Helsingin tunnelmaa presidenttien tapaamispäivänä

Kuvat: Riku Hytti
Tapani Kalliomäki valitsi Harrastajateatterikesän ohjelmiston 
 

Jyväskylän kaupunginteatterin ja Suomen Harrastajateatteriliiton 17. – 19.8. järjestämään Harrastajateatterikesään haki 25 esitystä, joista 6 valittiin kesän 2018 ohjelmistoon.
– Olen erittäin hyvilläni ja otettu näkemästäni. Maamme valtavan laaja harrastajateatterikenttä on ihmeellinen asia ja suuri rikkaus. Harrastajateatteritoiminta rikastuttaa kulttuuriamme, mutta näen sillä myös valtavan tervehdyttävän ja harrastajien hyvinvointia vaalivan merkityksen, näyttelijä Tapani Kalliomäki summaa kokemustaan. Valintatyössä hän oli mukana ensimmäistä kertaa.

 

Valinnoissaan Kalliomäki kertoi lähteneensä liikkeelle yhteiskuntakriittisestä sisällöstä tai ainakin vähintäänkin siitä, että esitys uskaltaa väittää jotain. Uskalluksella Kalliomäki kertoo tarkoittavansa myös rohkeutta, joka syntyy ohjaajan tai työryhmän tavasta käsitellä aihettaan tai näyttelijöiden rohkeutta heittäytyä. – Näyttelijäntyötä katsoessani olen pitänyt oleellisena sitä, että näen että roolia ei esitetä, vaan se eletään. Roolin taakse ei mennä piiloutumaan, vaan näyttelijän tulee tulla näyttämölle käyttämään omaa kokemusmaailmaansa niin vahvasti, että henkilökohtaisuuden kokemus siirtyy katsomoon.

 

”Kaikki synti tulee Ruotsista ja hyvä harrastajateatteri tulee Suomesta.”


Valituksi tulleen Helsingin Gayteatteri HGT ry:n esitystä Olitko Sinä? Homomman Suomen historia 2.0 Kalliomäki kuvailee ajankohtaiseksi, tärkeäksi, yhteiskuntakriittiseksi ja karnevalistiseksi kokonaisuudeksi, jossa rakkaus voittaa. – Esitys puhuu vahvasti vähemmistöjen, rakkauden ja suvaitsevaisuuden puolesta ja siinä on raikas ja häpeilemätön ote, kehuu Kalliomäki näkemäänsä. Esityksen innoittamana Tapani Kalliomäki toteaa pilke silmäkulmassaan että ”Kaikki synti tulee Ruotsista ja hyvä harrastajateatteri tulee Suomesta.” Gayteatterin esityksen on ohjannut Kim Gustafsson.

 

Kuusamon Näyttämön Neljäntienristeys saa Kalliomäeltä kiitosta niin roolisuorituksia kuin koko esitystä leimaavasta terveestä anteeksipyytelemättömyydestä ja vahvasta kollektiivisuuden tunteesta, joka siirtyy katsojalle lämpönä ja ymmärryksenä tarinan henkilöitä kohtaan. Neljäntienristeyksessä Suomen historiaa käydään läpi samalla kun seurataan mielenkiintoista näyttämöllepanoa sukupolvitarinasta. – Hieno esitys siitä miten ihmisten persoonat rakentuvat historiansa, menneisyytensä kautta, Kalliomäki kehuu. Ohjaustyön on tehnyt Ahti Ahonen.

 

Orimattilan teatterin Madaamit puolestaan on provokatiivinen komedia äitiydestä, väsymisestä ja lapsiperheen arjesta. Esityksen on ohjannut Eppu Gustafsson. Perheen mullistukset ja paineet avioerosta tarjoillaan tragikomedian muodossa ja sisältö on näin helposti vastaanotettavissa. Arjen raadollisuus käsitellään vapauttavan naurun kautta. – Esitys antaa varmasti lohtua ja pilkettäkin silmäkulmaan monille lasten kanssa ruuhkavuosia eläville, arvelee Kalliomäki.

 

Laukaan Teatterin Viimeiset Mitalit on puheenvuoro vanhuksille ja oodi, jonka on ohjannut Aila Lavaste. Esitys nostaa esille ihmiset, jotka ovat intohimoineen ja pelkoineen elämänsä loppupuolella. – Ihminen kantaa mukanaan kaiken eletyn elämän, mutta miten selvitään matkan varrella syntyneiden haavojen yli. Voiko ihminen hyväksyä itsensä, ellei hyväksy historiaansa?

 

Hämeenlinnalaisen Ofelia-ryhmän Arjen yksinäiset kurkottaa erittäin mielenkiintoisella ja raikkaalla tavalla kohti absurdia ja eri aikatasoja. – Nautittavaa heittäytymistä, herkkyyttä ja lämpöä. Hienon ohjauksen kruunaa näyttelijöiden avoimen henkilökohtainen ote, toteaa Kalliomäki. Henkilöiden ja tarinan matkaan mahtuu niin Marilyn Monroe, James Dean kuin Ofeliakin. Esitys on taitava tragikomedia, joka naurattaa, koskettaa ja onnistuu olemaan arvaamaton ja yllättävä. Arjen yksinäiset on näyttelijänä tunnetun Ria Katajan ensimmäinen ohjaustyö.

 

Leichner & Klemettinen työryhmän Nuoren Wertherin kärsimykset on Kalliomäen mukaan ilmaisultaan täynnä maanista riemua, roihuavaa raivoa sekä pakahdutetun surun luomaa energistä haltioitumista. Nuoren Wertherin kärsimykset on puheenvuoro yksinäisille, joiden unelmat jäivät toteutumatta. – Nuoruuden into ja tekemisen riemun liekki palavat kauniisti tässä monologissa, summaa Kalliomäki. Työryhmän jäsenet ovat osallistuneet menestyksekkäästi Harrastajateatterikesään myös Jyväskylässä vuonna 2016 Ilves-Teatterin alaisuudessa Paratiisi – esityksellä.

 

Raadissa Malla Malmivaara, Hanna Liinoja ja Mika Terävä


Tapahtumaviikonloppuna 17. – 19.8. Jyväskylän kaupunginteatterissa esityksiä arvioi omalta kantiltaan myös tapahtuman raati. Raadissa ovat näyttelijä Malla Malmivaara, draamakasvatuksen yliopistonopettaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja Mika Terävä sekä Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijä Hanna Liinoja. Raati antaa palautteen jokaisesta esityksestä työryhmälle ja jakaa tapahtuman päätteeksi yhteensä 1000€ edestä stipendejä, sekä kunniamainintoja. Yleisö puolestaan pääsee keskustelemaan esityksistä valitsija Tapani Kalliomäen johdolla suosituissa Jälkilöylyissä jokaisen esityksen jälkeen. Lisäksi tapahtumassa on tarjolla kaikille avoimia työpajoja ja keskustelutilaisuuksia.

 

Harrastajateatterikesän lipunmyynti avautuu keskiviikkona 9.5. klo 9.00. Lippuja voi ostaa Jyväskylän kaupunginteatterin lippumyymälästä sekä lippu.fi:stä. Lippujen ostossa suositellaan olemaan hereillä, sillä edellisinä vuosina useat esitykset ovat olleet loppuunmyytyjä. 

 

Kaikki haastattelupyynnöt tapahtumaan liittyen
Suomen Harrastajateatteriliitto mari.saarinen@shtl.fi / 050 468 2138

Keski-kirjastoissa uusi palvelu: Luku- ja musiikkineuvojat räätälöivät asiakkaalle kirjallisuutta ja musiikkia toiveiden mukaan
 
 

Keski-kirjastot tarjoavat asiakkaille uuden luku- ja musiikkineuvontapalvelun. Lukuneuvonta on yksilöllistä, asiakkaan toiveiden mukaan räätälöityä kirjallisuuden suosittelua. Vastaavasti musaneuvonnassa annetaan yksilöllisiä vinkkejä musiikin kuunteluun. Neuvojina toimivat kirjastojen omat ammattilaiset.
 

Mitä ihmettä lukisin? Kysy apua lukuneuvojalta

Lukuneuvonta sopii kaikille kirjaston asiakkaille, olipa lukenut paljon tai vähän. Vinkkejä voi kysyä sekä aikuisten, lasten- että nuortenkirjallisuudesta.

– Suosituksemme voivat innostaa tutustumaan vaikkapa aivan uuteen kirjallisuuden lajiin tai aihepiiriin – tai löytämään lisää saman tyyppisiä kirjoja, jos oman lempikirjailijan koko tuotanto on jo luettu. Meiltä saa kirjavinkkejä myös unohtuneen lukemisharrastuksen herättelyyn, kannustaa kirjastonhoitaja Anna Kainulainen Jyväskylän kaupungin pääkirjastosta.

Asiakas kertoo lukutottumuksistaan ja -toiveistaan verkkolomakkeella, minkä jälkeen hän saa kahden viikon kuluessa 5–10 suositusta sisältävän listan omaan sähköpostiinsa. Lukuneuvontapyynnön voi jättää Keski-kirjastojen verkkokirjastossa osoitteessa www.keskikirjastot.fi/web/arena/lukuneuvonta.

Osassa kirjastoista voi myös varata henkilökohtaisen tapaamisajan lukuneuvojalle. Lukuneuvojien suosittelemat kirjat on myös mahdollista koota valmiiksi kirjapaketiksi, jonka asiakas noutaa toivomastaan kirjastosta.

Lukuneuvoja on tavattavissa henkilökohtaisesti näissä kirjastoissa:

- Jyväskylän kaupungin pääkirjasto (Vapaudenkatu 39–41)
- Vaajakosken aluekirjasto (Urheilutie 36 B, Jyväskylä)
- Kortepohjan lähikirjasto (Isännäntie 3, Jyväskylä) 
- Jämsän pääkirjasto (Kenraalintie 12)
- Joutsan pääkirjasto (Länsitie 6)
- Leivonmäen lähikirjasto, Joutsa (Leivonmäentie 6)
- Karstulan kirjasto (Koulutie 15)
- Keuruun pääkirjasto (Pitäjäntuvantie 5)
- Saarijärven pääkirjasto (Sivulantie 12)
- Uuraisten kirjasto (Topintie 2)


Lisää Keski-kirjastoja liittyy mukaan Lukuneuvontapalveluun kevään aikana ja mahdollisesti myöhemminkin. Uusien lukukokemuksien etsijöitä palvellaan myös entiseen tapaan kirjaston asiakaspalvelutiskeissä, joista lukuvinkit saa mukaansa lennosta.

 

Musaneuvojalta tärpit uuden musiikin valloittamiseen tai vanhan laajentamiseen

Haluaisitko tehdä uusia löytöjä musiikkimaailmassa, mutta et tiedä mistä aloittaa? Tilaa itsellesi musaneuvoja! Hän antaa vinkkejä musiikin kuunteluun. Musaneuvonta toimii samaan tapaan kuin lukuneuvonta. Musaneuvontapyynnön voi tehdä verkkokirjastossa osoitteessa www.keskikirjastot.fi/web/arena/musaneuvonta.

 
Musaneuvoja on tavattavissa henkilökohtaisesti näissä kirjastoissa:

- Jyväskylän kaupungin pääkirjasto (Vapaudenkatu 39–41)
- Saarijärven pääkirjasto (Sivulantie 12)
- Äänekosken pääkirjasto (Wessmanninkatu 2)
 
 
Lukuneuvontapäivät Jyväskylän pääkirjastossa, Kortepohjassa ja Vaajakoskella viikolla 17

Kirjaston henkilökunta esittelee Lukuneuvonta-palvelua viikolla 17. Kirjan ja ruusun päivänä maanantaina 23.4. lukuneuvojat ovat tavattavissa pääkirjastossa (Vapaudenkatu 39–41, 2. krs) klo 10.00–12.00 ja klo 16.00–17.30. Samalla voi selailla kirjastolaisten valitsemia kirjoja, joita he ovat valinneet vinkattavaksi. Jokaisen kirjan välistä löytyy lappunen, jossa on perustelut kirjan valintaan.

Lukuneuvontapalveluun voi tutustua myös Vaajakosken aluekirjastossa tiistaina 24.4. klo 13.00–16.00. Kortepohjan lähikirjastossa lukuneuvontaesittelyn vuoro on keskiviikkona 25.4. Lasten- ja nuortenkirjallisuutta vinkataan klo 13.00–15.00 ja aikuisten kirjallisuutta klo 18.00–19.00.

 

Lisätietoja: Anna Kainulainen, hanketyöntekijä, Lue tässä ja nyt – monilukuneuvojia Keski-kirjastoihin, p. 014 266 4138, anna.kainulainen[at]jkl.fi

 

www.keskikirjastot.fi

Jyväskylässä toivotaan läheisten olevan pikaisesti yhteydessä jyväskyläläisvanhuksiin, joilla on kaupungin turvapuhelinpalvelu

 

Läheisten toivotaan tarkistavan Jyväskylässä turvapuhelinpalvelun piirissä olevien vanhusten vointi ja turvapuhelimen toiminta Elisan matkapuhelinverkossa keskiviikon ja torstain välisenä yönä olleen katkon jäljiltä. Turvapuhelimen tulisi palautua katkon jälkeen verkkoon automaattisesti, mutta jos näin ei ole tapahtunut puhelin täytyy käynnistää uudelleen, asian voi testata koesoitolla. Tätä tarkastustyötä on tehty vanhuspalveluista etänä iltapäivästä lähtien, kun katkon laajuus alkoi selvitä. Kaikkia asiakkaita ei ole vielä tavoitettu ja työn arvioidaan kestävän viikonlopulle asti.


Läheisten toivotaankin nyt olevan yhteydessä vanhukseen ja tarkistavan hänen vointinsa. Jos vanhusta ei tavoita puhelimitse tai käymällä hänen luonaan, läheisiä pyydetään olemaan yhteydessä ympäri vuorokauden päivystävään vanhuspalvelujen turvapalvelun numeroon 014 266 7445. Erityisesti tätä toivotaan niiden asiakkaiden kohdalla, joilla on turvapalvelu, mutta he eivät ole Jyväskylän kotihoidon asiakkaita. Samasta numerosta saa teknistä apua, jos turvapuhelin ei jostain syystä toimi.


Elisalta ei saatu tietoa huoltotyön laajuudesta


Jyväskylän vanhuspalveluissa on tänään selvitetty viimeöisen Elisan matkapuhelinverkon huoltotöistä aiheutuneen katkoksen laajuutta ja seurauksia. Elisan etukäteen viime yölle ilmoittama matkapuhelinverkon katko on osoittautunut vanhuspalvelujen oman selvityksen perusteella huomattavasti Elisan ilmoittamaa laajemmaksi, eikä Elisalta osattu torstaina kertoa kuinka laajaa aluetta matkapuhelinverkon hetkellinen alasajo keskiviikon ja torstain välisenä yönä koski.

 

Jyväskylän kaupungin turvapalvelun piirissä on noin 1700 asiakasta, joista valtaosa on vanhuksia. Asiakkaista noin 1000 on vanhuspalvelujen kotihoidon piirissä. Lisäksi pelkkä turvapuhelinpalvelu on noin 700 asiakkaalla. Kaikki asiakkaat pyritään tavoittamaan puhelimitse viikonloppuun mennessä, mutta pääsiäisestä johtuen työ etenee normaalia hitaammin. Siksi läheisten apu voi olla korvaamaton.

 

Lisätietoja:
Jyväskylän kaupungin vanhuspalvelujen turvapalvelunumero 014 266 7445
Vanhuspalvelujen palvelujohtaja, Maarit Raappana, p. 0142663634

Keski-Suomen museon näyttelyarkkitehti on valittu

 

Keski-Suomen museon uuden perusnäyttelyn arkkitehti on valittu. Matkallemme keskisuomalaisuuteen olemme saaneet mukaan tamperelaisen arkkitehtitoimisto N.e.o Ark Oy:n.  Vastuuarkkitehtinä toimii Taina Väisänen työparinaan senior designer Seija Kuusinen. Taina Väisäsen viimeisimpiä näyttelysuunnitelmia ovat Helsingin kaupungin museon Helsinki-näyttely (2016) ja Tampereen Muumimuseo (2017).


Keskisuomalaisuutta etsimässä

10 000 vuotta Keski-Suomessa eläneiden ihmisten elämää ja kahdessa kerroksessa näyttelytilaa Alvar Aallon suunnittelemassa museorakennuksessa. Siinäpä lähtökohdat Keski-Suomen museon uuden perusnäyttelyn arkkitehtisuunnittelulle! ”Yhteistyön aloittaminen museon kanssa on kiinnostavaa ja varsinkin kun pääsemme heti käsikirjoitusvaiheeseen mukaan. Olemme suunnitelleet useita kulttuurihistoriallisia näyttelyitä eripuolille Suomea, joten aihepiiri on tuttu. Koska rakennus on suojeltu, asettaa se tietenkin lisähaasteita näyttelyn suunnittelulle. Alvar Aallon suunnittelema rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus luo puitteet ja ympäristön näyttelylle,” toteavat Taina Väisänen ja Seija Kuusinen.


Näyttelyssä huomioidaan erityisesti perheet, koululaiset ja opiskelijat, ja tarkoituksena on luoda elämyksellinen paikka ihmisten väliselle kohtaamiselle. ”On hienoa päästä näkemään millaiseen visuaaliseen ilmeeseen, tunnelmaan ja esittämistapoihin vuoden aikana tehty käsikirjoitus- ja suunnittelutyö alkaa muotoutua,” kertovat amanuenssit Anna Muittari ja Johanna Puhakka näyttelytyöryhmästä.


Keski-Suomen museon museorakennuksessa on parhaillaan meneillään peruskorjaus. Uudenlainen aktiivinen ja nuorekas Keski-Suomen museo avaa ovensa syksyllä 2019.

 
#keskisuomalaisuuttaetsimässä

 

Lisätietoja:
Tuula Vuolio-Vallenius
Keski-Suomen museo
p. 040 716 7118
tuula.vuolio-vallenius@jkl.fi

Jyväskylä on muuttokohteena kolmanneksi mieluisin ja kokonaismielikuvassa neljäs
 
Jyväskylän vetovoima ja mielikuva edelleen korkealla
 
Jyväskylä on muuttokohteena Suomessa kolmanneksi mieluisin. Useampi kuin joka neljäs (27 %) voisi  ajatella muuttavansa Jyväskylään eli lähes saman verran kuin vuoden 2016 tutkimuksen mukaan (28% ja kakkostila). Jyväskylän kokonaismielikuva tuo neljännen sijan (yleisarvosanojen keskiarvo 7,61). Kaksi vuotta sitten sijoitus oli kolmas lähes samalla luvulla (7.64). Nykyisiltä tai entisiltä asukkailta arvosana on vuoden 2018 tutkimuksessa 8,26. Jyväskylän vahvuudet mielikuvatekijöiden perusteella ovat opiskelu- ja harrastusmahdollisuudet sekä hyvä kasvuympäristö lapsille ja viihtyisä asuinympäristö.
 
- Jyväskylän elinvoima on vahva. Kaupungin talous on tasapainossa, muuttajia on viime vuosinakin ollut runsaasti ja mm. rakentaminen on ollut ennätysvilkasta. Työttömyys on laskenut, jopa ennätysvauhtia. Jyväskylän tulevaisuus on hyvin valoisa, iloitsee kaupunginjohtaja Timo Koivisto.
 
Valitsemassaan vertailuryhmässä (Turku, Tampere, Oulu, Kuopio, Lahti) Jyväskylä sijoittuu muuttohalukkuuskohteena kolmanneksi. Vertailuryhmän parhaan arvion Jyväskylä saa edelleen hyvänä kasvuympäristönä lapsille.
 
Jyväskylän imago seuraavissa tekijöissä on vuosien 2010 - 2018 aikana kasvanut (itseensä verrattuna): opiskelumahdollisuudet, hyvä kasvuympäristö lapsille, viihtyisä asuinympäristö, kunnalliset palvelut, monipuolinen kulttuuritarjonta, kehittyvä talousalue ja työpaikkojen tarjonta. Aavistuksen laskua kahden vuoden takaiseen on harrastusmahdollisuuksissa ja jonkin verran laskua sijainnin osalta. 
 
Suosittelutodennäköisyydessä (kaikki suosittelukysymykseen vastanneet) Jyväskylä sijoittuu neljänneksi. NSI-luku on parantunut hieman kahden vuoden takaisesta. Selkeästi korkeamman NSI-tuloksen Jyväskylä saa niiltä suomalaisilta, jotka ovat asuneet siellä aiemmin/asuvat nyt siellä.
 
Asuinpaikan valintaan liittyvät tekijät ovat pysytelleet Suomessa kahden vuoden aikana samoina eli tärkeimmät ovat edelleen työpaikka, sitten sijainti ja kolmantena asuinympäristön viihtyisyys. Mikäli asuinpaikkaa oltaisiin vaihtamassa juuri nyt, valintaan vaikuttaisi eniten viihtyisä asuinympäristö, sitten työpaikka ja kolmantena sijainti.
 
Kokonaismielikuvat kaupungeista eli yleisarvosanat (4-10) vaihtelevat vuoden 2018 tutkimuksessa välillä 8,17–5,92 ja painotetuksi keskiarvoksi muodostuu 6,92 (Jyväskylä 7,61). Tutkimuksessa oli mukana 37 kaupunkia.
 
Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Vuoden 2018 tutkimuksen vastaajajoukko koostui 3496 suomalaisesta, jotka olivat iältään 15-79 -vuotiaita. Otanta oli valtakunnallinen (pl. Ahvenanmaa). Tutkimuksen yhteyshenkilö on tutkimusjohtaja Outi Salonen, puh. 010 758 5425, outi.salonen@taloustutkimus.fi.


 
Jyväskylän seudun matkailuneuvonnan toimintaa uudistetaan
- digitaalinen asiakaspalvelu vahvistuu entisestään

 
Visit Jyväskylään kuuluvan Jyväskylän seudun matkailuneuvonnan toimintaa uudistetaan vuoden 2018 aikana valtakunnallisten ja kansainvälisten suuntausten mukaisesti. Uudistuksen myötä matkailuneuvojien työ tulee keskittymään yhä vahvemmin digitaaliseen asiakaspalveluun, monipuoliseen sisällöntuotantoon sekä aktiiviseen liikkumiseen kentällä matkailijoiden suosimissa paikoissa.
 

-       Matkailuneuvonnan rooli ja palvelumuodot ovat muuttuneet maailmalla kovaa vauhtia. Henkilökohtaisen palvelun saaminen paikan päällä on matkailijalle toki edelleen tärkeää, mutta palvelua odotetaan tarjottavan entistä tehokkaammin myös digitaalisin keinoin ja jo ennen matkailijan saapumista alueelle. Verkkosivujen tulee esimerkiksi tarjota jatkuvasti inspiroivaa, ajankohtaista, mielenkiintoista ja vaihtuvaa sisältöä. Lisäksi meillä on jatkossa tarkoituksena tuottaa jopa reaaliaikaista kuvaa ja sisältöä Jyväskylän seudun tunnelmista ja tapahtumista suosittuihin sosiaalisen median kanaviimme, kertoo Visit Jyväskylän markkinointipäällikkö Susanne Sarvilinna.
 

Liikkuvat matkailuneuvojat ja muutokset matkailuneuvontapisteessä
Digitaalisten asiakaspalveluväylien lisäksi trendinä ovat myös liikkuvat matkailuneuvojat ja neuvontapisteet. Jyväskylän seudulla liikkeellä olo tarkoittaa sitä, että matkailuneuvojat kiertävät jatkossa yhä enemmän matkailijoiden suosimissa paikoissa. Samalla myös reaaliaikaisten tunnelmien välittäminen onnistuu kätevästi.
 

-       Erityisesti kesäaikaan meidät voi jatkossa bongata matkailuneuvonnan pisteen lisäksi vaikkapa kävelykadulta, satama-alueelta tai erilaisista tapahtumista. Liikumme usein lastipyörän kanssa, josta saa sitten näppärästi mukaansa myös matkailuesitteen tai kartan. Tarkoituksena siis on, että me olemme siellä missä matkailijatkin, iloitsee matkailuneuvoja Heidi Jämsén.


Muutostyön myötä Asemakadulla Jyväskylä-infossa sijaitseva matkailuneuvonnan palvelupiste muuttuu 5.2. alkaen osaksi vuotta matkailijoiden omatoimipisteeksi. Omatoimipisteessä asiakkaat voivat tutustua alueen matkailutarjontaan itsenäisesti erilaisten digi- ja nettipisteiden sekä esitemateriaalien avulla. Omatoimipisteestä saa myös yhteyden matkailuneuvojaan arkisin klo 10-16 puhelimitse, skype- tai chat-palvelun kautta. Matkailuneuvonta on jatkossa miehitettynä matkailun sesonkiajan toukokuusta syyskuuhun ja omatoimipisteenä loka-huhtikuun välisen ajan.

 
Jyväskylän seudun matkailuneuvonta tarjoaa tietoa Jyväskylän, Laukaan, Hankasalmen, Muuramen, Uuraisten, Petäjäveden ja Toivakan alueen matkailukohteista, aktiviteeteista ja tapahtumista. Matkailuneuvonnan kautta voi varata myös opastetun kierroksen Jyväskylän seudulla.

 
Lisätietoja:
markkinointipäällikkö Susanne Sarvilinna, p. 0400 885 786, susanne.sarvilinna@jkl.fi
 

Jyväskylän Tourujoki kunnostetaan luonnonmukaiseksi virkistysympäristöksi

 

Tourujoen kunnostuksen yleissuunnitelma on valmistunut. Suunnitelman mukaan Kankaalla sijaitseva vesivoimalaitos lakkautetaan, yläpuolisten järvien säännöstely puretaan ja Tourujoki kunnostetaan luonnonmukaiseksi virtavesiuomaksi.

 

Yleissuunnitelma esittää kunnostusratkaisun yleispiirteisesti, ja ennen toteutusta on edessä vielä tarkempi rakennussuunnitteluvaihe. Kunnostus pääsee alkamaan aikaisintaan vuonna 2020, ja toteutus kestää 2–3 vuotta. Toteutuksen kustannusarvio on noin 5,5 miljoonaa euroa.

 

Keskustelutilaisuus keskiviikkona 6.6.

 

Yleissuunnitelma on nähtävillä 5.–29.6.2018 välisen ajan. Suunnitelmaa koskeva keskustelutilaisuus järjestetään keskiviikkona 6.6.2018 kello 18–20, osoitteessa Rajakatu 35 (sisäänkäynti ammattikorkeakoulun pääovesta D1, Auditorio Tulikari).

 

Yleissuunnitelmaan voi antaa palautetta nähtävilläoloaikana. Suunnitelma hiotaan loppuun nähtävilläolon jälkeen, ja se on tarkoitus saada hyväksymiskäsittelyyn elokuussa. Kunnostussuunnitelman hyväksyy kaupunginvaltuusto. Suunnitelma löytyy kokonaisuudessaan verkosta osoitteesta www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/tourujoki.

 

Kunnostuksen lähtökohtana kalojen nousu

 

Kunnostuksen suunnittelussa on otettu huomioon virkistyskäytön ja reittiverkoston kehittäminen, maiseman ja kulttuuriympäristön erityispiirteet, kalan nousun ja lisääntymisen mahdollistaminen sekä alueen pitkän vesivoimahistorian näkyvyyden säilyttäminen. Tourujoella järvitaimen on kunnostuksen pääasiallinen kohdelaji, mutta kunnostuksessa pyritään mahdollistamaan myös harjuksen, pikkunahkiaisen, järvinahkiaisen ja kivisimpun nousu ja lisääntyminen.

 

Suunnitelman mukaan Palokkajärven luusuaan rakennetaan pohjapato. Palokkajärven ja Kankaan välillä joen vedenpinta laskee, ja joki muuttuu tällä kohtaa nykyistä monimuotoisemmaksi ja virtaamaltaan vaihtelevammaksi. Erityisesti tällä osuudella kivetään vanhoja nivapaikkoja ja soraistetaan taimenen kutualueiksi soveltuvia virranosia. Kiveämällä uomaa myös joen muissa osissa luodaan suojapaikkoja eri-ikäisille kaloille sekä monipuolistetaan alueen virtauksia.

 

Jokiuoman kunnostus haasteellisinta Kankaalla

 

Kunnostuksen toteutusvaihtoehdoksi valittiin Kankaan kohdalla ratkaisu, jossa nykyisiä betonirakenteita hyödynnetään tulvavesien johtamisessa. Samalla voidaan säilyttää pääosa kulttuurihistoriallisesti merkittävästä vesivoimamaisemasta. Kankaan kohdalla kyseessä on kompromissiratkaisu, jossa sovitetaan yhteen monia arvoja ja reunaehtoja.

 

Tulvakanavan itäpuolelle, Kankaan vanhan paperitehtaan kohdalle, rakennetaan uusi koskiosuus kivetyistä altaista. Allastus mahdollistaa kalannousun Jyväsjärvestä Palokkajärveen. Tulvatilanteessa koskeen menevää vesimäärää rajoitetaan ja pääosa tulvavedestä johdetaan betoniseen tulvakanavaan.

 

– Kankaan kohdalla luonnonmukaisen jokiuoman kunnostus on haasteellisinta, toteaa suunnittelua ohjannut kaavoitusbiologi Anne Laita Jyväskylän kaupungilta.

 

Osuus on jyrkkä, ja siihen tulee yhteensä jopa 40 kynnystettyä allasta kalojen nousun mahdollistamiseksi. Kankaan kohdalla vaaditaan myös mittavia geoteknisiä rakenneratkaisuja.

 

Joen virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat

 

Tourujoki on keskeinen osa Kehä Vihreää eli Jyväskylän keskustaa kehystävää viher- ja virkistysalueiden kokonaisuutta. Tourujoen varren reitistöä kehitetään yhtenäisemmäksi rakentamalla uusia rantapolkuja Koskenharjun kentän ja Kankaan alueen luonnonmukaisen kosken kohdalle.

 

Oleskelun ja virkistyskäytön mahdollisuuksia on lisätty osoittamalla jokivarteen oleskelupaikkoja sekä terassi- ja laiturirakenteita. Kankaan alueen luonnonmukaisen koskipaikan ylä- ja alakynnykselle tulee rantautumispaikat esimerkiksi melojille.

 

Yleissuunnitelmaa laadittiin kaksi vuotta

 

Tourujoen kunnostuksen yleissuunnittelu alkoi parisen vuotta sitten. Suunnitelman on laatinut Ramboll Oyj, jossa suunnitelmaa on laatinut monialainen asiantuntijaryhmä. Suunnittelua on ohjannut laajapohjainen sidosryhmä, johon on kaupungin lisäksi kuulunut edustajat muun muassa Keski-Suomen ELY-keskuksesta ja Keski-Suomen museosta.

 

Yleissuunnitelman luonnoksia esiteltiin yleisölle noin vuosi sitten, ja ratkaisun peruspiirteet ovat säilyneet samana. Viimeisen vuoden aikana on selvitetty erityisesti geoteknisiä ratkaisuja ja betonirakenteiden kuntoa Kankaalla. Yleissuunnitelman ohessa on valmistunut vesilupahakemus, joka yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen lähetetään aluehallintoviranomaiselle

 

 

Lisätietoja:                      

- kaavoitusbiologi Anne Laita, p. 014 266 5032, anne.laita[at]jkl.fi

- maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski, p. 014 266 5060, mervi.vallinkoski[at]jkl.fi

Jyväskylän kansalaisopiston rehtorina aloittaa 1.9.2018 Mikko Saikkonen

 

Jyväskylän kansalaisopiston uudeksi rehtoriksi on valittu 52-vuotias jyväskyläläinen filosofian maisteri (musiikkitiede) Mikko Saikkonen. Hän aloittaa virassa 1.9.2018, nykyisen rehtorin Sini Louhivuoren jäädessä eläkkeelle. Saikkonen siirtyy Jyväskylän kansalaisopistoon Viitaseudun opiston sekä Viitasaaren alueen musiikkiopiston rehtorin tehtävästä.

 
Rehtorin tehtävää haki 20 henkilöä, joista kuusi valittiin haastatteluun. Hakijoita oli eri puolilta Suomea.

 
Jyväskylän kansalaisopisto kuuluu suurimpiin kansalaisopistoihin Suomessa. Vuosittainen valtionosuustuntien määrä on 38 000 tuntia. Tämän lisäksi laajan oppimäärän mukaista kuvataiteen perusopetusta on 3000 tuntia ja kotoutumiskoulutusta noin 8000 tuntia vuodessa.

 
Vuosittainen opiskelijamäärä on noin 23 000 opiskelijaa. Kansalaisopistossa on 42 vakinaista työntekijää ja määräaikaista opetushenkilöstöä vuosittain yli 300 henkilöä. Opetusta annetaan noin sadassa toimipisteessä. Opetusta järjestetään Jyväskylän lisäksi Luhangassa, Muuramessa ja Uuraisilla, jotka ostavat opistopalvelut Jyväskylän kansalaisopistolta.

 
Lisätietoja: Sini Louhivuori, rehtori, Jyväskylän kansalaisopisto, p. 014 266 4087 

Jyväskylässä Säynätsalon kunnantalolle uutta ympärivuotista toimintaa

 
Säynätsalon kunnantalosta luodaan entistäkin houkuttelevampi matkailu- ja tapahtumakohde niin kansainvälisille kuin kotimaisillekin vierailijoille. Toiminnan ympärivuotisuuteen panostetaan käynnistämällä arkkitehtuurin ja muotoilun residenssiohjelma. Matkailu- ja residenssitoiminnan tueksi yrittäjällä on tavoitteena avata kesällä 2018 kunnantalolle ympärivuotinen kahvila. 

 
Säynätsalon kunnantalossa panostetaan uusiin palveluihin uudella konseptilla

 Säynätsalon kunnantalo profiloituu toiminnoiltaan yhä vahvemmin modernin arkkitehtuurin ja muotoilun taloksi. Kunnantalo houkuttelee Aallon arkkitehtuurista kiinnostuneita matkailijoita, opiskelijoita ja arkkitehtejä ympäri maailmaa. Kansainväliset opiskelijaryhmät ovat arkipäivää. Talo kiinnostaa kasvavaa joukkoa modernista pohjoismaisesta arkkitehtuurista kiinnostuneita amerikkalaisia, japanilaisia ja kiinalaisia.

 
Lokakuussa 2018 kunnantalossa käynnistetään kansainvälinen arkkitehtuuriin ja muotoiluun keskittynyt residenssitoiminta. Käynnistysvaiheessa majoitus- ja työskentelytilat tarjotaan 6-8 opiskelijalle tai tutkijalle 1-2 kuukauden ajaksi talvikaudella. Yhteistyökumppanina sisällön tuottamisessa toimii Alvar Aalto -säätiö.


Matkailun vahvistaminen Säynätsalon kunnantalolla on residenssitoiminnan ohella toinen painopistealue. Kiinnostavia, erityisesti arkkitehtuurin ja luontomatkailun yhdistäviä matkailutuotteita suunnitellaan yhdessä eri toimijoiden kanssa.  Kunnantalo on jatkossa entistä paremmin avoinna myös lähialueen tarpeita ajatellen. Kunnantalolla voidaan järjestää monenlaisia tilaisuuksia. Arvokas kunnanhallituksen huone soveltuu parhaiten kokouksiin ja näyttävä valtuustosali on parhaimmillaan seminaari- tai luentotyyppisissä tilaisuuksissa. Myös pienimuotoiset konsertit, siviilivihkimiset ja muisto-, kaste- tai nimenantotilaisuudet sekä taidenäyttelyt sopivat taloon.


Kahvilahanke on rakennuslupavaiheessa ja suojeltujen arvokiinteistöjen kohdalla on aina tehtävä tarkat ja kattavat selvitykset ennen töiden aloittamista. Suunnitelmat onkin laadittu tiiviissä yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön ja Museoviraston kanssa. Lupakäsittelyn jälkeen mahdollisesti alkavasta rakennushankkeesta vastaa Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu. Kahvilan kalustamisesta ja liiketoiminnasta vastaa yrittäjä. Kaikkien osapuolten yhteisenä tavoitteena on avata ensi kesänä kunnantalolle ympärivuotinen kahvila, jonka yhteydessä toimisi pienimuotoinen konditoria ja leipomo.

 

-       Säätiön näkökulmasta katsottuna kunnantalo on Aallon tuotannon ydinkohteita, joka on erittäin hyvin säilynyt. Kohteen pysyminen soveltuvassa käytössä on myös erittäin tärkeää, sanoo arkkitehti, FM Jonas Malmberg, Alvar Aalto –säätiöstä.

 

Tavolo Bianco Oy jatkamaan kunnantalon tarinaa

Säynätsalon saarella, Jyväskylässä sijaitseva Säynätsalon kunnantalo on yksi Alvar Aallon merkittävimmistä suunnittelutöistä. Päijänteen tuntumassa mäntymetsien kupeessa sijaitsevan kunnantalon alkuperäinen käyttötarkoitus pienen puuteollisuusyhteisön hallinnollisena keskipisteenä päättyi Säynätsalon kunnan yhdistyttyä Jyväskylän kaupunkiin vuonna 1993. Jyväskylän kaupungin palvelupisteen lopetettua toimintansa kunnantalolla vuoden 2016 alusta mahdollistui upean rakennuksen herättäminen uuteen elämään, mutta vahvasti mennyttä kunnioittaen.

Kaupungin kilpailutuksen tuloksena Harri Taskinen on toiminut 1,5 vuotta yrittäjänä kunnantalolla. Hyvän palautteen ja kasvaneen kiinnostuksen pohjalta oli aika ottaa uusi askel ja uudistaa kunnantalon toimintaa. Tarkoitusta varten Taskinen perusti Tavolo Bianco Oy -nimisen yrityksen, joka vuokraa osan kunnantalon tiloista Jyväskylän kaupungilta ja pyörittää laajentuvaa toimintaa. Toiminnan taustalla, mutta myös osakkaana ja yrityksen hallituksen puheenjohtajana, toimii Heli Leinonkoski.

 

-       Kutsumus, intohimo ja huoli rakennuksesta ajaa toimimaan kokonaisvaltaisesti – luomaan elämyksiä – pelkkä liiketoiminta ei riitä, sanoo yrittäjä Harri Taskinen.

 
Tavolo Bianco Oy

 
Alvar Aallon lapsuuden valkoinen pöytä – Tavolo Bianco – oli suuri. Mahdollisesti suurin pöytä koko maailmassa – ja pöytä jatkaa kasvuaan. Tämän valkoisen pöydän ääressä Aalto teki työnsä. Tavolo Bianco Oy tarjoaa mahdollisuuksia ja avaria pöytiä tutkijoille, opiskelijoille ja kaikille vierailijoille, jotka ovat kiinnostuneita Alvar Aallon elämäntyöstä.

 
Tavolo Bianco Oy
Parviaisentie 9
40900 Säynätsalo
info@tavolobianco.comwww.tavolobianco.com
 

 
Lisätiedot:

Tavolo Bianco Oy
Toimitusjohtaja Harri Taskinen
harri.taskinen@tavolobianco.com
Puh. 040 1971 091

Jyväskylän kaupunki, Tilapalvelu
Kiinteistökehityspäällikkö Mikko Lepo
mikko.lepo@jkl.fi Puh. 040 830 6379
 

Keski-Suomi 2020 -blogissa KSSHP:n johtaja korostaa uuden Sairaala Novan merkitystä sote-keskuksen tukena

Keski-Suomen maakuntauudistuksen valmistelijat ja käytännön tekijät aktivoivat keskustelua valmistelun vaiheista viikoittain julkaistavissa blogiteksteissä. Tällä viikolla Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen kirjoittaa vuonna 2020 valmistuvasta uudesta sairaalasta otsikolla ”Sairaala Nova – maakunnallisen sote-palvelun kuuma piste”: Sairaala Nova toimii laajan päivystyksen sairaalana, mutta lievemmissä tai pitkäaikaisissa ongelmissa jokaisen asiakkaan hoidon ja hoivan kokonaisvastuu säilyy oman kunnan sote-keskuksella. Juha Kinnusen blogikirjoitus: http://www.ks2020.fi/2017/12/05/blogi-sairaala-nova-maakunnallisen-sote-palvelun-kuuma-piste/

Syksyllä blogissa valmistelun näkymistä ovat jo kirjoittaneet Keski-Suomen TE-toimiston johtaja Tuula Säynätmäki, Keski-Suomen sote-vastuuvalmistelija Mikael Palola, Kukoistava kotihoito -hankkeen hankepäällikkö Eeva-Liisa Saarman, Keski-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Pasi Patrikainen, Keski-Suomen LAPE-ohjelman hankepäällikkö Raija Harju-Kivinen, Jyväskylän valinnanvapauskokeiluhankkeen projektipäällikkö Riitta Pylvänen, maakuntauudistuksen projektipäällikkö Pirjo Peräaho ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvainen.

Blogikirjoitukset julkaistaan sivulla http://www.ks2020.fi/category/blogi/

Kirjoitukset jaetaan myös KS2020-kanavissa Facebookissa ja Twitterissä.
 

Naisten papa-tutkimukset käynnistyvät jälleen Jyväskylässä, Hankasalmella ja Uuraisilla
- Tutkimuksilla ehkäistään kohdunkaulan syöpää


Naisten papa-tutkimukset eli kohdunkaulan irtosolututkimukset käynnistyvät Jyväskylässä, Hankasalmella ja Uuraisilla eli Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen, Jyten alueella. Vuonna 2018 kutsun maksuttomaan tutkimukseen saavat vuosina 1958, 1963, 1968, 1973, 1978, 1983 ja 1988 syntyneet naiset.

 
Seulonnalla löydetään solumuutokset ennen syövän kehittymistä

 
Suomessa kohdunkaulan irtosolututkimukset ovat vähentäneet kohdunkaulan syövän esiintymistä 80 prosentilla. Kohdunkaulan syöpää on eniten 30–44-vuotiailla naisilla. Valtaosa sairastuneista paranee, mikäli sairaus todetaan varhaisessa vaiheessa.

 
Seulontatutkimukseen kohdunkaulan syövän havaitsemiseksi kutsutaan vuosittain kaikki 30–60-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Raskausaika ja imetys eivät ole este irtosolunäytteen otolle.

 
Näytteenottoon vain ajanvarauksella

 
Kutsut lähtevät Fimlabin järjestelmästä porrastetusti kalenterivuoden aikana. Näytteitä kohdunkaulan syövän seulontaa varten otetaan vain ajanvarauksella.  Kutsuttujen tulee varata aika näytteenottoon kutsussa olevan ohjeen mukaisesti.


Näytteenotossa voi käydä missä tahansa kutsukirjeessä mainitussa Fimlabin toimipisteessä. Keski-Suomen toimipisteet palvelevat seuraavasti:

  • Hankasalmi (Keskustie 53): joukkoseulontojen osalta laboratorio palvelee maanantaista torstaihin klo 14–15 tammi–toukokuussa ja syys–joulukuussa
  • Uurainen (Kuukantie 16): joukkoseulontojen osalta laboratorio palvelee maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 14–15 tammi–toukokuussa ja syys–joulukuussa
  • Jyväskylä: joukkoseulontojen osalta Keski-Suomen keskussairaalan laboratorio palvelee arkisin klo 12–15. Jyväskylän Näytteenottokeskus (Telefoonikuja 5) palvelee joukkoseulontojen osalta arkisin klo 7.15–15, sekä keskiviikkoisin klo 18 saakka. Molemmat toimipisteet palvelevat koko vuoden ajan.
     

    Ajanvaraus

    -       Fimlabin internetajanvarausjärjestelmästä: www.fimlab.fi tai

    -       Fimlabin puhelinajanvarauksesta 010 808 515 arkisin klo 7–18.

     
    Kutsukirje ja siihen liitetty esitietolomake toimivat lähetteenä laboratorioon. Seulottavan tulee ottaa täytetty esitietolomake mukaan näytteenottoon.

     
    Mikäli seulottava ei ole käynyt näytteenotossa noin kahden kuukauden kuluessa ensimmäisestä kutsusta, hänelle lähetetään uusintakutsu.

     
    Kutsukirjeen lähettäjänä on Fimlab Laboratoriot Oy, jolta Jyte ostaa naisten kohdunkaulan irtosolututkimusten näytteenoton.

     
    Seulontavastaukset ja jatkohoitoon ohjaus

    Seulonnan tuloksesta tulee kirjevastaus kotiin viimeistään kahden kuukauden kuluessa näytteenotosta. Jos tulos on normaali, seuraavan kutsun seulontaan alle 60-vuotias saa viiden vuoden kuluttua. Mikäli seulontatulos on poikkeava, seulottava saa kutsun jatkotutkimuksiin Keski-Suomen keskussairaalan naistentautien poliklinikalle. Jos seulonnassa todetaan vain lievästi poikkeava löydös, seulottava kutsutaan kirjeitse kontrollitutkimukseen vuoden kuluttua.

     
    Seulontaan osallistuneiden asiakkaiden tutkimustuloksia koskeviin kysymyksiin vastaa kotikunnan terveydenhoitaja, terveyskeskuslääkäri tai oma gynekologi.


    Lisätietoja seulonnasta: www.fimlab.fi – Asiakkaalle - Kohdunkaulan syövän seulonta

    www.jyvaskyla.fi/terveys/papajamammografia
    osastonhoitaja Lea Nevala, p. 014 336 5400

    www.ilmansyopaa.fi/tarkkaile-kehoasi/osallistu-seulontoihin/
     

    Lisätietoja:

    palvelupäällikkö Tarja Tick-Sinkkilä p. 050 312 7001, Fimlab Laboratoriot Oy

    palvelupäällikkö Paula Käyhkö, p. 014 266 2001, Jyväskylän kaupunki

 


 

Kriisikomedia Mielipuolen päiväkirja ensi-iltaan Jyväskylän kaupunginteatterissa


Mielipuolen päiväkirja saa ensi-iltansa Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 7. helmikuuta 2018. Kriisikomediaksikin kutsuttu teos pohjautuu 1800-luvulla eläneen ukrainalaissyntyisen venäläiskirjailija Nikolai Gogolin klassikkoteksteihin Nenä ja Hullun päiväkirja. Nenässä hajuelin lähti elämään omaa elämäänsä. Hullun päiväkirjassa muut voimat ottavat vallan. – Nykyaikaan päivitetyssä, Sami Keski-Vähälän ja Esa Leskisen kirjoittamassa näytelmäversiossa nenän sijaan lähteekin tukka karkuun. Mielipuolen päiväkirja on hullunhauska tragikomedia, tyylilajeista parhain, luonnehtii ohjaaja Seppo Honkonen.  Mielipuoli Putkosen roolin tulkitsee Jukka-Pekka Mikkonen ja hänen rinnallaan näyttämöllä nähdään Aaro Vuotila, Jorma Böök sekä Hanna Liinoja, jotka taipuvat osaan jos toiseenkin.



Vauhtia ja vaarallisia tilanteita, maagista realismia ja unenomaisuutta


Esityksen keskiössä oleva Arkadi Iivarinpoika Putkonen (Jukka-Pekka Mikkonen) on pistämätön Excel-osaaja, joka sukkuloi työn ja kodin oravanpyörässä; odottaa ylennystä, suhtautuu työhönsä intohimoisesti, mutta muitakin intohimoja on aivan lähiympäristössä. – Revittelyn rinnalla näytelmässä punnitaan arvostusta ja rakkaudenkaipuuta, työtä ja sen puutetta. Synkistelyyn ei silti syyllistytä. Lopputulos on ehdottomasti viihdyttävä, selvittää Honkonen.  Näytelmän teksti on nopeatempoista ja näyttämöllä liikutaan paljon. – Pienen näyttämön haaste on saada tila liikkumaan samaan tahtiin. Jokaisen seinän käyttö on mietitty tosi tarkkaan, lavastaja-puvustaja Salli Kari kuvailee.

 

Gogol päivittyi jyväskyläläislähtöisten Sami Keski-Vähälän ja Esa Leskisen hyppysissä nykyaikaan


Mielipuolen päiväkirja näytelmä on kirjoitettu Gogolin kahden novellin tarjoamiin kehyksiin. Hullun päiväkirja (1835) ja Nenä (1836) kuuluvat Gogolin pietarilaisnovellien sarjaan. Tarinoissa realismi yhdistyy satiirisiin elementteihin. Ympäröivä maailma sekoittuu absurdeiksi unen ja arkipäivän sekoituksiksi. Sami Keski-Vähälä (s.1972 Jyväskylä) on monipuolinen käsikirjoittaja. Keski-Vähälä on opiskellut kirjallisuutta Jyväskylän yliopistossa ja valmistunut Teatterikorkeakoulusta. Hän on käsikirjoittanut lukuisia näytelmiä, mm. Kansallisteatterille ja Ryhmäteatterille. Keski-Vähälä on tehnyt myös paljon elokuvakäsikirjoituksia, mm. Onneli ja Anneli- elokuvat sekä neljä elokuvaa Mika Kaurismäelle. Nykyisin hän asuu perheensä kanssa Järvenpäässä. Esa Leskinen (s.1970, Jyväskylä) on teatteriohjaaja ja näytelmäkirjailija. Hän on ohjannut paljon erityisesti venäläisiin klassikoihin, kuten Fjodor Dostojevskin, Mihail Bulgakovin ja Nikolai Gogolin kirjoihin perustuvia esityksiä. Leskinen aloittaa kansallisteatterin pääohjaajana toukokuussa 2018.

Mielipuolen päiväkirja; teksti Sami Keski-Vähälä ja Esa Leskinen, ohjaus ja sovitus Seppo Honkonen (vier.), lavastus- ja pukusuunnittelu Salli Kari (vier.), valosuunnitelu Asko Konttinen, äänisuunnittelu Ari Lampinen, musiikki Jani Lappalainen, projisoinnit Salli Kari ja Seppo Honkonen, videokuvaus ja -leikkaus Juha Valkama, kampaukset ja maskeeraus Minttu Minkkinen ja Suvi Taipale. Rooleissa Jukka-Pekka Mikkonen, Hanna Liinoja, Jorma Böök ja Aaro Vuotila. Ensi-ilta 7.2.2018 Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä.

lisätietoja:
ohjaaja Seppo Honkonen, p. 041 4618178
teatterinjohtaja Hilkka Hyttinen, p. 050 311 8705
markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi, p. 014 266 4183, 040 556 9810
tiedottaja Sirkka Helke, p 014 266 4174, 050 340 7293

kuvia: http://kuvat.jyvaskyla.fi/julkinen/mielipuolenpaivakirja.do
http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/naytelmat/mielipuolenpaivakirja
 

Copyright (c)2017, All Rights Reserved.