

 

johtava sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja Mirja Laitinen, p. 014 266 3514

Jyväskylän lastensuojelun avohuolto tavoitettavissa torstaina 3.10.2019 päivystyksellisesti

 

Jyväskylän lastensuojelun avohuolto on tavoitettavissa torstaina 3.10. vain päivystyksellisesti. Lastensuojelun virka-aikainen päivystys toimii normaalisti numerossa 014 266 0135.

 

Muutoin lastensuojelun avohuollon asiakasvastaanotto on suljettu torstaina 3.10.2019

 

www.jyvaskyla.fi/sosiaalipalvelut/perheet/lastensuojelu/yhteys-lastensuojeluun

 

Lisätietoja:

johtava sosiaalityöntekijä Piritta Huttunen, p. 014 266 3469

Palvelupiste Hannikainen ja rakennusvalvonta muuttavat 11.10.

 

Viimeisinä Kivääritehtaalta poistuvat perjantaina 11.10. toimialan asiakaspalvelun eli Palvelupiste Hannikaisen ja rakennusvalvonnan työntekijät. Palvelupiste Hannikainen on muuton vuoksi suljettu perjantaina 11.10. koko päivän sekä maanantaina 14.10. kello 8–12, minkä jälkeen palvelupiste on avoinna Rakentajantalolla.

 

Kaupunkirakennepalveluiden väestä viimeisinä Rakentajantalolle muuttavat maanantaina 21.10. viime vuodet Viitaniemessä Eeronkatu 10:ssä toimineen ympäristöterveydenhuollon työntekijät sekä perjantaina 25.10. pysäköinninvalvonnan ja maastomittauksen työntekijät, jotka ovat remontin ajaksi olleet sijoitettuina Tietotalolle.

 

Noin vuoden kestäneessä peruskorjauksessa Rakentajantaloon mahtuvan henkilöstön määrää lisättiin tuntuvasti. Jatkossa rakennuksessa työskentelee aiempien noin 180:n sijaan noin 250 kaupunkirakenteen toimialan ja kaupungin konsernihallinnon työntekijää

 

 

Lisätietoja: kehittämisasiantuntija Tommi Pesonen, p. 014 266 5012, 050 3119015, tommi.pesonen[at]jkl.fi

Jyväskylän kaupunki pienentää katujen päällystystöiden aiheuttamaa hiilijalanjälkeä

 

Jyväskylän kaupunki on ensimmäisten kuntien joukossa tehnyt tarkan CO2 päästölaskelman katujen päällystystöiden aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Laskelman pilottina toimi Säynätsalossa sijaitsevan Parviaisentien päällystyskohde.

Päästölaskelma muodostuu monesta tekijästä

Päällysteissä suurin ilmastokuorma aiheutuu sideaineesta eli bitumista. Bitumi on öljyjaloste, jota tuodaan Suomeen Venäjältä ja Lähi-Idästä. Päällystysprosessin sisältämien vaiheiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä on arvioitu valtakunnallisella mittaristolla. Todellisiin päästöihin vaikuttavat kuitenkin muun muassa se, kuinka kaukaa bitumia kuljetetaan tai kuinka laadukasta uusiokäytettävä asfaltti on. Valtakunnallisen arvion mukaan bitumin aiheuttamien päästöjen osuus on noin 26 %. Asfaltoinnissa massan valmistuksen päästöosuus on noin 59 %, kuljetuksen noin 12% ja levityksen 3 %.

– Näitä taustoja vasten on ensiarvoisen tärkeää pureutua suurimman kuorman aiheuttajaan, eli massaan ja sen valmistukseen, sanoo katupäällikkö Tuula Smolander Jyväskylän kaupungilta.

Uusioasfaltin käyttö pienentää hiilijalanjälkeä

Keskussairaalantiellä tänä kesänä tehdystä päällysteen jyrsinnästä syntynyt rouhe otettiin talteen ja käytetään Parviaisentien uudelleenpäällystyksessä. Rouhe on havaittu tehdyssä tutkimuksessa erittäin hyvälaatuiseksi ja se voidaan hyödyntää uuden massan valmistuksen osana. Tämä vähentää tarvittavan uuden kiviaineksen ja bitumin määrää. Raaka-aineet, kuljetusten ja päällystysmassan valmistuksen päästöt huomioiden Parviaisentien päällystyksessä vähennettiin päästöjä noin 5 %.

–Tämä on hyvä tulos, jota pyritään parantamaan tulevina vuosina, Smolander sanoo.

Tulevaisuudessa urakoitsija pystyy uuden kaluston myötä hyödyntämään suuremman rouhemäärän, joka mahdollistaa suuremman päästövähennyksen. Päällystystöiden aiheuttamien päästöjen laskentaa tullaan jatkamaan tulevien vuosien päällystystöiden yhteydessä.

– Tutkimme myös mahdollisuutta käyttää matalalämpöasfalttia vuoden 2020 joissakin päällystyskohteissa. Tässä prosessissa asfalttimassan lämpötilaa pudotetaan sideaineen vaahdotustekniikan avulla asfalttinormien mukaisista lämpötiloista noin 10– 30 °C astetta. Matalalämpöasfaltin hiilidioksidipäästöt ja hiilijalanjälki ovat siksi alemmat kuin normaalissa tuotannossa, Smolander kertoo.

Lisätiedot: katupäällikkö Tuula Smolander, p. 014 266 5137, tuula.smolander[at]jyvaskyla.fi

Tieto, vinkit ja inspiraatio Jyväskylän keskustan yrityksistä ja palveluista löytyvät nyt yhdestä paikasta

 Jyväskylän Elävä Kaupunkikeskusta ry on avannut uuden nettisivuston, johon kootaan kaikki Jyväskylän keskustassa toimivat yritykset ja palvelut. Sivusto helpottaa kuluttajan asioimista keskustassa ja tiedon löytymistä Jyväskylän keskustan myymälöistä, palveluista, kahviloista ja ravintoloista. Sivustolla kerrotaan keskustan ajankohtaisista tapahtumista ja sieltä löytyy esimerkiksi vinkkejä siitä, missä voi ladata kännykän akun maksutta ja missä sijaitsevat lastenhoitohuoneet.

Keskustan yrittäjät ja toimijat ovat toivoneet yhteistä sivustoa, jossa ajankohtaiset, innostavat ja käytännön asiat saadaan esille niin, että ne ovat kuluttajalle mahdollisimman helposti löydettävissä. 

Sivusto on osa Jyväskylän Elävä Kaupunkikeskusta ry:n koordinoimaa Jyväskylän sydämessä -yhteismarkkinointia, joka kokoaa erityisesti keskustan palveluyrityksiä yhteen. Yhdessä toimien vahvistetaan Jyväskylän kaupunkikeskustan näkyvyyttä ja tuodaan sen tarjoamia mahdollisuuksia aktiivisesti ja positiivisesti esille.

Jyväskylän Elävä Kaupunkikeskusta ry järjestää myös keskustan yritysten yhteisiä tapahtumia vuoden aikana ja ylläpitää sometilejä. Uutena kuluttajia innostavana ideana on, että käyttämällä Instagramissa tunnistetta #jyväskylänsydämessä nousee  postaus myös nettisivuilla esille.

Sivuston osoite on www.jyvaskylansydamessa.fi



Lisätietoa:

Minna Kankainen, toiminnanjohtaja

Jyväskylän Elävä Kaupunkikeskusta ry

p. 0405488480

minna.kankainen@jekku.fi

Hae Jyväskylän nuorten rockkuoroon RockAlliin ilman laulukokeita

 

Jyväskylän nuorten RockAll-kuoroon otetaan uusia kuorolaisia tiistaina 10.9. järjestettävissä treeneissä. Kuoro on tarkoitettu kaikille 13-29-vuotiaille nuorille, jotka ovat kiinnostuneita rockmusiikista ja sen laulamisesta mukavassa porukassa.

 

RockAll-kuorossa ei järjestetä koelauluja eikä aikaisempaa kokemusta vaadita. Kuorotreenit järjestetään tiistaisin Jyväskylän Veturitalleilla osoitteessa Veturitallinkatu 6. RockAll-kuoroon voi ilmoittautua mukaan treeneissä tiistaina 10.9. klo 18:30 tai ottamalla yhteyttä suoraan kuoronjohtajaan: seppo.pohjolainen(at)jyvaskyla.fi tai p. 040 777 4073.

 

Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut on järjestänyt RockAll-kuoron toimintaa vuodesta 2009 alkaen. Kuoronjohtajana on toiminut alusta asti nuorisonohjaaja ja muusikko Seppo Pohjolainen. RockAll-kuoron toimintaan ja levytyksiin voi tutustua YouTubessa (www.youtube.com/user/Rokkikuoro) ja Facebookissa (www.facebook.com/rockall).

 

Kymmenvuotiaan rock-kuoro RockAllin juhlakonsertti 16.11. 2019

 

RockAll perustettiin nuorten aloitteesta vuonna 2009.  RockAllin 10 v. –juhlakonsertti järjestetään lauantaina 16.11. Veturitalleilla. Lavalle kiipeävät uusien kuorolaisten lisäksi kaikki kynnelle kykenevät vanhat laulajat sekä RockAll -bändi. 

 

Lisätiedot:

Seppo Pohjolainen

nuorisonohjaaja

Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut

p. 040 777 4073

seppo.pohjolainen@jyvaskyla.fi

Kulttuuritoimijat kokoontuvat säännöllisesti yhteisille aamukahveille Jyväskylässä

 

Kulttuuritoimijoiden vapaamuotoisia kokoontumisia aamukahveille jatketaan nyt syksyn tullen. Yhteisiä kahvituokioita vietetään rennossa tunnelmassa vaihtuvien teemojen äärellä. Syyskuun ensimmäisen tapaamisen alustajana toimii Jyväskylän kaupungin kulttuuripäällikkö Mari Aholainen ja syksyn aikana aamukahveilla vierailevat erityisasiantuntija Sari Ilmola Taiteen edistämiskeskuksesta, kehittämispäällikkö Raija Partanen Keski-Suomen liitosta ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Antti Rajala Jyväskylän kaupungilta.

 

Aamukahvien vietto aloitettiin viime keväänä. Tilaisuuksiin kokoontui eri toimialojen kulttuurityöntekijöitä ja taiteilijoita kuulemaan alan ajankohtaisista aiheista. Asiasisältöjen lisäksi tapaamisten tarkoituksena on kuulumisten vaihtaminen sekä vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen mahdollistaminen.

 

Aamukahvit järjestetään kerran kuussa keskiviikkoisin 4.9., 2.10., 6.11. ja 4.12. klo 9-10 The Local Culture Hostel & Caféssa (Seminaarinkatu 32). Kahvilan tarjoiltavat ovat osallistujille omakustanteisia.

 

Syksyn tapaamiset ovat kaikille avoimia ja ne on koonnut yhteen Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja osallisuuspalvelut.

 

Kulttuuritoimijoiden aamukahvit

The Local Culture Hostel & Café (Seminaarinkatu 32)

 

4.9. klo 9-10 Mari Aholainen, Jyväskylän kaupunki: Tervetuloa aamukahveille!

2.10. klo 9-10 Sari Ilmola, Taiteen edistämiskeskus: Taiken kuulumiset

6.11. klo 9-10 Raija Partanen, Keski-Suomen liitto: Kulttuurihyvinvointi

4.12. klo 9-10 Antti Rajala, Jyväskylän kaupunki: Vapaaehtoistoiminta

 

Lisätietoja:

suunnittelija Riikka Polso, Jyväskylän kaupungin kulttuuripalvelut, riikka.polso(at)jyvaskyla.fi, p. 014 266 1663

 

Kulttuuritoimijoiden aamukahvit -tapahtuma Facebookissa:

https://www.facebook.com/events/311982573089406/


 

 
Phantom – Pariisin oopperan kummitus avaa Jyväskylän kaupunginteatterin syyskauden

 

Jyväskylän kaupunginteatterin syyskauden aloittaa suurmusikaali Phantom – Pariisin oopperan kummitus. Arthur Kopitin ja Maury Yestonin musikaaliklassikko saa ensi-iltansa teatterin suurella näyttämöllä lauantaina 7.9. klo 19.

 

Kaupunginteatterissa nähdään musikaalista uudistettu versio, jonka on suomentanut Marika Hakola.

Esityksen ohjauksesta vastaa Maiju Sallas. – Musiikkiteatterissa minulle ykkösasia on musiikki, ennen kaikkea se, ettei se ole tylsää tai kaavamaista. Tämän klassikkomusikaalin musiikki on jaksanut puhutella minua koko työprosessin ajan. Musikaalia on ollut mukava tehdä ennen kaikkea siksi, koska Jyväskylän kaupunginteatterin työryhmä on paneutunut aiheeseen, musiikin haltuunottamiseen sekä työskentelyyn näyttämöllä musikaalin tyylin mukaisesti suurella intohimolla, kertoo ohjaaja Maiju Sallas. Musikaalin kapellimestarina toimii Jari Puhakka ja nimiroolissa vierailee Riku Pelo. Uutena vahvistuksena Christinen roolissa nähdään vierailijana sopraano Johanna Isokoski. Christinen rooli on kaksoismiehitetty ja sen jakaa Isokosken kanssa Saara Jokiaho.  

 

Tarina alkaa siitä, kuinka nuori kadulla laulava tyttö ”löydetään” ja lähetetään koelauluun oopperaan samana päivänä, jolloin valta vaihtuu oopperassa. Viraltapantu johtaja on suojellut oopperan kellarissa asuvaa mielipuolista ja kasvoiltaan epämuodostunutta kummitusta, joka rakastuu tyttöön ja alkaa opettaa tätä laulamaan. Tarinasta löytyy yhtymäkohtia Kaunotar ja hirviö -tarinaperinteeseen ja esimerkiksi tarinaan Notre Damen kellonsoittajasta. Phantom on tarina siitä, kuinka musiikki voi yhdistää sielut ja siitä kuinka kiehtovaa ja vaarallista täydellisyyteen pyrkiminen ja musiikillinen kunnianhimo voi olla. Toisaalta se on tarina sielujen yhteydestä ja toisen täydellisestä hyväksymisestä. Se on kasvutarina, kauhukertomus ja yltiöromanttinen aikuisten satu.

 

Arthur Kopitin ja Maury Yestonin (v. 1991 ensiesitetty) Phantom – Pariisin oopperan kummitus perustuu ranskalaisen lehtimiehen ja seikkailijan Gaston Lerouxin goottikauhuklassikkoon Pariisin oopperan kummitus vuodelta 1910. Samaan aikaan kantaesitetyn Lloyd Webberin säveltämän Oopperan kummituksen menestys lykkäsi kuitenkin Kopit-Yeston -version esittämistä ja teoksesta tehtiin ensin TV-versio, jonka suosio sai aikaan sen, että musikaalia alettiin myös esittää teattereissa. Musikaalista on tehty yli 1000 esitystä eri puolilla maailmaa ja sitä kutsutaankin eniten esitetyksi musikaaliksi, joka ei ole saanut ensi-iltaansa Broadwaylla.

 

Phantom – Pariisin oopperan kummitus, ensi-ilta 7.9.2019 klo 19

 

Teksti Arthur Kopit, musiikki Maury Yeston, suomennos Marika Hakola, ohjaus Maiju Sallas (vier.), lavastaja Annukka Pykäläinen (vier.), pukusuunnittelija Tuovi Räisänen, koreografi Jouni Prittinen (vier.), kapellimestari Jari Puhakka, valosuunnittelija Japo Granlund, äänisuunnittelija Mika Filpus, kampaukset ja maskeeraus Suvi Taipale ja Anniina Saari, lauluvalmentaja Juho Eerola (vier.)

 

Rooleissa

Riku Pelo (vier.), Saara Jokiaho / Johanna Isokoski (vier.), Pekka Hiltunen, Jouni Salo, Henri Halkola, Tytti Vänskä, Hannu Lintukoski, Markus Virtanen, Hanna Liinoja, Ringa Aflatuni (vier.), Anneli Karppinen, Asko Vaarala, Piia Mannisenmäki, Hegy Tuusvuori, Taina Reponen, Pietari Pentikäinen (vier.), Joonatan Pihlainen, Heikki Niininen, Dora Seitovirta, Alma-Ruut Karjalainen, Eveliina Holm, Joel Nurmi, Kia Grönlund ja Sofia Sallinen.

 

Orkesteri

Jari Puhakka (kapellimestari), Heta Forstén / Kaisa Ivars / Lotta Laaksonen, Saara Renvall / Juha Malmivaara, Matti Ekman, Matti Laukkanen / Panu Korhonen, Jani Saaranen / Ilpo Soikkeli, Jussi Järvenpää / Marielle Harri, Esa-Veli Riuttamäki / Markus Lajunen, Kristjan Parts / Mikko Tourunen, Jani Koskela / Veli-Matti Silanterä ja June Binnie / Hannu Leppänen.

 

https://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/ohjelmisto/phantom-pariisin-oopperan-kummitus

 

Kuvat:

http://kuvat.jyvaskyla.fi/julkinen/phantom.do

 

 

Lisätietoa:

teatterinjohtaja Hilkka Hyttinen p. 050 311 8705

markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi p. 040 556 9810
viestintä- ja tuotantokoordinaattori Outi Kasanen p. 050 340 7293

Jyväskylän seudun henkilöliikennetutkimus käynnistyy– osa asukkaista kutsuttu vastaamaan
 
 Jyväskylän seudulla on käynnistynyt laaja henkilöliikennetutkimus. Tutkimuksella selvitetään Hankasalmen, Jyväskylän, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten asukkaiden arjen matkoja, kulkutapavalintoja ja liikkumiskäyttäytymisen muutosta. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin vuonna 2009.

Tutkimuskutsun saaneita kehotetaan vastaamaan

Tutkimukseen kutsutaan 7 000 satunnaisesti valittua yli 15-vuotiasta Jyväskylän seudun asukasta. Kutsuttavat saavat lähiviikkoina kirjallisen tutkimuskutsun, jossa pyydetään vastaamaan yhden arkipäivän matkoja koskeviin kysymyksiin. Taustatietojen lisäksi vastaajalta pyydetään tietoja esimerkiksi matkojen pituudesta, määrästä ja ajankohdasta, kulkutavoista sekä matkan tarkoituksesta.

Tutkimukseen voi vastata paperilomakkeella, internetin kautta tai osallistumalla puhelinhaastatteluun. Ohjeet osallistumiseen löytyvät tutkimuskutsusta.

Tutkimuksesta suuntaviivoja liikenteen ja maankäytön suunnitteluun

Henkilöliikennetutkimuksen tuloksia hyödynnetään monipuolisesti etenkin maankäytön- ja liikenteen suunnittelussa, päästövähennystavoitteiden seurannassa ja liikenne-ennustemallien lähtötietona. Jyväskylän seudun liikenneympäristön tilaa ja kehittämistyön vaikuttavuutta on hyvä arvioida aika ajoin. On oleellista tietää, miten seudun asukkaat liikkuvat ja miten liikennepolitiikan tavoitteet sekä erilaiset liikennejärjestelmän kehittämistoimet ovat vaikuttaneet asukkaiden arjen matkoihin ja kulkutapavalintoihin. –

– Tutkimus on avain nykytilan ja viime vuosikymmenen kehityksen arviointiin. Asukkaiden vastausaktiivisuus on puolestaan avain tutkimuksen onnistumisen. Kannustan kaikkia kutsun saaneita tutustumaan materiaaliin huolellisesti ja käyttämään hetken vastaamiseen riippumatta siitä, miten ja kuinka paljon he tutkimuspäivänä liikkuivat, Jyväskylän kaupungin liikennejärjestelmäpäällikkö Hannu Onkila kehoittaa.

Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastaa Kantar TNS Oy ja tiedon analysoinnista WSP Finland Oy. Tutkimus valmistuu helmikuussa 2020 ja sen rahoittavat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen ELY-keskus sekä Laukaan ja Muuramen kunnat.


Lisätiedot:

liikennejärjestelmäpäällikkö Hannu Onkila, p. 014 266 8514, hannu.onkila[at]jyvaskyla.fi, Jyväskylän kaupunki

kehittämisjohtaja Julia Virtanen, p. 0400 489 901, julia.virtanen[at]muurame.fi, Muuramen kunta

tekninen johtaja Janne Laiho, p. 050 347 5247, janne.laiho[at]laukaa.fi, Laukaan kunta

liikennejärjestelmäasiantuntija Toni Myyryläinen, p. 0295 024 059, toni.myyrylainen@ely-keskus.fi, Keski-Suomen ELY-keskus

Lasten Lystin syksyssä laadukasta kulttuuriohjelmaa kaiken ikäisille jyväskyläläisille

 

Jyväskylän kaupungin kulttuuripalveluiden tuottama Lasten Lysti on täynnä monipuolista ja laadukasta ohjelmaa. Hauskaa pidetään teatterin, musiikin, tanssin, tapahtumien ja elokuvien parissa. Lystin tämän syksyn teemana on Lystiä kaiken ikää, joten tervetulleita esityksiin ovat lasten lisäksi erityisesti isovanhemmat ja varamummit sekä -vaarit.

 

Lasten Lystin tapahtumasyksy avataan Lelujen karnevaaleilla torstaina 15.8. klo 17-19 Lounaispuistossa. Lavalla nähdään niin tanssia, teatteria, musiikkia kuin akrobatiaakin. Mukana on lastenkirjoista tuttuja hahmoja, kuten Viiru ja Pesonen sekä Liisa Ihmemaassa kavereineen. Akrobatiaa ja balettia yhdistävän tanssiteatteriteoksen esittää Saga Elgland ja Visa Niemelä. Puistoalueelta löytyy erilaisia puuhailupisteitä ja Jyväskylän kaupunginkirjaston puistokirjasto mukanaan lukumummit ja lukukoira EI-NO sekä Tartu tarinaan -hanke. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

 

Lystin ohjelmaa järjestetään eri puolilla kaupunkia

 

Lasten Lysti juhlii kirjailija Timo Parvelan 30-vuotista taiteilijauraa Ella ja kaverit -juhlakonsertilla kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä perjantaina 13.9. Lavalla nähdään kirjailija itse tarinakonsertin kertojana sekä näyttelijä Saara Jokiaho, joka esittää kaupunginteatterin Ella ja Paterock -musiikkiseikkailussa Ellaa. Konsertin musiikista vastaa Loiskis-orkesteri.

 

Loistodiskossa fiilistellään upeaa valotaideteosta osana Valon kaupunki -tapahtumaa lauantaina 28.9. Aalto-salissa. Paikan päällä on DJ, tanssin opetusta ja pimeässä hohtavia kasvomaalauksia. Lokakuun alussa järjestetään teemalla Leikkiä kaiken ikää! yhteiset toimintatuokiot ikäihmisille ja lapsille Keltinmäen hyvinvointikeskuksessa ja lähikirjastossa sekä Piippurannan klubilla Kankaalla.

 

Pikku Papun Musiikkisirkus saapuu Huhtasuon yhtenäiskoululle lauantaina 26.10. Lastenmusiikkia ja leikkisää nykysirkusta yhdistävässä esityksessä on mukana Pikku Papun orkesterin lisäksi sirkusryhmä Blind Gut Company. Linnateatteri vierailee Vaajakummun koululla tiistaina 5.11. makuhermoja kutkuttelevalla Tatu ja Patu -seikkailulla, jonka aiheena on syöminen ja ruokailu. Monipuolista ohjelmaa ja puuhaa sekä kivoja esityksiä on koko syksyn ajan muun muassa kirjastoissa ja museoissa. Marras- ja joulukuussa ohjelmakalenterista löytyy esityksiä, jotka on kohdennettu erityisesti vauvoille ja taaperoikäisille.

 

Liput tilaisuuksiin kannattaa ostaa ennakkoon, sillä paikkoja on rajoitetusti. Osaan esityksistä on vapaa pääsy. Lasten Lystin esite on saatavilla avaustilaisuudessa ja Jyväskylän kaupungin palvelupisteissä mm. museoissa, kirjastoissa ja neuvoloissa.

 

Lasten Lystin koko ohjelmisto löytyy osoitteesta www.jyvaskyla.fi/lasten-lysti.

 

Valokuvia tiedotuskäyttöön: https://bit.ly/1SKTWp3

 

Lisätietoja:

kulttuurituottaja Päivi Kaski, p. 014 266 4043, paivi.kaski(at)jkl.fi

www.jyvaskyla.fi/lasten-lysti

Kevättä kohden, valoa päin


Terveisiä Huhtasuon terveysasemalta tai melkein soteasemalta. Mitenkähän soten loppuunsaattamisessa tänä keväänä käy? Varmaa on kuitenkin se, että täällä tehdään työtä ihmisen hyvinvointiin, sairauksien ennaltaehkäisyyn, varhaiseen toteamiseen, hoitoon ja seurantaan liittyvien asioiden parissa nyt ja tulevaisuudessa.

Huhtasuon terveysaseman aukioloajat ovat ma-to klo 8-16 ja pe 9-16. Ajanvaraus lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotolle ma – to 8-16 ja pe 9-16 p. 014 2660121. Aikoja voi varata sähköisesti verkkopankkitunnuksien tai mobiilivarmenteen avulla. Sähköisiä aikoja sairaanhoitajalle voi varata perusrokotuksiin, injektioihin, ompeleiden/hakasten poistoon ja lasten sekä aikuisten infektiotautien sairausloman tarpeessa. Lääkärin sähköiset ajanvaraukset ovat tarkoitettu 10 minuutin nopeissa asioissa kuten korvan, luomen tai ihottuman tarkastamisessa. Netissä tekemiä ajanvarauksia voi siirtää tai perua itse.

Omia potilastietoja ja vuoden alusta myös laboratoriotietoja voi tarkastella omakantapalvelussa, Kanta.fi. Kantapalveluissa voi lähettää reseptin uudistamispyynnön. Näihin tarvitaan verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne.

Palveluiden kehittäminen asiakaslähtöiseksi jouhevaksi toiminnaksi on kaikkien yhteinen etu. Kehittämistyöhön kuuluu kokeiluja, palautteen saamista ja toiminnan suuntaamista saadun palautteen mukaiseksi. Puhelimessa tapahtuvaa asiointia on muutettu alkuvuodesta alkaen. Palvelunumeron 014 2660121 palveluvalikosta 1-3 voi rajata mitä asiaa puhelu koskee. Kiireellisissä asioissa valitaan 1 ja jäädään jonottamaan tai jätetään soittopyyntö. Kiireelliseen soittopyyntöön vastataan mahdollisimman nopeasti. Valikko 2 tarkoittaa kiireetöntä ajanvarausta. Valikko 3 on tarkoitettu kiireettömien laboratoriokokeiden kysymistä, reseptien uusimista tai muuta kiireetöntä asiaa varten. Valikkoon 2-3 vastataan saman päivän kuluessa. Puhelinvastaajan ohjeistus kannattaa kuunnella loppuun saakka, jotta soittopyyntö tallentuu oikein. Jatkossa asiakkaalta tullaan pyytämään puhelun loputtua palaute. Palautteeseen vastaaminen on tärkeää, jotta asiakasnäkökulma saadaan aidosti esiin ja toimintaa päästään kehittämään edelleen.

Terveyden edistäminen, oman terveyden lukutaidon opettaminen ja oman terveyden riskitekijöiden tunnistaminen kuuluvat jokaiseen terveysaseman kontaktiin jollakin tapaa. Tupakoinnista kysytään, kartoitetaan tupakkahistoriaa, kehotetaan tupakanpolton lopettamiseen ja tarjotaan tukea. Tupakoinnin lopettaminen on rokotusten jälkeen kustannustehokkain toiminta sairastavuuden ehkäisyssä ja hoidossa.

Terveysaseman valtimotautien yhteisvastaanotto on kertaluonteinen tapaaminen terveysriskissä (kohonnut diabetesriski, kohonnut sokeri, verenpaine, kolesteroli, ylipaino) oleville tai vasta valtimotautiin sairastuneille. Tarkoituksena on motivoida elämäntapamuutoksiin. Vastasairaustuneille tyypin 2 diabeetikoille on yhteisvastaanotto, jossa saa perustiedot diabeteksesta, hoidosta ja seurannasta. Keuhkosairauksien diagnostiikkaan tähtäävä PEF-seurannan opetus tapahtuu myös omana yhteisvastaanottona. Yhteisvastaanotolle pääsee hoitajan tai lääkärin ohjaamana ja sitä voi myös pyytää potilas itse.

Terveysasemalla hyvinvointiaiheiset keskiviikkotapahtumat jatkuvat tänäkin keväänä. Tervetuloa!
Suomen Terveystalo ei ota uusia asiakkaita 20.5.2019 alkaen Jyväskylän, Hankasalmen ja Uuraisten valinnanvapauskokeilussa

 

Suomen Terveystalo on ilmoittanut, ettei se ota uusia asiakkaita valinnanvapauskokeilun asiakkaiksi 20.5.2019 alkaen. Taustalla on Jyväskylän, Uuraisten ja Hankasalmen valinnanvapauskokeilun päättyminen lokakuun 2019 lopussa. Kokeilun päättymisen jälkeen yksityiselle palveluntuottajalle vaihtaneet asiakkaat palaavat omien asuinalueidensa julkisten terveysasemien asiakkaiksi.

 

Kokeilu päättyy, sillä sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä rahoitus loppuu lokakuun lopussa. Jyväskylä ja Uurainen ovat päätyneet siihen, etteivät he jatka kokeilua esimerkiksi palvelusetelin turvin lokakuun jälkeen vaan keskittyvät oman toimintansa kehittämiseen. Hankasalmen osalta valinnanvapauden jatkoa selvitetään parhaillaan. Päätöksentekoon asia on etenemässä kesäkuussa.

 

INFO ASUKKAIDEN PALVELUISTA KOKEILUN LOPPUVAIHEESSA

 

-          Valinnan tehneitä asukkaita palvellaan seuraavilla yksityisillä palveluntuottajilla 31.10.2019 asti: Suomen Terveystalo, Medics24, Hankasalmen Kunnanlääkärit.

-          Mehiläinen Oma Lääkärisi irtaantui kokeilusta  toukokuun alussa. Heillä valinnan tehneitä asiakkaita palvellaan 4.8.2019 asti.

-          Asiakkaat voivat kokeilun puitteissa listautua uusia asiakkaita vastaanottaville yksityisille palveluntuottajille (Medics24 ja Hankasalmen kunnanlääkärit) 30.9.2019 saakka. Valinnat ovat voimassa lokakuun loppuun asti.

-          Valinnan tehneille asiakkaille lähetetään kesäkuussa asiakaskirje, jossa kokeilun päättymisestä, aikatauluista ja mahdollisista muista huomioitavista asioista kerrotaan erikseen.

-          Hankasalmen kunnan asukkaille tiedotetaan mahdollisuudesta jatkaa valitsemallaan yksityisellä palveluntuottajalla, kun selvitys palvelusetelin käyttöönotosta etenee.

 

Lisätietoa valinnanvapauskokeilusta: https://www.jyvaskyla.fi/terveys/terveysasemat/valinnanvapauskokeilu-jyvaskylassa-hankasalmella-ja-uuraisilla

 

Lisätietoja:
Jyväskylän avoterveydenhuollon palvelujohtaja Anu Mutka, p. 014 266 3210 tai Jyväskylän, Uuraisten ja Hankasalmen valinnanvapauskokeilun projektipäällikkö Riitta Pylvänen, p. 014 26 61630
Jyväskylän Länsiväylän katusaneeraus alkaa

 

Kukkumäessä sijaitsevalla Länsiväylällä alkaa katusaneeraus tällä viikolla. Urakassa toteutetaan kiertoliittymä Hoitajantien risteykseen sekä kaksi alikulkukäytävää Keskussairaalantien ja Savelankadun alitse. Hanke ajoitetaan kahdelle vuodelle siten, että alikulkusillat sekä työhön tarvittavat liikennejärjestelyt rakennetaan vuoden 2019 aikana ja Hoitajantien kiertoliittymä syksyyn 2020 mennessä.

 

Muutoksia kevyelle liikenteelle

 

Ensimmäiset muutokset liikennejärjestelyissä kohdistuvat kevyen liikenteen väyliin. Keskussairaalantien ja Länsiväylän risteyksestä toinen Länsiväylän suuntaan lähtevä kevyen liikenteen väylä suljetaan väliaikaisesti. Lisäksi osa risteyksen suojateistä joudutaan sulkemaan ja kevyt liikenne ohjataan kiertoreittiä pitkin. Sulkeminen johtuu alikulkukäytävien rakennustyömaasta. Alikulkukäytävien arvioitu valmistumisaika on marraskuun puoliväliin mennessä.

 

Linkki katusuunnitelmaan: https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu/liikenne-ja-katusuunnittelu/nahtavilla-olevat-4

 

Lisätiedot: rakennuttaja Juha Vento, P. 014 266 5142, juha.vento[at]jyvaskyla.fi

Copyright (c)2017, All Rights Reserved.