Vuoden 2019 talousarvio sekä taloussuunnitelma vuosille 2019-2021

 

Laajan keskustelun ja kahden äänestyksen jälkeen kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2019 talousarvion kaupunginhallituksen esityksen mukaisena.

 

Liitteenä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumelan puheenvuoro ennen talousarvion käsittelyä.

 

Katja Isomöttönen (KOK) esitti Marika Visakorven (KD) kannattamana seuraavaa: Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta luovutaan porrastetusti vuoteen 2021 mennessä siten, että vuonna 2019 luovutaan 4-5 -vuotiaiden osalta, vuonna 2020 2-3 -vuotiaiden osalta, vuonna 2021 alle 2-vuotiaiden osalta.

 

Johanna Karjula (KESK) esitti Heidi Rentola (KESK) kannattamana seuraavaa: Kirjaus Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen poistosta poistetaan ja lause korvataan seuraavalla lauseella. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta luovutaan asteittain ikäluokka kerrallaan niin, että vuonna 2019 siitä luovutaan 4-5 vuotiaiden osalta, vuonna 2020 2-3 vuotiaiden osalta ja vuonna 2021 siitä luovutaan kokonaan. Jäljelle jäävät määrärahat kohdennetaan perusopetuksen kolmiportaiseen tukeen.

 

Äänestyksen jälkeen äänin 16-12-39 tyhjää Katja Isomöttösen tekemä muutosehdotus jatkoi äänestykseen kaupunginhallituksen esityksen kanssa. Äänin 45-22 kaupunginhallituksen esityksestä tuli kaupunginvaltuuston päätös.

 

Kaupunginvaltuusto päätti seuraavaa:

1.Valtuusto hyväksyy vuoden 2019 talousarvion ja vuosien 2019–2021 taloussuunnitelman siihen liittyvine tavoitteineen, yleis- ja erityisperusteluineen sekä sitovuus- ja toimintaohjeineen kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisena.

2.Valtuusto oikeuttaa kaupunginhallituksen ottamaan vuonna 2019 lyhytaikaista luottoa maksuvalmiuden ylläpitämiseen enintään 140 miljoonan euron määrään saakka.

 

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti myös ponnen: Lisäksi alkuvuodesta 2019 tehdään selvitys kaupungin sisäisen ja ulkoisen tarkastustoiminnan kokonaisresursseista, niiden kohdentumisesta ja lisätarpeista. Selvityksen perusteella päätetään mahdollisista lisäresursseista ja niiden jakautumisesta. 

 

 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite Waltti- järjestelmän edut Korpilahden asiointiautoliikenteessä

 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ja 48 muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet 30.10.2017 valtuustoaloitteen, jossa he ehdottavat Waltti-järjestelmän etujen käyttöönottoa Korpilahden alueen asiointiliikenteessä samoin kuin Jyväskylässä on.

 

Vastauksessa todetaan, että Korpilahden asiointiliikenteen kustannukset vuonna 2017 olivat 60 000 euroa, joten asiakashintojen mahdollinen laskeminen lisää kustannuksia 12,5 – 18%. Kun kyseessä on takseilla ajettava liikenne, on asiakashinnoittelu pidettävä yksinkertaisena ja selkeänä, koska Waltin käyttäjäryhmien mukainen jaottelu ja hinnoittelu ei mahdollista takseissa olevilla autolaitteilla. Toisaalta erillisen lippu-ja maksujärjestelmän perustaminen ei näin vähäiseen liikenteeseen ole järkevää. Parhaiten tämä toteutuisi kiinteähintaisella hinnoittelulla vaikkakin se lisää sopimusliikennekustannuksia.

Kaupunkirakennelautakunta päättää asiasta vuoden 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä.

 

Kaupunginvaltuusto merkitsi esitetyn selvityksen tiedoksi ja toteaa annetun vastauksen riittäväksi.

 

Raisa Ojaluodon (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite liukuesteet kenkiin yli 70-vuotiaille

 

Raisa Ojaluoto (Vihr.) ja 50 muuta valtuutettua ovat tehneet 11.12.2017 valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Jyväskylän kaupunki tarjoaa maksutta yli 70-vuotiaille asukkailleen jalkapohjan alle laitettavat liukuesteet. Aloitteessa vedotaan kaatumistapaturmien aiheuttamiin kustannuksiin ja kaatumisesta tuleviin vammoihin.

 

Vastauksessa todetaan, että vanhuspalveluiden tai avoterveydenhuollon palvelualueiden talousarviossa ei ole varattu määrärahoja liukuesteiden hankintaan vuonna 2018. Vastaavalla tavalla myöskään henkilöresurssia ei ole varattu liukuesteiden hankintaprosessiin, jakeluun tai käytön opastukseen. Talousarviokehyksen 2019 puitteissa ei ole mahdollisuutta esittää liukuesteiden hankintaa yli 70 vuotiaille. Liukuesteiden käytön vaikuttavuudesta ei ole tällä hetkellä saatavissa kattavaa ja luotettavaa seurantatietoa. Nastakenkien voidaan arvioida ehkäisevän liukastumisia liukuesteitä tehokkaammin. Liukuesteiden hankinta kaikille yli 70 vuotiaille ei ole Jyväskylän kaupungin perusturvan toimialan taloudellisen tilanteen näkökulmasta tarkoituksenmukaista.

 

Kaupunginvaltuusto merkitsi esitetyn selvityksen tiedoksi ja toteaa valtuustoaloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi.

 

Vihreän liiton valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite asiakasmitoitus Jyväskylän lastensuojelun sosiaalityöhön

 

Vihreän liiton valtuustoryhmä ym. valtuutetut ovat tehneet 12.2.2018 valtuustoaloitteen, jonka on allekirjoittanut 23 valtuutettua. Valtuustoaloitteessa esitetään, että Jyväskylän kaupungin sosiaalipalveluissa rajoitetaan lastensuojelun sosiaalityön asiakasmäärää enintään 30 lapseen yhtä työntekijää kohden.

 

Vastauksessa todetaan, että sosiaalipalveluiden talousarviossa ei ole varattu määrärahaa lastensuojelun henkilöstöresurssin lisäämiseen vuonna 2018. Talousarviokehys 2019 ei myöskään mahdollista henkilöstöresurssin lisäämistä.

 

Kaupunginvaltuusto merkitsi esitetyn selvityksen tiedoksi ja toteaa annetun vastauksen riittäväksi.

 

Tapani Mäen (Ps.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite kotihoidon ja kotikäyntejä tekevän hoitohenkilöstön vapauttamiseksi pysäköintimaksuista

 

Tapani Mäki ja 26 muuta valtuutettua ovat tehneet aloitteen 24.4.2018 Jyväskylän kaupungin kotihoidon työntekijöiden vapauttamiseksi pysäköintimaksuista työtehtäviä suorittaessaan.

 

Vastauksessa todetaan, että Jyväskylän kaupunki ei voi vapauttaa kotihoidon työntekijöiden pysäköintiä kokonaisuudessaan. Yksittäisille käyttäjäryhmille ei voida myöntää poikkeuksia liikennesääntöjen noudattamiseen. Kaupunki voi itse vaikuttaa ainoastaan yleisten katu- ja pysäköintialueiden pysäköintijärjestelyihin. Taloyhtiöiden linjauksiin ja järjestelyihin pysäköinnin osalta kaupungin ei ole mahdollista puuttua, mutta kotihoito voi tehdä yleistä vaikuttamistyötä. Työntekijöitä

muistutetaan oikeudesta periä korvausta työnantajalta tositteellisista pysäköintimaksuista.

EasyPark tai ParkMan sovelluksen käyttöönottoa ja kustannuksia ja käytön laajentuessa kilpailuttamista on selvitettävä tarkemmin. Esimerkiksi EasyPark tai ParkMan –käytännön tuomia kustannusvaikutuksia on vaikea arvioida etukäteen, koska kaikki kotihoidon työntekijät eivät ole anoneet pysäköintikustannuksia. Vanhuspalveluissa käynnistetään kuitenkin seuranta puolen vuoden ajaksi, josta saadaan tarkat laskelmat syntyvistä kustannuksista. Vuoden 2019 talousarviokehyksessä ei mahdollista lisäkustannusten kasvua pysäköintimaksuihin, mutta mahdollisen uuden toimintamallin mahdollisuudet selvitetään vuoden 2020 talousarvion valmistelun yhteydessä.

 

Kaupunginvaltuusto merkitsi esitetyn selvityksen tiedoksi ja toteaa annetun vastauksen riittäväksi.

 

Ari-Pekka Liukkosen (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite Jyväskylän uimahallien saamisesta tehokkaammin kaupunkilaisten käyttöön

 

Ari-Pekka Liukkonen on tehnyt valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että kaupunki selvittää uimahallien (AaltoAlvari ja Wellamo) vuosihuoltojen porrastamista ja viikonloppujen aukioloaikoja ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta Jyväskylän uimahallit olisivat nykyistä tehokkaammin kaupunkilaisten käytössä.

 

Vastauksessa todetaan, että liikuntapalveluissa valmistellaan parhaillaan Wellamon kassa- ja kahviotoimintojen uudelleenorganisointia sekä tarkastellaan viikonlopun aukioloaikoja. Tässä yhteydessä on luonnollista kokeilla seuravuoroja ja yleensäkin nostaa seurojen roolia uimahallin käytössä. Näiden kokemusten pohjalta voidaan sitten myös tarkastella viikonloppujen aukioloaikoja sekä seuravuoroja myös AaltoAlvaria koskien.

 

Kaupunginvaltuusto merkitsi esitetyn selvityksen tiedoksi ja toteaa annetun vastauksen riittäväksi.

 

Sinuhe Wallinheimon (Kok.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite Matti Nykäsen patsaan suunnittelun selvittämiseksi

 

Sinuhe Wallinheimo (Kok.) ym. valtuutetut ovat tehneet valtuustoaloitteen Matti Nykäsen patsaan suunnittelun selvittämiseksi.

Aloitteessa todetaan mm. se, että Suomen täytettyä 100 vuotta olisi hyvä muistaa myös menestyneitä urheilijoita. Perusteluina mainitaan myös, että hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella Matti Nykänen –patsas voisi todennäköisesti olla turistinähtävyys ja matkailuvaltti ja näin nostaa Jyväskylän imagoa liikunta- ja urheilukaupunkina.

 

Kuluvan vuoden helmikuussa Matti Nykäsen mäki valaistiin väliaikaisesti ja samalla tämä kokeilu toimi testivalaistuksena pysyvälle toteutukselle. Liikuntapalvelut esittää omassa talousarviossaan pysyvän valaistuksen rahoitusta ensi vuodelle. Näin voitaisiin valon kaupungin hengessä kunnioittaa suurhyppääjää Jyväskylälle ominaisella tavalla.

Matti Nykäsen -mäki on myös kesällä suosittu vierailukohde, sillä mäen näkötorni ja mäen juurella sijaitseva Mäkikahvio ovat kahtena kesänä olleet avoinna yleisölle. Liikuntapalvelut esittää, että Matti Nykäsen saavutuksia kunnioitetaan kaupungissa valaisemalla hänen mukaansa nimetty mäki pysyvästi ensi vuodesta alkaen.

 

Kaupunginvaltuusto merkitsi edellä esitetyn selvityksen tiedoksi ja toteaa annetun vastauksen riittäväksi.

 

Hallintosäännön tarkistaminen

 

Hallintosäännössä määrätään kunnan eri viranomaisten toimivallan jaosta ja tehtävistä. Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa ja tekee toimivallan siirtoa koskevat päätökset aina hallintosäännöllä.

 

Muutoksia hallintosääntöön tehdään mm. siksi, että  Talouskeskus-liikelaitoksen toiminta siirtyy Monetra Keski-Suomi Oy:öön ja uusi yksityistielaki tulee voimaan 1.1.2019 ja kuntien tielautakuntien tehtävät siirretään yksityistietoimituksissa pääasiassa Maanmittauslaitoksen hoidettaviksi. Tähän liittyen hallintosäännöstä poistetaan merkinnät tiejaostosta, siten että siltä osin hallintosääntö tulee voimaan 1.1.2020.

Hallintosääntöön on tehty myös useita tarkistuksia ja muutoksia.

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi tarkistetun hallintosäännön liitteineen siten, että se tulee voimaan 1.1.2019 alkaen. Poikkeuksena on tiejaostoa koskeva muutos, jonka osalta hallintosääntö tulee voimaan 1.1.2020 alkaen.

 

Suopursutien päiväkodin asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä (Keljonkangas)

 

Kaavamuutoksella mahdollistetaan yksityisen päiväkodin rakentaminen Keljonkankaan ja Sääksvuoren alueiden asukkaiden kasvaviin tarpeisiin. Tarkoitus on, että päiväkoti rakennettaisiin ilmasto- ja sisäilmaystävälliseksi koetusta massiivipuusta eli hirrestä. Lisäksi mahdollistetaan kaksikerroksisen pienkerrostalon tai rivitalon rakentaminen. Tällä tavoin monipuolistetaan omakotivaltaisten Kaijanlammen ja Sääksvuoren asuntotarjontaa.

 

Kaavan tavoitteena on mahdollistaa viisiryhmäisen päiväkodin (96 lasta) rakentaminen piha-alueineen ja talousrakennuksineen. Asemakaavalla on tarkoitus muodostaa tontti, jolle saa rakentaa yksikerroksisen hirsi- tai massiivipuurakenteisen päiväkodin. Sen lisäksi tarkoitus on muodostaa tontti kaksikerroksiselle ympäristöönsä sopivalle pienkerros- tai rivitalolle.

 

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/1009

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon tontille 21-103-13 13.9.2018 tarkistetussa muodossa.

 

Esityslista on luettavissa pöytäkirjan julkaisuun saakka myös kaupungin verkkosivuilla yksittäisinä asioina ja koosteena:

http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=7306

 

Lisätietoja:

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riitta Mäkinen, p. 044 2848 504

Opiskelijakaupunki Jyväskylä esillä Studiassa Helsingissä 27.-28.11.2018

 

Jyväskylä on liikuntapääkaupunki ja paras paikka opiskella. Näillä viesteillä Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Gradia, Jyväskylän Urheiluakatemia ja EduFutura esittäytyvät Helsingissä tiistaina 27.11. Helsingissä alkavilla Studia-messuilla. Isolla yhteisosastolla 4a41 esitellään Jyväskylän koulutustarjontaa sekä Jyväskylää opiskelijakaupunkina. Osallistujat pääsevät testaamaan myös porrassimulaattorin avulla, millaista kuntoa Harjun portaiden kiipeäminen vaatii. 

 

Kaksipäiväinen Studia-messutapahtuma on Suomen suurin opiskelu- ja uratapahtuma. Helsingin Messukeskuksessa jo 26. kerran järjestettävässä tapahtumassa on esillä runsaasti opiskelu- ja koulutusvaihtoehtoja niin kotimaasta kuin ulkomailta. 

 

Lisätietoja Studiastahttps://studia.messukeskus.com/

 

Lisätietoja Jyväskylästä opiskelijakaupunkina:

https://www.jyvaskyla.fi/opiskelijakaupunki,

Terhi Pekkarinen, markkinointiviestinnän koordinaattori, terhi.pekkarinen@jkl.fi, p. 014 26 61563

Vuoden 2018 viimeiset influenssarokotuspäivät lähestyvät Jyväskylän seudulla – rokotuksen saa vielä tammikuussakin

 

Kyllön terveysasemalla on edessä vuoden viimeinen keskitetty influenssarokotuspäivä lauantaina 1. joulukuuta kello 8–17.30. Samaan aikaan järjestetään odottavien äitien ja lapsiperheiden oma rokotuspäivä Palokan neuvolassa. Tulevaan rokotuspäivään on varattu tuhansia rokotteita, sillä syksyn ensimmäinen rokotuspäivä veti Kyllöön ja Palokkaan ennätysmäärän väkeä. Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveysasemilla rokotuksen saa tänä vuonna vielä Hankasalmella 29.11. kello 13–17.30 ja Uuraisilla 4.12. kello 9–15. Lapsiperheitä rokotetaan Korpilahden neuvolassa 29.11. kello klo 8–14, Hankasalmen neuvolassa 27.11. kello 13–16 sekä Uuraisten neuvolassa 4.12. kello 9–15.

 

Kyllön keskitetyt rokotuspäivät ovat avoimia kaikille Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen (Jyte) kuntien asukkaille.

– Olemme varanneet entistä enemmän rokotteita tulevaksi lauantaiksi. Lisäksi tammikuun rokotuspäivää 12.1. on pidennetty muutamalla tunnilla kello 16 saakka sekä Kyllössä että Palokan neuvolassa. Varmistamme, että kaikki riskiryhmiin kuuluvat saavat rokotteen, kertoo avosairaanhoidon palvelupäällikkö ja vastaava lääkäri Ilkka Käsmä.

– Rokottamista ja jonottamista nopeuttaa, kun rokotuskäynnille pukeutuu lyhythihaiseen tai helposti riisuttavaan puseroon.

 

Liikuntarajoitteisille kuntalaisille rokote voidaan antaa myös omalla terveysasemalla muun vastaanottokäynnin yhteydessä. Riskiryhmiin kuuluvia lapsia rokotetaan rokotuspäivien lisäksi kouluterveydenhuollossa ja neuvolakäyntien yhteydessä.

 

Kyllön terveysaseman ja Palokan neuvolan rokotuspäivinä järjestetään myös kaikille avoimet Terve-tapahtumat yhteistyössä alueen järjestöjen kanssa.

– Palokan neuvolan Terve-tapahtumassa 1.12. voi tutustua kaupungin ja järjestöjen tarjoamiin lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviin palveluihin. Taitojaan voi testata esimerkiksi liikuntapisteellä, vinkkaa osastonhoitaja Lea Nevala.

 

Valtakunnallisesti määriteltyjen riskiryhmien maksuttomat rokotukset laajenivat tänä vuonna kaikkiin alle 7-vuotiaisiin lapsiin. Pistettävän rokotuksen vaihtoehtona 2–6-vuotiaille voidaan antaa nenäsumuterokote. Lasten ja odottavien äitien lisäksi maksuttomaan rokotukseen oikeutettuja riskiryhmiä ovat esimerkiksi kaikki 65 vuotta täyttäneet, sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat, vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiri ja varusmiespalveluksen tai vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat.

 

Lisätietoja:

– Riskiryhmät ja kaikki Jyten rokotuspäivät: https://www.jyvaskyla.fi/terveys/influenssarokotukset    

– Rokote ja kausi-influenssatilanne: Ilkka Käsmä, avosairaanhoidon palvelupäällikkö ja vastaava lääkäri, p. 014 266 2082, etunimi.sukunimi(at)jkl.fi

– Kyllön rokotuspäivät: Mari Tami, osastonhoitaja, p. 014 266 2113, etunimi.sukunimi(at)jkl.fi

– Neuvoloiden rokotuspäivät: Lea Nevala, osastonhoitaja, p. 014 336 5400, etunimi.sukunimi(at)jkl.fi

– Terve-tapahtuma: Marja Lehtoranta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori, p. 014 266 2008, etunimi.sukunimi(at)jkl.fi

Jyväskylä on Suomen liikuntapääkaupunki, tunnettu opiskelukaupunki ja kasvava urbaani keskus luonnon keskellä.

 

Jyväskylään!-liite jaetaan tänään 21.11.2018 koteihin kaupunkilehtien Helsingin Uutisten, Vantaan Sanomien, Länsiväylän ja Tamperelaisen välissä. Lisäksi liite jaetaan sanomalehti Keskisuomalaisen välissä kaikille tilaajille.

Liite on luettavissa myös lehtien www-sivuilla sähköisessä muodossa. Liitettä jaetaan myös päättäjille kuten kansanedustajille.

Jyväskylän kaupungin sivulla liitteen voi lukea osoitteessa
www.jyvaskyla.fi/jyvaskylaan

 

Jyväskylän kaupunki haluaa kaupunkilehtien välissä koteihin jaettavalla liitteellä vahvistaa Jyväskylän tunnettuutta ja herättää lisää kiinnostusta Jyväskylää kohtaan.

-          Jyväskylä on minunkin kotikaupunkini, sanoo koripalloammattilainen Lauri Markkanen liitteen haastattelussa.

 

Jyväskylässä on asukkaita 141 500 ja opiskelijoita on 42 000. Avoimeen, nuorekkaaseen ja suvaitsevaiseen ilmapiiriin on helppo kotiutua. Arki on sujuvaa, hintataso kohtuullinen ja palvelutaso hyvä. Välimatkat ovat lyhyitä ja liikkumiseen ei kulu paljon aikaa.

 

-          Jyväskylä on vahvasti kasvava ja vetovoimainen kaupunki sekä erinomainen asuin- ja opiskelukaupunki. Jyväskylän yritysmaailmasta nousee menestyviä kasvuyrityksiä ja kaupunki edistää rohkeita kasvun tekoja, kuten Kankaan Smart City ja Hippos2020-hanke. Varsinkin liikunnan ja huippu-urheilun koulutus ja valmennus ovat vahvuuksiamme, tiivistää Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

 

Työllisyys on kasvanut vahvasti ja osaajille löytyy mielenkiintoisia töitä. Rakentaminen on vuosina 2017-2018 ollut maan huippuluokkaa. Jyväskylä on ollut vuosikausia yksi Suomen suosituimmista muuttokohteista. Suomen Yrittäjien kyselyssä keväällä 2018 Jyväskylä koettiin suurten kaupunkien ykköseksi ja kaikkien kaupunkien kakkoseksi.

-          Jyväskylässä on erittäin kasvumyönteinen ilmapiiri, vahvistaa Jyväskylän kaupungin elinkeinojohtaja Anne Sandelin.

 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela kiittelee yhteistyötä ja liikuntamahdollisuuksia.

-          Luottamushenkilöiden ja virkamiesten vuoropuhelu on hyvää Jyväskylän kehittämisessä.

 

Tapahtuma- ja matkailukaupunkina Jyväskylä on vahvistanut asemaansa.

Jyväskylä on myös maailmanlaajuisesti tunnettu arkkitehti Alvar Aallon pääkaupunki.

 

Jyväskylän kaupunki on tehnyt kaupallisen liitteen yhteistyössä sanomalehti Keskisuomalaisen kanssa. Liitettä on jaossa muun muassa valtakunnallisilla messuilla. Jyväskylän kaupunki teettää liitteestä huomio- ja lukuarvotutkimuksen.

 

Lue lisää Jyväskylän faktoista ja tunnelmista

www.jyvaskyla.fi/jyvaskylaan

www.jyvaskyla.fi

 

 

Lisätietoja:

Jyväskylän kaupunki:

kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501

viestintäjohtaja Helinä Mäenpää, p. 040 5487422

Ikääntyneiden päiväkeskukset muutoksessa Jyväskylässä

Jyväskylässä ikääntyneiden päiväkeskusverkostoa uudistetaan. Muutoksilla vastataan lisääntyviin asiakas- ja palvelutarpeisiin ja hyvinvoinnin kehittämiseen eri kohderyhmille. Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunta hyväksyi päiväkeskusten kehittämissuunnitelman kokouksessaan torstaina 15. marraskuuta.

 

Ensi vuoden aikana järjestetään päiväkeskuksissa kuntouttavaa päivätoimintaa sekä hyvinvointi- ja kulttuurikeskustoimintaa. Päiväkeskusten asiakkaille ja heidän omaisilleen järjestetään muutoksista tiedotus-ja keskustelutilaisuuksia. Toiminnan muutokset otetaan käyttöön kaikissa päiväkeskuksissa viimeistään ensi vuoden elokuussa.

 

Jyväskylässä on 12 omaa päiväkeskusta ja toukokuussa avattu Piippurannan Klubi sekä yksityinen päiväkeskus Metsola aistivammaisille.

-Tällä hetkellä päiväkeskuksiin voi tulla kuka tahansa osallistumaan ja virkistymään toiminnasta. Päiväkeskuspalveluja käyttävät myös säännöllisen kuljetuksen toimintaan ja enemmän tukea arkitoimissa tarvitsevat asiakkaat. Asiakkaiden erilaiset tarpeet ovat olleet rikkaus toiminnalle ja saman aikaisesti tuoneet lisähaastetta toiminnan kehittämiselle, kuvaa palveluesimies Eila Ahvenainen toiminnan nykytilaa.

Matkalla kohti uutta toimintamallia

Hyvinvoinnin edistäminen nähdään keskeisenä kunnan tehtävänä. Myös järjestötoiminnalla on yksi keskeinen merkitys hyvinvointityössä. Jyväskylä tulee jatkossa tekemään paljon yhteistyötä järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
 
Kuntouttava päivätoiminta on tulevaisuudessa osa maakuntaan suunniteltavia sosiaali- ja terveyspalveluja.

-Kulttuuripalvelujen tarjoaminen ikääntyneille koetaan erityisen tärkeänä. Jyväskylän kaupungin hyvinvointisuunnitelman mukaisesti päiväkeskuksia kehitetään kohti alueellista hyvinvointi- ja kulttuurikeskustoimintaa, kertoo Eila Ahvenainen.

Asiakkaiden päiväkeskusmaksuihin ei tule ensi vuonna maksukorotuksia toiminnan muuttuessa eikä muutos vaikuta päiväkeskuskuljetuksiin. Palveluliikenteen VIP-Linkkien reittejä tarkastetaan, jotta kulku hyvinvointikeskuksiin helpottuu.

 

Kuntoutuksella tuetaan toimintakykyä

Kuntouttavalla päivätoiminnalla tarjotaan fyysisen kuntoutumismahdollisuuden lisäksi tapoja muistin hoitoon sekä erilaisia mahdollisuuksia osallistumiseen ja kanssakäymiseen. Toiminnalla tuetaan myös omaishoidon asiakkaita ja hoitajia. Päivätoiminnalla tarjotaan arviointijaksoja, kun asiakkaan toimintakyky on heikentynyt ja tarvitaan tilannearviota sekä kuntoutusta. Toimintaan tullaan OIVA-keskuksen palveluohjauksen kautta.

Kuntouttavaa toimintaa suunnitellaan päiväkeskuksiin Keljossa, Korpilahdella, Kortepohjassa, Palokassa ja Säynätsalossa.

-Vaajakoskelle ja Jyväskylän keskustaan on suunnitteilla toimintaa, joka tarjoaa kuntoutuksen lisäksi hyvinvointikeskuspalvelua. Väinönkadun ja Kyllikin päiväkeskustoiminta siirtyisivät kaupungin keskustaan. Keskustan tilamuutos odottaa vielä kaupunginvaltuuston päätöstä, kertoo Eila Ahvenainen.

Hyvinvointikeskus virkistää kulttuurilla

Hyvinvointikeskus tukee toimintakykyä, ehkäisee syrjäytymistä ja tuo kulttuuria lähelle. Toiminnallista ohjelmaa järjestetään yhteistyössä muun muassa yhdistysten kanssa. Hyvinvointikeskukseen ovat kaikki ikäihmiset tervetulleita eikä toimintaan ei tarvitse ilmoittautua.

Piippurannan Klubin toiminta pilotoitiin tänä keväänä ja Keltinmäen päiväkeskustoiminta etenee jo kohti hyvinvointikeskusta. Muutosta kohti kulkevat myös päiväkeskukset Huhtasuolla, Kypärämäessä ja Tikkakoskella. Hyvinvointikeskuksista tulee kohtaamispaikkoja, joissa järjestetään monipuolista ohjelmaa eri-ikäisille jyväskyläläisille. Tiloja tarjotaan käyttöön myös järjestöille ja yhdistyksille. Toimintaa suunnitellaan yhteistyössä kulttuuri- ja liikuntapalvelujen, vapaaehtoistoimijoiden sekä järjestöjen kanssa.

 

Lisätietoa: palveluesimies Eila Ahvenainen, päiväkeskukset, puh. 014 266 3687

Jyväskylän kehitysvammaisten kulttuuripläjäys käynnistyy 26.11.2018

 

Jyväskylän kehitysvammaisten kulttuuripläjäys tarjoaa marras-helmikuun aikana liikunnallista ja kulttuuripitoista ohjelmaa pääasiassa eri-ikäisille kehitysvammaisille henkilöille ja heidän läheisilleen. Tänä vuonna tapahtuman teemana on 3.12. vietettävän kansainvälisen vammaisten päivän mukaisesti ” itte saa päättää”.

 

Tapahtuman liikunnallisissa ja leikkimielisissä otteluissa joukkueet mittelevät paremmuudestaan keila- ja sählyturnauksissa. Jalalla pistetään koreasti disco- ja karaokebileissä sekä pikkujoulutansseissa. Risto Reipas ja Nalle Puh viihdyttävät elokuvapäivässä ja perheen pienimmille on tarjolla Lasten leikkipäivä. Jouluun virittäydytään laulamalla kauneimpia joululauluja ja tammi-helmikuun aikana päästään nauttimaan päivä- ja työtoiminnan taiteilijoiden Luomiset värit -taidenäyttelystä.

– Tapahtumatarjonta virkistää kehitysvammaisten arkipäivää ja tarjoaa mahdollisuuksia osallisuuteen, elämyksiin ja itseilmaisuun, kertoo tapahtumaa organisoiva palveluesimies Reijo Veijalainen.

 

Ohjelmaa myös kaupunkilaisille - tule tutustumaan toimintakeskuksiin 30.11.

 

Ohjelmaa on myös suurelle yleisölle. Kaupunkilaiset ovat tervetulleita tutustumaan vammaispalveluiden toimintakeskusten päiväaikaiseen toimintaan perjantaina 30.11. klo 9-13. Muutamissa toimintakeskuksissa myös asiakastöiden myymälä on avoinna. Myös taidenäyttelyyn ovat kaupunkilaiset tervetulleita.

 

Jyväskylän kaupungin vammaispalvelut on yhteistyökumppaneineen järjestänyt marras-joulukuun vaihteessa kehitysvammaisten viikkoa jo vuodesta 2010 lähtien. Nyt viikko on saanut nimekseen kulttuuripläjäys ja tapahtumia riittää helmikuulle saakka.

 

Kulttuuripläjäyksen ohjelma

 

Ma 26.11. klo 13–15 Keilaturnaus Hutunki, Reinontie 7

 

Ke 28.11.klo 12–15 Disco- ja karaokebileet Tanssisali Lutakko, Lutakonaukio 3

Bileet laittaa pystyyn dj Kätevä isäntä ja karaokeisäntänä toimii Kalle.

 

Pe 30.11. klo 9–13 Jyväskylän kaupungin toimintakeskusten avoimet ovet

Tervetuloa tutustumaan toimintakeskusten päiväaikaiseen toimintaan.

Kortepohjan toimintakeskus, Tilustie 1. Kahvi kera tortun ja piparin 2 €.
Päivätupa, Isännäntie 4.
Kortetupa, Isännäntie 2, klo 9–15.30. Asiakastöiden myymälä.
Impro, Vasarakatu 9 B, klo 9–11
Retro, Varastotie 3 A. Asiakastöiden myymälä.
Kotilo, Näsintie 3.
Passeli, Ritopohjantie 23. Asiakastöiden myymälä.
Vaajaharju, Vesmannintie 4.
Korpilahden toimintakeskus, Ahotie 1. Glögi- ja piparitarjoilu.
 

Ma 3.12. klo 12 Elokuvapäivä Finnkino, Kauppakatu 29–31

Risto Reipas ja Nalle Puh.

◾ Mukaan mahtuu 150 ilmoittautumisjärjestyksessä.

◾ Ennakkoilmoittautumiset ma 19.11. alkaen: Piia Nyholm, puh. 014 266 3951 tai piia.nyholm@jkl.fi

 

Pe 7.12. klo 18–21 Pikkujoulutanssit Tapiola, Keljonkankaantie 10

Musiikista vastaa tanssiorkesteri Saanko Luvan ja virvokkeet tarjoaa Keski-Suomen Kehitysvammaisten tuki ry. Tervetuloa iloisesti tanssahtelemaan myös ystävät ja omaiset.

Luvassa korkea-arvoinen vierailu Korvatunturilta.

 

Ma 10.12. klo 10–14 Säpäliikuntapäivä Vaajakosken liikuntahalli, Urheilutie 36

 

Ti 11.12. klo 18 Kauneimmat Joululaulut Sepän Kipinä, Ahjokatu 3–5

Jyväskylän seurakunta. Glögitarjoilu

 

Ma 17.12. klo 10–14 Lasten leikkipäivä Leo´s Leikkimaa, Ahjokatu 11

Lasten leikkipäivän tarjoaa Leo´s leikkimaa. Leikkipäivä jaetaan klo 10 ja klo 12 alkaviin ryhmiin. Lapsilla/ryhmillä oltava omat avustajat mukana.

Ennakkoilmoittautumiset Reijo Veijalaiselle, puh. 014 266 3920.

 

Luomisen värit

Jyväskylän toimintakeskusten työ- ja päivätoiminnan taiteilijoiden taidenäyttely

Ke 3.1.–28.2.2019 Pihlajalinna, Cygnaeuksenkatu 8

Näyttely on avoinna ma-to klo 8-19, pe klo 8-16 ja la klo 10-13.

Avajaiset 3.1.2019 klo 17.30.

 

www.jyvaskyla.fi/kehitysvammaiset/kulttuuriplajays

 

Lisätietoja:

palveluesimies Reijo Veijalainen, puh. 014 266 3920

Jyväskylän tekojääratojen tilannetiedotus

 

Viitaniemen ja Vaajakosken tekojää avataan maanantaina 12.11. Näiden kenttien yleisöluisteluvuorot ovat nähtävillä Liikuntapalveluiden nettisivuilla https://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta-ja-ulkoilu/liikuntapaikat/jaahallit-ja-luistelupaikat-2

 

Palokan tekojään korjaukset jatkuvat ja käyttöönotto siirtyy.

 

Edellisenä talvena ilmenneiden Palokan tekojääradan jäätymisongelmien vuoksi on syksyllä ennen kauden alkua tehty rataputkistoon liittyviä korjauksia. Kahden viikon koekäytönkään aikana ongelmaa ei ole saatu tietyltä putkiston osuudelta kokonaan poistettua. Urakoitsija edelleen suorittaa ja jatkaa huoltotoimia. Ilmoitamme kun rata saadaan käyttöön.

 

Samoin Puistokoulun ja uuden tekojään Pohjalammen osalta tiedotamme käyttöönotosta myöhemmin.

 

Lisätietoja:
liikuntapaikkavastaava Jarmo Korhonen p. 014 266 4274, jarmo.j.j.korhonen[at]jkl.fi
liikuntapaikkavastaava Tuomo Mäkinen p. 014 266 4342, tuomo.makinen[at]jkl.fi

Lapsen oikeuksien päivän juhlaa vietetään Jyväskylässä Alvar Aalto –museossa 20.11.

 

Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. lasten ja nuorten kulttuurikeskus Kulttuuriaitta järjestää jo perinteeksi muodostuneen Lapsen oikeuksien päivän tapahtuman klo 17-19. Alvar Aallon 120-juhlavuonna paikaksi valikoitui itseoikeutetusti Alvar Aalto –museo (Alvar Aallonkatu 7).

 

– Alvar Aalto -museolla on pitkät perinteet lasten arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksessa. Museo haluaa olla edistämässä lasten oikeutta hyvään arkkitehtuuriin ja esteettiseen ympäristöön. Alvar Aaltoa ja lasten oikeuksia juhlistavan tapahtuman myötä museoon ovat tervetulleita kaiken ikäiset kävijät, toivottaa museolehtori Lotta Leskelä.

 

Tapahtumassa jaossa uusi tunnustuspalkinto

 

Kulttuuriaitan toisena yhteistyötahona tapahtuman järjestelyissä on mukana lapsiasiavaltuutetun toimisto. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila jakaa juhlassa ensimmäistä kertaa uudet Lapsen parhaaksi -tunnustukset.

 

–  Lapset ovat tämän päivän ja juhlan ansainneet. Toivon, että liput vedetään salkoihin ja pöytä laitetaan koreaksi koko Suomessa, kuten me teemme täällä Jyväskylässä. Ensimmäistä kertaa on jaossa Lapsen parhaaksi -kunniakirja, jonka voi saada erityisesti kaverivastuuta toiminnassaan tai teollaan kannatellut lapsi. Kunniakirjoja myönnetään tällä kertaa kolme kappaletta. Pidän tärkeänä, että me Suomessa ryhdymme jakamaan lapsille tunnustusta hyvästä toiminnasta ja kaveruudesta. Lisäksi jaamme Lapsen parhaaksi –tunnustuspalkinnon aikuiselle toimijalle, kertoo lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

 

Lapset mukana toteuttamassa tapahtuman ohjelmaa

 

Lapsen oikeuksien päivän tapahtuma alkaa klo 17 ja ensimmäisen tunnin aikana on mahdollista osallistua erilaisiin työpajoihin tai museon kierrokselle, tutustua Unicefin toimintaan, ihailla Taidelaturi-kerhoissa askarreltuja purkkimaailmoja ja nauttia lapsiasiavaltuutetun toimiston tarjoamista herkuista.

 

Varsinainen juhla alkaa klo 18 museon toisessa kerroksessa. Puistokadun päiväkotikoulun bändi Poppelin poppoo aloittaa ohjelman. Bändin esityksellä juhlistetaan myös samana päivänä vietettävää Lasten musiikin päivää. Jyväskylän LastenParlamentin nuoret edustajat tuovat paikalle tervehdyksensä ja mukana on myös Valon kaupunki -tapahtumassa ihastuttanut Belenos -ryhmä värikkäällä valoshow’llaan. Tilaisuuden juontaa nuori Alvar Aalto alias Katariina Henttonen Lastenteatteri Loihusta. Juhlan kunniaksi Valon kaupunki toteuttaa Alvar Aalto -museon edustan juhlavalaistuksen.

 

Lapsen oikeuksien päivän tapahtumaan on vapaa pääsy ja sen järjestävät yhteistyössä lasten ja nuorten kulttuurikeskus Kulttuuriaitta, lapsiasiavaltuutetun toimisto ja Alvar Aalto -museo.

 

Tapahtumaan tulijoita pyydetään huomioimaan, että alueella on pysäköintitilaa rajoitetusti ympärillä olevista rakennustyömaista johtuen. Järjestäjät suosittelevat tulemaan paikalle bussilla tai jalkaisin.

 

Lisätietoja:

hankekoordinaattori Kirsti Tuuri, p. 014 266 4046, kirsti.tuuri(at)jkl.fi

https://www.jyvaskyla.fi/kulttuuriaitta/kulttuuriaitta/lapsen-oikeuksien-paiva-2011/lapsen-oikeuksien-paivan-tapahtuma-2018

Keski-Suomi kantaa huolta keskittämisasetuksen vaikutuksista ympärivuorokautisen päivystyksen laatuun

 

Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen johtoryhmä sekä Keski-Suomen kunnanjohtajat kokoontuivat tänään yhteisen kokoukseen pohtimaan mm. päivystysasetuksen vaikutuksia Keski-Suomen keskussairaalan toimintaan. Yhteinen tavoite on säilyttää laadukkaat päivystys- ja leikkauspalvelut maakunnan alueella. 

 

Keski-Suomessa kannetaan laajasti huolta siitä, että keskussairaalan nykyinen leikkaustoiminta kaventuu. Taustalla on vuoden alusta voimaan tullut keskittämisasetus, jonka myötä sellaiset leikkaukset ja toimenpiteet, joita tehdään alle 200 kappaletta vuodessa, tulisi keskittää yhteen sairaalaan useamman maakunnan muodostamalla ns. erityisvastuualueella. Keski-Suomessa erityisosaamista on mm. ruokatorvisyövän sekä keuhkosyöpäkirurgian osalta.

 

Johtoryhmässä todettiin, että potilasturvallisuuden ja leikkaustoiminnan laadun kannalta on järkevää, että keskittämistä tehdään sinne, missä osaamista on eniten.

 

- Keski-Suomessa tehdään tällä hetkellä tiettyjä vaativia syöpäleikkauksia enemmän kuin alueen yliopistollisessa keskussairaalassa Kuopiossa. Keskittämisasetuksen mukaan näitä oltaisiin siirtämässä KYS:iin. Ja tätä emme luonnollisesti pidä järkevänä, sillä meillä on näihin palveluihin vähintään yhtä paljon osaamista, kuin Kuopiolla on, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ylilääkäri Vesa Kataja totesi.

 

Neuvottelut jatkuvat – erityisselvittäjä tutkii asetuksen vaikutukset päivystyspalveluihin

 

Keski-Suomi on käynyt aiheesta neuvotteluja sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa. Ministeriö on puoltanut leikkausten keskittämistä Keski-Suomeen, mutta KYS haluaisi säilyttää myös itsellään mahdollisuuden tehdä kyseisiä leikkauksia. Keskittäminen voidaan asetuksen mukaan tehdä kuitenkin vain yhteen sairaalaan.

 

- Käymme nyt jatkuvia neuvotteluja KYS:in kanssa ja toki olemme aktiivisesti yhteydessä myös ministeriöön. Asetuksessa ei selkeästi ole ajateltu osaamisen keskittymisen vaikutuksia esimerkiksi alueen sairaaloiden päivystystoimintaan. Onkin hyvä, että sosiaali- ja terveysministeriö laatii erityisselvityksen asetuksen vaikutuksista päivystyspalveluiden toimivuuteen sekä osaamisen keskittymiseen, Kataja tiivisti.

 

Keski-Suomen kunnanjohtajat sekä maakunta- ja sote-uudistuksen esittivät vahvan tukensa Keski-Suomen keskussairaalan virkamiehille valvoa Keski-Suomen etua ja jatkaa neuvotteluja maakunnan kannalta järkevän lopputuloksen saamiseksi.

 

- Pitää huomioida, että Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue (ns. KYS-erva) on moninainen ja meillä on täällä useampia sairaaloita, joihin on keskittynyt erilaista osaamista. Sairaalat ovat aiemmin sopineet keskenään, miten leikkaustoimintaa keskitetään. Sairaaloiden erikoistuminen on tapa varmistaa erityisvastuualueelle kuuluvien maakuntien asukkaiden tasavertainen kohtelu ja toimivat päivystyspalvelut. Lainsäätäjien tulee huomioida tämä ja Kuopion yliopistollisen keskussairaalan tarkastella asiaa tasapuolisesti koko erityisvastuualueen osalta, Kataja tiivisti.

 

Keski-Suomen keskussairaala on yksi Suomen 12 sairaalasta, joka täyttää päivystysasetuksen kriteerit ja voi jatkaa ns. laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalana. Keskittämisasetuksen myötä myös leikkaustoimintaa sekä mm. synnytyssairaalan palvelut toimivat edelleen Keski-Suomessa.

 

Kala- ja vesitalouden osalta laadittu selvitys on valmistunut

 

Kala- ja vesitalouden palveluista laadittu selvitys on valmistunut. Selvityksen mukaan maakunnat muodostavat yhteistyöalueita, joissa valmistellaan yhteisiä asioita ja varmistetaan esimerkiksi useamman maakunnan alueella sijaitsevien vesistöjen hoito yhtenäisin askelmerkein. Maakunnissa tehdään kuitenkin aina itsenäiset päätökset kala- ja vesitalouden toimenpiteistä maakunnan omassa päätöksenteossa.

 

Maakunnille siirtyy vastuu kala- ja vesitalouden palveluiden järjestämisestä. Nykyisin niistä vastaa ELY-keskukset suuralueilla, joiden tehtävät siirtyvät maakuntien vastuulle uudistuksessa. Selvityksen tulokset ovat luettavissa kokouksen esitysmateriaaleista.

 

-----

 

Johtoryhmässä todettiin lisäksi, että Keski-Suomen sote-koordinaattori Simo Oksanen palaa perustehtäviinsä Muuramen palvelujohtajaksi. Sote-koordinaattorina Keski-Suomi 2021 -projektissa jatkaa Toivakan perusturvajohtaja Anu Pihl, joka on työskennellyt aiemmin asiakas- ja palveluohjauksen vastuuvalmistelijana.

 

Lisäksi todettiin, että valmistelijoiden työsopimuksia jatketaan tässä vaiheessa kesäkuun loppuun asti ja valmistelussa siirrytään yhä käytännönläheisempien projektien, kuten yhteisen asiakas- ja palveluohjauksen pilotointiin. 

 

Kokouksen esityslistan voi lukea osoitteesta: http://keskisuomi.tweb.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=1290

 

Lisätietoja:

- Keski-Suomi 2021 -projektin johtoryhmän puheenjohtaja, Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtaja Tapani Mattila, p. 040 595 00 11

- Keski-Suomi 2021 -projektin johtoryhmän jäsen, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ylilääkäri Vesa Kataja, p. 014 269 1680

Jyväskylän sivistyslautakunnan päätöksiä 24.10.2018

Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunta hyväksyi yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelipalvelujen sääntökirjan, esittää budjettiylitykseen lisämäärärahaa, vastasi valtuustoaloitteeseen koulurauha-asiamiehestä ja hyväksyi A1-englannin opetussuunnitelman ensimmäiselle luokalle.



Varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen tarvitaan vielä tälle vuodelle lisää rahaa

Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kasvun ja oppimisen vuoden 2018 määrärahan menoarviota korotetaan 2 700 000 euroa. Lisäksi kasvun ja oppisen yksiköille kohdistetaan työehtosopimuksen kertaerä 804 700 euroa. Muutoksen jälkeen määrärahan toimintakate on –199 953 400 euroa.

2,7 miljoonan ylitys muodostuu seuraavasti: hankkeiden omarahoitusosuuksien arvioitu 300 000 euron vaje, varhaiskasvatuksen henkilömenojen ennakoitu ylitys 100 000 euroa, yksityisten päiväkotien lapsimäärä on lisääntynyt ja palvelusetelimenot ylittyvät 800 000 euroa, perusopetuksen henkilömenojen ennakoidaan ylittyvän 400 000 euroa, Ict-käyttömaksujen ja leasingvuokrien 500 000 euroa ja kuljetuskustannusten 600 000 euroa.



Lautakunta hyväksyi Jyväskylän yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelipalvelujen sääntökirjan

Sivistyslautakunta hyväksyi Jyväskylän yksityisen varhaiskasvatuksen palvelustelipalvelujen sääntökirjan. Sääntökirja toimii menettelytapaohjeena yksityisen varhaiskasvatuksen järjestämiselle palvelusetelipalveluna Jyväskylässä.

Sääntökirjan yleiseen osaan on kirjattu lainsäädäntö ja käsitteiden määrittely, palveluntuottajan hyväksymisen edellytykset ja palvelukokonaisuuden vaatimukset, palveluseteliasiakkuuteen liittyvät asiat sekä Jyväskylän kaupungin velvoitteet.

Erityiseen osaan on määritelty Jyväskylän yksityisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja kerhotoiminnan palvelutason vaatimukset, lapsen oppimisen ja kehityksen tuen käytännöt, palveluseteliin oikeutetut asiakkaat, palvelusetelin arvon ja palveluiden hinnoittelu. Erityiseen osaan on lisäksi kuvattu palveluntuottajan valitsemiseen ja palvelusetelin hakemiseen liittyvät prosessit, palvelusetelin myöntäjän riippumattomuus, palvelun laadun seuranta sekä prosesseihin liittyvät tietojärjestelmät. Sääntökirjaan on liitetty Jyväskylän yksityisten perhepäivähoitajien oman lapsen palvelurahan myöntämisen perusteet.

Sääntökirjan laatimisen yhteydessä uudistetaan myös Jyväskylän yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelipalvelun tuottajahakemus, josta palvelusetelipalveluntuottajan hyväksymisen ehdot ja edellytykset on siirretty sääntökirjaan.

 

Sivistyslautakunnan päätöksen jälkeen palveluntuottajilla on 60 päivää aikaa tutustua sääntökirjaan. Hyväksyttyään sääntökirjan ehdot, edellytykset ja vaatimukset palveluntuottajat sitoutuvat noudattamaan niitä allekirjoittamalla uuden palvelusetelituottajahakemuksen. Palveluntuottajille järjestetään mahdollisimman pian tiedotustilaisuus, jossa käydään läpi sääntökirja ja siihen liittyvät jatkoprosessit.

 

Sääntökirja http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=3&docid=1108566&version=1


Sivistyslautakunnan vastaus valtuustoaloitteeseen koulurauha-asiamiehestä

Sivistyslautakunta antoi vastauksen valtuustoaloitteeseen koulurauha-asiamiehen nimittämisestä Jyväskylän kaupunkiin ja ehdottaa kaupunginhallitukselle ja valtuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi.

Aloitteessa esitetään muun muassa, että koulurauha-asiamiehellä olisi valtuudet ottaa vastaan ilmoitukset koulukiusaamisesta ja muista vakavasti koulurauhaa häiritsevistä asioista ja hänelle annettaisiin riittävät valtuudet selvittää tapahtumat itsenäisesti salassapito- ja muut säädökset huomioon ottaen. Lisäksi koulurauha-asiamiehelle olisi annettava valtuudet ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin kiusaamistapausten johdosta ja hän voisi saattaa vakavat tapaukset ao. lautakunnan tai muden tarvittavien viranomaisten tietoon toimenpiteitä varten.

Vastauksessa todetaan muun muassa, että perusopetuslain mukaan oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (POL 29 § ja 48 d §) kattaa sekä psyykkisen että fyysisen turvallisuuden. Säädökset asettavat opetuksen järjestäjälle velvollisuuden toimia siten, että oikeus toteutuu. Opetuksen järjestäjän on säännösten perusteella toimittava aktiivisesti esimerkiksi koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Jyväskylän kaupunki on tehnyt pitäjänteistä työtä mahdollistaakseen lain toteutumisen. Kaupungissa on laadittu suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana lautakunnan hyväksymää opetussuunnitelmaa. Menetelmät ja toimintaohjeet on kirjattu myös koulujen oppilashuoltosuunnitelmiin, joita päivitetään vuosittain.

Turvallista opiskeluympäristöä koskevat säännökset edellyttävät myös, että kouluilla on voimassaolevat järjestyssäännöt. Jyväskylän sivistyslautakunta on 22.8.2018 päättänyt perusopetuksen koulujen yhteisistä järjestyssäännöistä.

Kaikki kouluyhteisön jäsenet ovat velvoitettuja toimimaan annettujen säädösten, suunnitelmien ja toimintaohjeiden mukaisesti. Perusopetuslain mukaan koulun toiminnasta vastaa rehtori, jolla on kokonaisvastuu mm. turvallisen opiskeluympäristön toteutumisesta johtamassaan koulussa. Kiusaamis- ja työrauhatapauksiin voidaan puuttua perusopetuslaissa säädetyin kurinpitotoimin, ja toimivalta näiden käyttämiseen on rehtorilla ja/tai opettajalla (poikkeuksena määräaikainen erottaminen, jossa toimivalta on toimielimellä). Perusopetuslaissa säädettyä toimivaltaa ei voi siirtää koulurauha-asiamiehen kaltaiselle ulkopuoliselle toimijalle.


Lautakunta hyväksyi englannin kielen A1-oppimäärän opetussuunnitelman ensimmäiselle luokalle

Sivistyslautakunta hyväksyi englannin kielen A1-oppimäärän opetussuunnitelman 1. luokalle. Jyväskylän kaupungissa on menossa kokeilu, jossa A1-kielen valikoimaa on laajennettu vuosina 2017- 2020 kokeiluluontoisesti koskemaan englannin, ruotsin, saksan ja venäjän kieliä.  Mukana kokeilussa on 11 koulua. Kokeilun ensimmäisenä vuonna synty saksan kielen ryhmä A1-oppimäärään. Kokeilua muutettiin keväällä 2018 siten, että myös englannin pystyi aloittamaan A1-kielenä jo ensimmäiseltä vuosiluokalta. 1.8.2018 aloitti 24 ryhmää englannin kielen ja 1 ryhmä saksan kielen A1-oppimääränä.

Saksan kielen osalta A1-kielen ensimmäisen vuosiluokan opetussuunnitelma hyväksyttiin 25.10.2017 ja nyt, kun kielikokeilua laajennettiin, lautakunta hyväksyi myös englannin kielen A1-oppimäärän opetussuunnitelman ensimmäiselle luokalle. Opetussuunnitelma löytyy internetistä osoitteesta: https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla/luku13/13-4_oppiaineet/13-4-3_vieraat-kielet/a-kieli/vkeav1.


Kokouksen esityslista ja liitteet

Kokouksen esityslista ja liitteet on luettavissa pöytäkirjan julkaisuun saakka tästä linkistä: http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=7175. Materiaali on PDF-tiedostomuodossa.


Hyväksytty pöytäkirja tulee yleisesti nähtäville torstaina 1.11.2018. Jyväskylän kaupungin verkkosivuille osoitteeseen: http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_tek_tweb.htm.  

                                                                    

 

Lisätietoja:

Jyväskylän kaupunki,

- sivistyslautakunnan puheenjohtaja Irina Tuokko, p. 050 308 5946

- perusopetuksen palvelujohtaja Sami Lahti, p. 014 266 4985

Jyväskylän kaupunki aloittaa liukkaudentorjunnan jalankulku- ja pyöräteillään 24.10.

 

Syyskelit ovat ennusteiden mukaan kääntymässä talvisiksi, ja tuleviksi öiksi on ennustettu pakkasia. Liukastumisvahinkojen välttämiseksi Jyväskylän kaupunki aloittaa hoitovastuullaan olevien kevyen liikenteen väylien hiekoitukset keskiviikosta 24.10. alkaen.

 

Liukkauden torjuntatoimia tehdään tilanteen vaatiessa myös ajoradoilla, mutta ennakkohiekoituksen pääasiallisena kohteena ovat kuitenkin kevyen liikenteen väylät. Autoilijoita suositellaan varautumaan liukkauteen ja vaihtamaan kesärenkaat mahdollisimman pian talvirenkaisiin. Yölämpötilojen pakastuessa liukkaus saattaa syntyä tienpintaan hetkessä. Jos pinnoilla ei vielä ole liukkaudentorjunnassa käytettävää hiekkaa tai hiekoitussepeliä, tilanne voi olla kulkijalle todella vaarallinen.

 

Muutamana syksynä ensiliukkaita on seurannut lämmin jakso, mikä on synnyttänyt asukkaissa ihmettelyä ja kerryttänyt kaupungille palautetta ”turhista” kevyen liikenteen väylien hiekoituksista. Kadunpitäjä pitää kuitenkin ensisijaisena tehtävänään liukastumisvahinkojen välttämistä, vaikka selvää on, että kenkien tai pyörän alla pyörivä hiekka ei sulalla kelillä mukavalta tunnukaan. Tienpintojen jäätyessä ennakoiva hiekoitus on todettu tepsiväksi keinoksi, jolla liukastumisia voidaan tehokkaasti välttää.

 

 

Lisätiedot: katumestari Pekka Haatainen, pekka.haatainen[at]jkl.fi, p. 014 266 5109

Jyväskylän Laulusta voimaa -tilaisuuksissa nautitaan yhteislaulun hyvästä fiiliksestä

 

Syksyn Laulusta voimaa- yhteislaulutilaisuuksia vetävät viime keväältä tutut maestrot. Ensimmäisen kerran lauletaan perjantaina 14.9. klo 13 Jyväskylän pääkirjaston Minnansalissa (Vapaudenkatu 39-41) Niko Saloheimon johdolla. Musiikkipedagogiksi valmistunut Saloheimo on monille tuttu Lounaispuiston lavan yhteislaulutilaisuuksista Energia-yhtyeen kanssa.

 

Minnansalin lisäksi tänä syksynä yhteislaulu raikaa lokakuun alussa Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä Seniorimessujen yhteydessä. Silloin lavalla laulattamassa on Laulusta voimaa -tilaisuuksien ”äiti” Jaana Eloranta, joka on ollut mukana alusta saakka vetämässä yhteislaulutilaisuuksia. Marras- ja joulukuussa lauletaan yhdessä Kruuvaus Duon eli Tiina Laitisen ja Emmi Aarnion säestyksellä.

 

– Jokaisella Laulusta voimaa -tilaisuudella on teema, jonka mukaan yhdessä laulettavat kappaleet on valittu. Vanhojen tuttujen klassikoiden lisäksi mukaan mahtuu tuoreempia iskelmiä ja muutakin ohjelmistoa ja ennen varsinaisia lauluja virittäydytään oikeaan tunnelmaan yhteisellä alkuverryttelyllä ja äänenavauksella, kertoo kulttuurituottaja Terho Valkonen. Syksyn teemoista löytyy mm. iskelmämusiikin helmiä, nostalgiaa, rakkautta ja kultaisia joululauluja.

 

Laulusta voimaa -tilaisuuksiin on vapaa ja esteetön pääsy.

 

Minnansalin yhteislaulutilaisuudet järjestää Jyväskylän kaupungin kulttuuripalvelut ja kaupunginteatterin tilaisuuden Jyväskylän kaupungin vanhuspalvelut.

 

Yhteislaulutilaisuudet syyskaudella 2018

 

Pe 14.9. klo 13 Iskelmämusiikin helmiä, Niko Saloheimo

Jyväskylän pääkirjaston Minnansali (Vapaudenkatu 39-41)

 

Ma 1.10. klo 13 Iloa toimeliaisuudesta, Jaana Eloranta

Jyväskylän kaupunginteatteri (Vapaudenkatu 36)

 

Pe 12.10. klo 13 Nostalgiaa syysiltapäivässä, Niko Saloheimo

Jyväskylän pääkirjaston Minnansali (Vapaudenkatu 39-41)

 

Pe 2.11. klo 13 Niin paljon kuuluu rakkauteen, Kruuvaus Duo

Jyväskylän pääkirjaston Minnansali (Vapaudenkatu 39-41)

 

Pe 14.12. klo 13 Kultaisia joululauluja, Kruuvaus Duo

Jyväskylän pääkirjaston Minnansali (Vapaudenkatu 39-41)

 

 

Kuvia tiedotuskäyttöön: http://bit.ly/1mZAWZZ

 

Lisätietoja:

kulttuurituottaja Terho Valkonen, terho.valkonen(at)jkl.fi, p. 014 266 4045

www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/laulustavoimaa

Lukukoira Eino vierailee Jyväskylän Keljonkankaan lähikirjastossa loka-joulukuussa 2018

Jyväskylän Keljonkankaan lähikirjastossa (Pihkatie 4) alkaa lukukoiratoiminta. Espanjanvesikoira Eino kuuntelee lasten lukemista kirjastossa 4.10., 1.11. ja 13.12. kello 17.30–18.30.  Lukukoiralle lukemisen on tarkoitus innostaa lukemaan. Koiralle lukemisesta hyötyvät lapset, jotka opettelevat lukemista, kokevat ääneen lukemisen jännittäväksi tai heillä on lukemisessa jotain muita vaikeuksia. Harjoittelu koirakaverin kanssa, joka kuuntelee arvostelematta, ei naura virheille eikä huomauttele hitaudesta, voi olla lapselle suureksi avuksi ja rohkaisuksi. Koiran läsnäolo rentouttaa lukijaa ja lievittää stressiä.

Einon ohjaajat ovat osallistuneet Suomen Kennelliiton Lukukoira-koulutukseen ja koira on arvioitu toimintaan soveltuvaksi. 
– Halusimme aloittaa lukukoiratoiminnan, koska koiran kanssa tehtävä vapaaehtoistyö on niin antoisaa. Olemme jo ennestään mukana Kennelliiton Jyväskylän kaverikoiratoiminnassa ja vierailleet koiriemme kanssa muun muassa vanhusten ja vammaisten palvelukodeissa. Kaverikoirana toimiminen on siis tuttua puuhaa Einolle. Meistä on hienoa, jos se pystyy lukukoirana rohkaisemaan lasta lukemisessa ja lukemaan opettelussa. Eino osaakin jo mukavasti rauhoittua kuuntelemaan lukijaa ja kurkkaa välillä kirjaa kiinnostuneena, kuvailee koiran ohjaaja Anna Rimppi.

 

Lukuvuorot varataan etukäteen Keljonkankaan lähikirjastosta

 

Eino käy kirjastossa kerran kuukaudessa. Lukuvuorot varataan etukäteen Keljonkankaan lähikirjastosta joko soittamalla tai käymällä kirjastossa. Vuorot jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Yhdellä käyntikerralla Eino ennättää kuunnella neljän lapsen lukemista. Yhdelle lukijalle on varattu 15 minuutin lukuaika.

 

Lapsi saa valita luettavan kirjan etukäteen. Lukutilanteessa ovat läsnä lapsi, lukukoira ja koiran ohjaaja. Lukukoira Einon ohjaajana toimii ensisijaisesti Anna Rimppi puolisonsa kanssa. Sairastapausten varalle on järjestetty toinen lukukoira ohjaajansa kanssa.

 

Lisätietoja

Ajanvaraus lukukoiralle: Keljonkankaan lähikirjasto (Pihkatie 5), p. 014 266 4134

Lukukoira Einon ohjaaja: Anna Rimppi, p. 040 554 7329

Jyväskylän Kankaan Valkoisen talon kauppa toteutui


Jyväskylän kaupunki on myynyt eilen Kankaalla sijaitsevan historiallisen konttorirakennuksen eli Valkoisen talon Jorma Hyökyvaaran omistamalle kiinteistöyhtiölle. Hyökyvaaran omistama rakennusliike JH Today remontoi rakennuksen sen suojelullisia arvoja kunnioittaen.

Valkoinen talo on Jarl Eklundin suunnittelema Kankaan paperitehtaan konttori vuodelta 1941. Rakennus on suojeltu asemakaavalla. Remontin suunnittelee Linja Arkkitehdit Oy ja yhteistyötä tehdään Keski-Suomen museon kanssa. Valkoiseen taloon on tulossa pääosin toimitiloja.

”On hienoa, että Valkoisessa talossa näkyy pian valoja ikkunoissa. Olemme saaneet ostajaksi hyvän toimijan, joka pystyy remontoimaan talon sen suojelullisia arvoja kunnioittaen. Rakennuksen säilymisen kannalta on oleellisesta kattava ylläpito ja huolto. Tämä on mahdollista, kun rakennus on käytössä ja se ensin korjataan huolellisesti, kommentoi Kankaan projektipäällikkö Kaisa Hirvaskoski-Leinonen Jyväskylän kaupungilta.

Valkoinen talo kunnostetaan pieteetillä pääosin toimistokäyttöön. Toiseen ja kolmanteen kerrokseen tulee täysin remontoidut toimistotilat ja alakertaan lukuisia kokous- ja salitiloja, jotka sopivat esimerkiksi juhlien järjestämiseen. Alakerroksessa tulee sijaitsemaan kerho- ja saunatilat, joita voivat vuokrata talossa työskentelevät sekä ulkopuoliset asiakkaat. Valkoisen talon vieressä sijaitseva vanha tenniskenttä uudistetaan täysin ja siellä voi tulevaisuudessa pelata padelia.

”On mahtavaa päästä kunnostamaan vanha arvorakennus, joka tuo minulle mieleen muistoja lapsuudestani. Isäni työskenteli paperitehtaalla ja työntekijöiden perheenjäsenet pääsivät kausimaksua vastaan pelaamaan rajattomasti tennistä konttorirakennuksen vieressä sijaitsevalle kentälle. Kyllä henkilökohtainen suhde paikkaan vaikutti investointipäätökseeni”, kertoo Jorma Hyökyvaara.

”Toiveena olisi löytää vuokralaiseksi jokin toimija, joka loisi taloon hengen ja kulttuurin. Olisi hienoa saada vaikkapa tietyn toimialan, esimerkiksi pelialan, yrityksiä sijoittumaan taloon”, kertoo Jorma Hyökyvaara.

”Kankaalla tapahtuu paljon tällä hetkellä toimitilarakentamisen ympärillä. Kankaan Arkin rakentaminen käynnistyy maaliskuussa 2019 ja Optimes Business Gardenia rakennetaan jo. Valkoinen talo tuo oman lisämausteen toimitilavalikoimaan. Valkoisen talon ympäristöstä tulee todella viehättävä, sillä koski tulee virtaamaan talon ohitse. Kosken kunnostuksen aloitus ajoittuu tähän tietoon vuoden 2020 alkuun”, jatkaa Hirvaskoski-Leinonen.

Valkoisen talon myynti kilpailutettiin osana Kankaan kehityshanketta. Tarjouksiin edellytettiin ideasuunnitelma talon käytöstä ja aikataulu sen saneerauksesta. Jorma Hyökyvaara voitti tarjouskilpailun sekä hinnan että toteutussuunnitelman puolesta. Kolme toimijaa jätti tarjouksen tarjouskilpailutukseen.


Lisätiedot:
Jorma Hyökyvaara, p. 0400 785 730, jorma.hyokyvaara@toc.fi
Kaisa Hirvaskoski, Kankaan projektipäällikkö, Jyväskylän kaupunki, p. 046 920 0971, kaisa.hirvaskoski-leinonen@jkl.fi

​​​​​​​Valkoisen talon kuvia voi pyytää: taija.lappetelainen@jkl.fi

Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnan kokous on tiistaina 18.12.2018

 

Sivistyslautakunnan kokouksen aiheita ovat mm.

·         Saarenmaan koulun lakkauttaminen

·         Keljonkankaan yhtenäiskoulun perustaminen

·         Pupuhuhdan koulun lakkauttaminen

·         Kasvun ja oppimisen käyttösuunnitelma vuodelle 2019

·         Vastaus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntöön

·         Jyväskylän esiopetuksen linjaukset 1.1.2019 alkaen

·         Sivistyslautakunnan tehtäväalueen toimintasäännön tarkistaminen

 

Esityslista luettavissa netissä osoitteessa

http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=7439

 

Kokouksen jälkeen päätöksistä julkaistaan tiedote Jyväskylän kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.jyvaskyla.fi

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta siirtyy vuoden 2019 alussa Keski-Suomen oikeusaputoimistoon

 

Talous- ja velkaneuvonta siirtyy oikeusaputoimistojen järjestettäväksi vuoden 2019 alussa.

Asiakkaiden palvelut pysyvät ennallaan ja maksuttomina, mutta yhteystiedot muuttuvat.

 

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonnan palveluita saa jatkossa puhelimitse tai ajanvarauksella Keski-Suomen oikeusaputoimistosta Jyväskylästä, virastotalo Sinetistä. Palveluita annetaan ajanvarauksella myös Jämsän, Äänekosken ja Viitasaaren toimipisteissä.

– Halutessaan asiakas voi asioida myös muiden alueiden oikeusaputoimistoissa vaikkapa Pirkanmaalla tai Pohjois-Savossa, Keski-Suomen oikeusaputoimiston johtava julkinen oikeusavustaja, Tuula Kiili selventää.

 

Talous- ja velkaneuvonnan tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan tasapainoinen talous ja tukea asiakkaan omaa toimintaa ja päätöksentekoa.

 

Talous- ja velkaneuvonnassa annetaan esimerkiksi tietoa ja neuvontaa talouden ja velkojen hoidosta ja taloudenpidon suunnittelusta, selvitetään ylivelkaantuneiden omaan talouteen liittyvien ongelmien ratkaisumahdollisuuksia tai avustetaan ylivelkaantuneita hakemaan tuomioistuimesta yksityishenkilön velkajärjestelyä tai Takuusäätiön takausta.

 

Yhteystiedot vuoden 2018 loppuun saakka

 

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta

Väinönkatu 1 A, Jyväskylä
Neuvonta ja ajanvaraus maanantai–torstai klo 9–10 puhelimitse 014 266 0000
www.jyvaskyla.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/aikuisten-sosiaalipalvelut/talous-ja-toimeentulo/talous-ja-velkaneuvonta
 

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta on suljettuna 31.12.2018 muuton vuoksi.

 

Yhteystiedot 1.1.2019 alkaen

 

Talous- ja velkaneuvonta

Keski-Suomen oikeusaputoimisto

Virastotalo Sinetti, Hannikaisenkatu 47, Jyväskylä
p. 029 56 60835, klo 8.00–16.15.
keski-suomi.velkaneuvonta(at)oikeus.fi
Muut yhteystiedot löytyvät myöhemmin osoitteesta https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/index/yhteystiedot.html
 

Lisätietoja:

Keski-Suomen oikeusaputoimiston johtava julkinen oikeusavustaja, Tuula Kiili, p. 029 56 60881

Johtava talous- ja velkaneuvoja Seija Jauhiainen, p. 050 311 8544

Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin johtaja Teija Hyytiäinen, p. 050 380 0179

Jyväskylän Huhtasuon yhtenäiskoulun 5A polki valtakunnallisen koulujen kilometrikisan voittoon

 

Valtakunnallisen koulujen kilometrikisan voittoon polki tänä vuonna Jyväskylästä Huhtasuon yhtenäiskoulun 5A-luokka. Pyöräilykuntien verkoston järjestämän, leikkimielisen kisan tarkoituksena on kannustaa koululaisia pyöräilemään koulumatkoilla ja vapaa-ajalla.

 

Voittajaluokalle kertyi lokakuun aikana kilometrejä oppilasta kohden 227, yhteensä 4775 kilometriä.

- Oppilaat ovat voittonsa ansainneet, he ovat kerryttäneet kilometrejä valtavalla innolla. Tämä on jo toinen peräkkäinen vuosi, kun luokkamme polkee koko kisan voittoon, iloitsee luokan opettaja Satu Hietala.

 

- Oppilaat ovat tehneet iltaisin yhteisiä pyörälenkkejä ja vanhemmat ovat lenkkeilleet lasten kanssa. Kisan loppuvaiheessa tempaisimme loppukirin ja pyöräilimme myös koulupäivien aikana yhdessä. 5A-luokkalaisia eivät erilaiset pyöräilykelit ole hidastaneet, jatkaa Hietala.

 

Jyväskylästä oli tänä vuonna mukana peräti 17 luokkaa, ja yhteensä kisaan osallistuneet jyväskyläläiset luokat polkivat lokakuun aikana yhteensä yli 27 000 kilometriä. Se vastaa polkemista Suomen päästä päähän peräti 23 kertaa. Kaikkiaan valtakunnallisessa kisassa oli mukana yli 1200 polkijaa, joille kertyi pyöräilykilometrejä kuukauden mittaisen kilpailun aikana lähes 74 000.

 

 

Kisa muistuttaa omin voimin liikkumisen tärkeydestä

 

Kisa muistuttaa omalta osaltaan lapsia ja aikuisia omin voimin liikkumisen tärkeydestä. Ulkoilu ja liikunta virkistävät ja helpottavat myös koulunkäyntiä. Syksyyn ajoittuvan kilometrikisan toivotaan myös kannustavan koululaisia jatkamaan pyöräilyä läpi talven. Samalla kasvatetaan yhteishenkeä, kun kilometrejä kerätään luokan yhteiseen pottiin.

 

Kisan järjestäjä Pyöräilykuntien verkosto palkitsee voittajaluokan pyöräilyaiheisella palkinnolla. Lisäksi Jyväskylän kaupunki kannusti kisassa polkijoita omilla lisäpalkinnoilla. Voittajaluokka pääsee palkinnoksi päiväretkelle paikalliseen sisätoimintapuistoon.

 

Myös kaksi muuta valtakunnallisessa kisassa TOP5:n yltänyttä jyväskyläläistä luokkaa, Halssilan koulun 4B ja 5A, palkitaan pyöräilyaiheisilla tuotepalkinnoilla. Palkintoja myös arvottiin kaikkien kisaan osallistuneiden jyväskyläläisten luokkien kesken.

 

 

Lisätietoja:

Liikkuva koulu -koordinaattori Jon Salminen, Jyväskylän kaupunki, etunimi.sukunimi@jkl.fi, p. 014 266 0880
Fiksun liikkumisen koordinaattori Kati Kankainen, Jyväskylän kaupunki, etunimi.sukunimi@jkl.fi, p. 014 266 8063
Voittajaluokan opettaja Satu Hietala, Jyväskylän kaupunki, etunimi.sukunimi@jkl.fi, p. 014 2664655 (opettajanhuone)
www.kilometrikisa.fi/koulut

Jyväskylässä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus poistuu 1.8.2019 alkaen

 

Jyväskylän varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden palauttaminen täysimääräisenä tarkoittaa sitä, että Jyväskylän kaupunki ei enää 1.8.2019 alkaen rajoita varhaiskasvatusoikeutta lain sallimaan 20 tuntiin viikossa esimerkiksi vanhempien kotonaolon takia. Huoltajilla on vapaampi mahdollisuus valita, kuinka monta tuntia päivässä lapsi on varhaiskasvatuksessa sekä miten lapsen tarvitsemat hoitotunnit sijoittuvat viikonpäivien sisään.  Jyväskylän kaupunginvaltuuston 26.11.2018 tekemä päätös subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen poistamisesta koskee noin 700 lapsen varhaiskasvatusjärjestelyjä kunnallisissa ja yksityisissä palveluissa.

 

Perheiden palveluntarve arvioidaan kevään 2019 aikana

 

Kevään 2019 aikana jokaisen asiakasperheen palveluntarve arvioidaan uudelleen yhdessä perheen kanssa keskustellen.

 

–Nykyisten asiakasperheiden palveluntarve päivitetään varhaiskasvatuskeskustelussa (vasu-keskustelussa) ja uusien asiakkaiden kanssa palvelusopimuksen laatimisen yhteydessä, kertoo palvelujohtaja Tarja Ahlqvist.

 

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut määräytyvät perheen koon, tulojen ja käytettyjen hoitotuntien mukaan. Jyväskylässä käytössä oleva viisiportainen maksutaulukko antaa perheelle mahdollisuuden vaikuttaa lapsen hoitoaikoihin ja sitä kautta hoitomaksujen suuruuteen melko laajasti.

 

–Jatkossa vanhemmat sopivat henkilökunnan kanssa kellonajat ja viikonpäivät, jolloin lapsi on päiväkodissa. Sovitun palvelun laajuus vaikuttaa hoitomaksuun. Kunnallisen perhepäivähoidon paikat ovat edelleen tarkoitettu kokoaikaista varhaiskasvatusta tarvitseville lapsille, sanoo Tarja Ahlqvist.

 

Avoimet varhaiskasvatuspalvelut jatkossakin hyvä vaihtoehto perheille

 

Varhaiskasvatuksen kerhot, perhekerhot, perhekahvilat ja perhepuistot ovat osa varhaiskasvatusta ja hyvä vaihtoehto 2-5-vuotiaille lapsille, jotka eivät tarvitse hoitoa kokopäiväisesti. Kerhotoiminta sopii hyvin myös kotona hoidettaville lapsille, joille halutaan säännöllistä ja ohjattua ryhmätoimintaa. Jyväskylässä perinteisten kerhojen rinnalla toimii luonto- ja liikuntapainotteisia kerhoja eri puolilla Jyväskylää.

 

Lisätietoja:
palvelujohtaja Tarja Ahlqvist, varhaiskasvatuspalvelut, puh. 014 266 3269

Ilmoittautuminen Jyväskylän kaupungin kevään liikuntakursseille alkaa 3.12.

 

Ilmoittautuminen kevään 2019 ohjatun liikunnan kursseille alkaa maanantaina 3.12. klo 8. Tammikuussa ohjelmasta löytyvät muun muassa selkäkurssit sekä kuntosalin starttikurssit niin työikäisille kuin senioreillekin. Senioreille, joiden toimintakyky on hieman heikentynyt, on tarjolla maksuttomat koko kevään kestävät kuntosalin tehoharjoittelujaksot. Jaksoilla keskitytään lihasvoima- ja tasapainoharjoituksiin kaksi kertaa viikossa. Kurssit on tarkoitettu uusille asiakkaille. Painonhallintaan on mahdollisuus saada tukea Kilokaartin startti-kurssilta. Ryhmän tavoitteena on antaa tukea pysyviin elämäntapamuutoksiin.

 

Ohjatun liikunnan ryhmät, aikataulut ja ilmoittautumisohjeet löytyvät kootusti osoitteesta www.jyvaskyla.fi/liikunta/liikkumaan sekä ilmoittautumisjärjestelmästä https://kuntapalvelut.fi/jyvaskyla/courses.php?l=fi. Kursseille ja ryhmiin voi Ilmoittautua myös puhelimitse, p. 014 266 0179.

 

Kevätkauden liikuntaryhmät ja -kurssit käynnistyvät 7.1.2019

 

Kevään toimintakausi on 7.1.−11.5.2019. Poikkeusaikatauluja ohjatun liikunnan ryhmissä on hiihtolomalla 25.2.-3.3.2019 sekä pääsiäisenä 19.–22.4.2019. Yksittäisten pyhäpäivien ja aattopäivien poikkeukset löytyvät Jyväskylän liikuntapalvelujen verkkosivuilta www.jyvaskyla.fi/liikunta/liikkumaan.

 

Lisätietoja

 

Vastaavat liikunnanohjaajat

Terveysliikunta ja uimaopetus: Elina Oinonen, p. 014 266 7736
Senioriliikunta: Lotta Lepoaho, p. 014 266 4272
Soveltava liikunta: Heli Sohkanen, p. 014 266 4272
Liikuntapalveluesimies Kirsi Pelo-Arkko p. 014 266 4265

 

sähköposti etunimi.sukunimi[a]jkl.fi

Osa Jyväskylän hulevesilaskusta muistuttaneista saa päätöksen vasta vuoden 2019 puolella

 

Hulevesilaskuihin liittyviä muistutuksia on jätetty Jyväskylän kaupungille runsaasti ja niiden käsittely on ruuhkautunut. Osa asiakkaista saa sen vuoksi päätöksen muistutuksestaan vasta vuoden 2019 puolella.

 

Jokainen hulevesilaskutusta koskeva muistutus käsitellään ja muistutuksen tekijälle lähetetään asiasta kirjallinen päätös. Hulevesilaskun tapaan myös muistutuksesta tehtävä päätös on valituskelpoinen.

 

Kiinteistöjen omistajille lähetettiin kesällä 2018 hulevesilaskun ennakkotiedote ja tietojen tarkistuspyyntö. Kaupungille tarkistuspyynnön pohjalta tehdyistä ilmoituksista on tarkistettu sen jälkeen asiakkaan ilmoittamat kiinteistön tiedot ja vähennysperusteet sekä tarvittaessa korjattu hulevesimaksua. Asiakkaan ilmoittama vähennysperuste on otettu laskutuksessa huomioon, mikäli edellytykset vähennyskertoimen käyttämiselle ovat täyttyneet.

 

Koska tarkistuspyynnön pohjalta tehty ilmoitus ei ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama, laskusta tehtävä muistutus, siitä ei ole tehty eikä asiakkaalle lähetetty erillistä päätöstä. Saapuneiden ilmoitusten suuren määrän vuoksi myöskään muu ilmoitusta ja sen tietoja koskeva, kirjallinen vuoropuhelu viranomaisen ja asiakkaan välillä ei ole ollut mahdollinen.

 

Jyväskylä laskuttaa vuodesta 2018 alkaen kaikkia asemakaava-alueen rakennettuja kiinteistöjä hulevesistä. Ensimmäinen laskutuskierros on loppuvuodesta 2018 meneillään, ja laskuja lähtee kaikkiaan noin 17 000 jyväskyläläiskiinteistölle.

 

 

Lisätietoja:

- hulevesikoordinaattori Niina Piispanen, p. 014 266 8498, niina.piispanen[at]jkl.fi

- https://www.jyvaskyla.fi/hulevedet

Veturitallit Jyväskylä uudistaa ja selkeyttää tilavarauskäytäntöjään

 

Jyväskylän Veturitalleilla on otettu käyttöön yksi sähköpostiosoite ja puhelinnumero tilavarausten kyselyyn.

 

Kyselyt voidaan osoittaa tästä päivästä alkaen osoitteeseen veturitallit(at)jkl.fi. Puhelimitse tehtäville tiedusteluille Veturitalleilla on käytössä talon yhteinen numero 014 266 4239. Uudistuksella parannetaan asiakaspalvelua ja tavoitettavuutta entisestään.

 

Nuorisotoiminta on Veturitalleilla etusijalla, mutta taloon mahtuu muutakin väkeä tilanteen mukaan.

 

-        Veturitallien tilat ovat ensisijaisesti nuorisolle suunnatun työpaja-, harrastus- ja tapahtumatoiminnan käytössä, mutta niitä vuokrataan myös kokous-, koulutus- ja tapahtumakäyttöön silloin kun nuorisotoiminta sen sallii, kertoo nuorisonohjaaja Laura Väisänen.

 

Väisänen kannustaa myös nuorisotoimijoita ottamaan yhteyttä mahdollisen yhteistyön tiimoilta.

 

-        Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluilla ja Veturitalleilla tehdään jatkuvasti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Veturitalleilla järjestetäänkin usein nuorisotoimijoiden ja kaupungin yhteistyönä erilaisia tapahtumia ja muuta harrastustoimintaa, kuten kerhoja ja työpajoja.

 

Lisätiedot:

 

Laura Väisänen

nuorisonohjaaja

Veturitallit, Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut

p. 014 266 3870

 

Kirsi Alastalo

vastaava nuorisonohjaaja

Veturitallit / keskustan alue, Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut

p. 014 266 4218

 

 

Esa Linna

nuorisonohjaaja, mediakasvatus

Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut

Puhelin  014 266 4244

Matkapuhelin 040 556 8726

Jyväskylän ulkotekojääratojen tilannetiedotus – loputkin kentistä avautuvat kuntalaisten käyttöön

 

Jyväskylän kaupungin Palokan, Pohjalammen ja Puistokoulun ulkotekojäät avautuvat.  Puistokoulun ja Pohjalammen jäät aukeavat tänään torstaina 22.11. Puistokoulun ulkotekojääradan yleisöluisteluvuorot ovat kokonaisuudessaan mailattomia, kun Pohjalammen yleisöluisteluvuorot ovat mailallisia. Palokan ulkotekojäärata avautuu maanantaina 26.11. ja siellä on mailallisia sekä mailattomia yleisöluisteluvuoroja.

 

Arkipäivisin päiväsaikaan ulkotekojääratoja käyttävät koulujen ja päiväkotien oppilaat. Ulkotekojääratojen aukioloajat, yleisöluisteluvuorot ja poikkeusaukioloajat löytyvät liikuntapalvelujen verkkosivuilta www.jyvaskyla.fi/liikunta/luistelu.

 

Lisätietoja

liikuntapaikkavastaava Jarmo Korhonen p. 014 266 4274, jarmo.j.j.korhonen[at]jkl.fi
liikuntapaikkavastaava Tuomo Mäkinen p. 014 266 4342, tuomo.makinen[at]jkl.fi

Jyväskylän valoa arvostetaan kansainvälisesti

 

Jyväskylän kaupunki on vuodesta 2006 ollut aktiivinen jäsen kansainvälisessä Valon kaupunkien yhdistyksessä LUCIssa (Lighting Urban Community International). LUCIn tämän vuoden vuosikokous järjestettiin Rabatissa Marokossa 2.11.2018, ja Jyväskylä valittiin LUCIn hallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi seuraavalle kahden vuoden kaudelle. Tämä tarkoittaa, että Jyväskylästä tulee vakiintuneen käytännön mukaisesti LUCIn puheenjohtajakaupunki tätä seuraavalle kaudelle eli vuosille 2021–2022.

 

Jyväskylä on tunnettu ja palkittu osaamisestaan kaupunkivalaistuksen saralla, ja hallituspaikka sekä tulevan puheenjohtajan asema vahvistavat entisestään sen kansainvälistä mainetta Valon kaupunkina. Lisäksi LUCI-yhteistyöllä saavutetaan paljon lisää tietoa, jota voidaan hyödyntää uusissa valaistusratkaisuissa Jyväskylässä ja näin parantaa energiatehokkuutta, turvallisuutta sekä kaupungin viihtyisyyttä.

 

Viime aikoina LUCI-verkosto on hyödyttänyt erityisen paljon myös Valon kaupunki -tapahtuman kehittämistä, sillä kansainväliset kontaktit eri kaupunkien ja valotapahtumien kanssa tuovat lisää tietoa muun muassa taiteilijoista, teoksista ja tapahtumatuotannosta.

 

– Olemme todella iloisia, että voimme olla keskeisessä roolissa kehittämässä kansainvälisen Valon kaupunkien yhdistyksen toimintaa. Tämä antaa meille parhaan näköalapaikan kaupunkivalaistuksen alalla ja näin ollen vahvan pohjan kehittää valaistusta edelleen Jyväskylässä, sanoo palvelupäällikkö Kari Ström.

 

LUCI on valon parissa työskentelevien ja valon merkityksen ymmärtävien kaupunkien yhdistys. Se on toiminut vuodesta 2002 saakka, ja sen jäsenkaupunkeja on eri puolilta maailmaa jo yli 70 kappaletta ja kumppanijäseniä 45. Lisätietoja yhdistyksestä saa osoitteesta www.luciassociation.org.

 

 

Lisätietoja:

- palvelupäällikkö Kari Ström, p. 050 60943, kari.strom[at]jkl.fi

- valokuva: LUCIn hallitus vuosina 2019–2020

Jyväskylä Rock Academy julkaisee Face The Legacyn uuden singlen perjantaina suoratoistopalveluissa ja YouTubessa

 

Jyväskyläläinen hard rock -yhtye Face The Legacy julkaisee uuden singlensä United As One perjantaina 16.11. 2018. Sinkun on tuottanut Red Eleven -yhtyeen kitaristi Teemu Liekkala yhteistyössä Jyväskylä Rock Academyn kanssa. Kappaleesta julkaistaan myös musiikkivideo Jyväskylä Rock Academyn YouTube-kanavalla perjantaina klo 12:00: https://www.youtube.com/watch?v=09eQMYo6FQI

 

"Tällä sinkulla halusimme näyttää vähän erilaista puolta bändistämme. Edellinen sinkkumme As You're Gone oli selkeästi iisimpi, joten oli luonnollinen valinta pistää ulos menevämpi ralli", kertoo bändin kitaristi Elias Suhonen.

 

Bändillä on työn alla myös debyyttialbumi, josta yhtye lupailee lisätietoa aivan lähitulevaisuudessa. Face The Legacyyn kuuluvat Niklas Lindeman (laulu, kitara), Elias Suhonen (kitara), Juuso Liukkonen (basso) ja Pietro Tuominen (rummut).

 

United As One julkaistaan tärkeimmissä digitaalisissa musiikkikaupoissa ja suoratoistopalveluissa (muun muassa Spotify, iTunes ja Google Play.)

 

Jyväskylä Rock Academy

 

Nuorten yhtyeiden ja artistien ammattimaista ja kattavaa opastusta sekä valmennusta tarjoava Jyväskylä Rock Academy – toiminta alkoi syksyllä 2014.  Suomen huippumuusikot ja musiikkialan ammattilaiset opastavat Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelujen musiikkiin erikoistuneiden nuorisonohjaajien kanssa Jyväskylä Rock Academyn artisteja. Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelujen ylläpitämän Jyväskylä Rock Academyn toimintamalli on sovellettu Turku Rock Academyn pohjalta.

 

Lisätiedot:

Seppo Pohjolainen
nuorisonohjaaja
Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut
puhelin 014 266 4861

Esa Linna

nuorisonohjaaja

Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut

puhelin 040 5568 726

Arviointikeskustelut käynnistyvät Jyväskylän kouluissa  

 

Jyväskylän perusopetuksen kouluissa ja oppilaiden kodeissa valmistaudutaan uudistuneen opetussuunnitelman mukaisiin arviointikeskusteluihin. Arviointikeskustelu käydään vuosiluokilla 1-8, viikkojen 46-6 aikana. Yhdeksäsluokkalaisten kanssa käydään jatko-opintoihin ja tulevaisuuden suunnitelmiin liittyvä ohjauskeskustelu.

 

Vähintään puoli tuntia kestävään tapaamiseen osallistuu oppilas, vanhempi ja opettaja. Keskeistä on kuulla lapsen ja nuoren ajatuksia ja mielipiteitä omasta koulunkäynnistään. Arviointikeskustelu antaa mahdollisuuden pohtia yhdessä kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen sekä koulunkäyntitaitoihin liittyviä asioita.

 

Arviointikeskustelussa oppimista arvioidaan vuosiluokkakohtaisten tavoitteiden ja teemojen avulla.

 

1. luokka: Minä ja koulun arki

2. luokka: Minä ja muut koulussa. Minä ja opiskelun perustaidot. Minä ja itseluottamus

3. luokka: Minun hyvinvointi (L3, laaja-alainen osaaminen: Itsestä huolehtimien ja arjen taidot)

4. luokka: Minun TVT-taidot (L5, laaja-alainen osaaminen: Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen)

5. luokka: Oppimisen taitoni (L1, laaja-alainen osaaminen: Ajattelu ja oppimaan oppiminen)

6. luokka: Minä ja muutokset: uusien asioiden kohtaamisen rohkeus, osallisuus omista asioista ja osallisuus omista valinnoista.

7. luokka: Minä ja muut koulussa. Minun koulunkäyntitaidot.

8. luokka: Laaja-alainen osaaminen oppilaan näkökulmasta sekä päättyvät aineet (historia)

9. luokka: Ohjauskeskustelu: laaja-alainen osaaminen jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelun näkökulmasta.

 

Oppilaan edistymistä eri oppiaineissa arvioidaan eri tavoin koko lukuvuoden ajan

 

Arviointikeskustelu täydentää koko lukuvuoden aikaista oppimisen arviointia. Eri oppiaineiden tavoitteiden toteutumista oppilas ja opettaja tarkastelevat useita kertoja lukuvuoden varrella. Yhdessä keskustellen arvioidaan, kuinka oppilaan taidot ovat kehittyneet suhteessa etukäteen asetettuihin tavoitteisiin, mitä on opittu tai mitä vielä pitäisi harjoitella. Vertaisarvioinnissa oppilaat saavat palautetta toisiltaan yhdessä suoritettujen tehtävien onnistumisesta.

 

Jyväskylässä on arvioinnin tukena kuusiportainen laadullinen ja määrällinen taitotasokuvaus. Taitotasojen kuvauksilla tavoitellaan yhteistä käsitystä oppimisen tavoitteista, taidoista sekä osaamisen laadusta. Taitotasot on määritelty eri oppiaineissa vuosiluokkakokonaisuuksille 1-2, 3-6 sekä 7-9. Taitotasotaulut löytyvät https://peda.net/jyvaskyla/pok/oppilasarviointi/t.

 

Lisätietoja:

palvelujohtaja Tuija Rasinen, perusopetuspalvelut, puh. 014 266 4984
pedagoginen asiantuntija Minna Kuutti, palveluohjaus- ja kehittämisyksikkö, puh. 014 266 8452

Joulukylä Jyväskylä-tapahtumakokonaisuus käynnistyy Jyväskylän Joulunavauksella

 

Jokavuotinen Jyväskylän Joulunavaus tuo joulun paikkakunnalle ja käynnistää Jyväskylän seudun joulun ajan tapahtumat. Joulunavausta vietetään tänä vuonna Jyväskylän keskustassa valtakunnallisena joulunavauspäivänä lauantaina 24.11. Tänä vuonna Joulunavauksen järjestäjä on Jyväskylän kaupunki.

 

-          Joulunavauspäivä on aiemmin ollut Jyväskylässä sunnuntai, mutta vaihdettu päivä mahdollistaa entistä paremmin kauppakeskusten ja yritysten osallistumisen Joulunavaukseen omilla tapahtumillaan ja ostostarjonnallaan. Tänä vuonna Jyväskylän Joulunavaus ei käsitä vain Kompassin aluetta, vaan sitä on mahdollisuus juhlistaa koko päivän kestävänä tapahtumakokonaisuutena, kertoo Jyväskylän kaupungin viestintäjohtaja Helinä Mäenpää.

Joulunavauksen ohjelma järjestetään Kauppakadun Kompassilla klo 17-18. Ohjelmassa on muun muassa Kompassin tähden sytytys, joulupukin vierailu sekä laulu- ja tanssiesityksiä. Esiintyjinä nähdään nuori laulajalupaus Sisu Sorri, tanssija Elli Pulkkinen, Vox Aurean kuoroperheen Kolmekuutoset, Tanssin ohjelmapalvelu SkillD Company sekä Jaguars Spirit Athletes Saturnus. Joulunavauksen ohjelma huipentuu Sokkarin tarjoamaan ilotulitukseen.

 

Joulunavauspäivänä kauppakeskuksissa, tavarataloissa ja putiikeissa on ohjelmaa ja tarjouksia koko päivän ajan. Keski-Suomen museon ja Suomen käsityön museon näyttelyihin on koko joulunavausviikonlopun ajan vapaa pääsy.

 

Joulunavauksen jatkot järjestää Toivolan Vanha Piha. Kipinä Kuoro johdattelee ilotulituksen jälkeen ihmiset Kompassilta Toivolan Joulupihalle, joka tarjoaa ohjelmaa klo 18-20. Myös pihan puodit ovat avoinna jatkojen ajan ja Ravintola Remy aina klo 01.00 saakka.

 

Joulunavauksessa vierailijoiden käytössä Joulukylä Jyväskylän Snapchat-filtteri

 

Joulunavauksessa vierailevien on mahdollisuus käyttää Joulunavauspäivän 24.11 ajan Joulukylä Jyväskylän omaa Snapchat-filtteriä. Snapchat-filtteri on löydettävissä Snapchat-sovelluksessa Jyväskylän keskustan alueella. Filtteriä voi käyttää omissa Snapchat-kuvissaan ja -videoissaan älypuhelimen sijainnin ollessa päällä.

 

Joulukylä Jyväskylä aloittaa Jyväskylän joulunajan tapahtumat

 

Jyväskylän seudun joulunajan tapahtumia on koottu jälleen yhteen Visit Jyväskylän verkkosivuille osoitteeseen www.visitjyvaskyla.fi/joulu. Ulkoasultaan uudistetut verkkosivut avautuivat lokakuun puolivälissä ja samalla aktivoitui myös Joulukylä Jyväskylä -sivu Facebookin puolella (@joulukylajkl). Uutuuksia ovat verkkosivuille ja Facebookiin ilmestyvä joulukalenteri sekä sivuston englannin- ja saksankieliset versiot. Jyväskylän seudulla asuvat ja vierailevat voivat myös lisätä Facebook-profiilikuvaansa Joulukylä Jyväskylä –kehyksen. Joulukylä Jyväskylän markkinointi jatkuu aina loppiaiseen 6.1.2019 saakka.

 

Joulukylä Jyväskylä on lukuisista joulunajan tapahtumista ja vapaa-ajan vinkeistä koottu teemallinen tapahtuma- ja yhteismarkkinointikokonaisuus, joka on suunnattu Jyväskylän seudun asukkaille ja alueella vieraileville matkailijoille.

 

Lisätietoja:
Susanne Sarvilinna, markkinointipäällikkö; Visit Jyväskylä
susanne.sarvilinna (at) jkl.fi
p. 040 088 5786

 

Helinä Mäenpää, viestintäjohtaja; Jyväskylän kaupunki
helina.maenpaa (at) jkl.fi
p. 050 548 7422

 

Kuvia Joulunavauksesta. Kuvaaja Jiri Halttunen mainittava julkaistaessa:

http://www.kuvat.jyvaskyla.fi/public.do?main_action=displayObject.do%3furi%3dhttp%3a%2f%2fwww.profium.com%2farchive%2fArchivedObject-7BD58619-8DD2-0E05-56CA-8189A89822FC

http://www.kuvat.jyvaskyla.fi/public.do?main_action=displayObject.do%3furi%3dhttp%3a%2f%2fwww.profium.com%2farchive%2fArchivedObject-7E73E933-9379-6A5B-6839-61C628C27814

Kaikki Peliin JKL - yhteislippu talvikauden otteluihin Jyväskylässä

 

Kaikki Peliin JKL on Keski-Suomen Liikunta ry:n vuonna 2014 käynnistämä ohjelma, jonka ideana on tuoda jyväskyläläisiä urheiluseuroja tiiviimmin yhteen. Jyväskyläläiset seurat haluavat yhteistyötä tehden tuoda urheilun parhaat puolet esiin, saada ihmiset katsomoihin sekä innostaa nuoria liikkumaan. Lisäksi ohjelman tavoitteena on kehittää seurojen ottelutapahtumia ja niiden markkinointia.

 

Kaudelle 2018-2019 Kaikki Peliin JKL on kehittänyt seurojen yhteisen pääsylipun yhteistyössä Keski-Suomen Liikunnan ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Seuroista yhteislipussa mukana ovat Happee, Jyväskylä Basketball Academy (JBA), Jyväskylän Seudun Palloseura (JPS) sekä JyväsLentiksen (JyLE) ja Kampuksen Dynamon (KaDy) naisten ja miesten joukkueet. Seurojen yhteinen pääsylippu maksaa 20 euroa ja sillä pääsee katsomaan yhden runkosarjan kotiottelun kultakin mukana olevalta joukkueelta. Lippuja myyvät kaikki mukana olevat viisi seuraa. Huom.! Lippuja on myynnissä rajoitettu määrä ja yksi lippu kattaa 7 eri ottelua.

 

Yhteislipulla seurat haluavat tuoda esille ”yhdessä saavutamme enemmän” -ideologiaa, joka tukee myös Jyväskylän asemaa liikuntapääkaupunkina. Seurayhteistyön tiivistäminen sekä kiinnostuksen kasvattaminen Jyväskylän monipuoliseen palloilutarjontaan ovat isoja tavoitteita yhteislippukampanjan taustalla.

 

Lisätietoja:
Lisätietoja osoitteesta www.kesli.fi/kaikkipeliinjkl sekä Facebookista www.facebook.com/kaikkipeliinjkl/

 

Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut, suunnittelupäällikkö Anna-Leena Sahindal p. 014 266 4308, anna-leena.sahindal[at]jkl.fi

Keski-Suomen Liikunta, Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Jouni Vatanen p. 050 552 4997, jouni.vatanen[at]jkl.fi

Jyväskylän seudun joukkoliikenteen avustajaetuutta voi 1.12.2018 alkaen hakea EU:n vammaiskortilla

 

Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen Linkki-paikallisliikenteessä on vuodesta 2016 alkaen ollut käytössä avustajaetuus. Etuutta hyödyntävä asiakas maksaa paikallisliikenteen linja-autoissa ja Linkki-VIP-palveluliikenteen autoissa oman matkansa, mutta häntä avustava tai saattava henkilö matkustaa mukana maksutta. Avustajaetuuden saa ainoastaan Waltti-matkakortilla matkustaessa, eli se ei koske kerta-, päivä- tai mobiililipulla matkustavia asiakkaita.

 

Etuuden sisältöön ei ole tulossa muutoksia, mutta uudet avustajaetuudet haetaan jatkossa EU:n vammaiskortilla. Oikeus etuuteen tarkastetaan paikallisliikenteen Linkki-palvelupisteessä Jyväskylässä. Todentamisen jälkeen tieto avustajaetuudesta lisätään asiakkaan asiakasrekisteritietoihin ja tämän henkilökohtaiseen Waltti-matkakorttiin.

 

 

Paikallisliikenteen avustajaetuuden hakeminen

 

Jos asiakkaalla ei entuudestaan ole ollut käytössä paikallisliikenteen avustajaetuutta, sen saa 1.12.2018 alkaen Linkki-palvelupisteestä esittämällä EU:n A-merkityn vammaiskortin. Vuoden 2018 loppuun uusia avustajaetuuksia myönnetään myös vanhalla systeemillä, eli asiakas esittää kunnan tekemän päätöksen henkilökohtaisen avun tarpeestaan.

 

Jos asiakkaan Waltti-matkakorttiin on ennen 1.1.2019 liitetty avustajaetuus, joka perustuu kunnan tekemään päätökseen henkilökohtaisen avun tarpeesta, etuus jää voimaan, eikä uutta hakua tai EU:n vammaiskortin esittämistä Linkki-palvelupisteessä tarvita. Vuoden 2019 alusta alkaen uudet avustajaetuudet myönnetään yksinomaan EU:n A-merkityllä vammaiskortilla.

 

EU:n vammaiskorttia haetaan Kelalta, hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.vammaiskortti.fi. Osa asiakkaista saa vammaiskorttiinsa A-merkinnän, joka tarkoittaa, että henkilöllä voi olla mukanaan avustaja tai tukihenkilö. Kaikki A-merkittyyn vammaiskorttiin oikeutetut ryhmät on esitetty osoitteessa http://www.vammaiskortti.fi/miten-haen-vammaiskorttia.

 

Muun muassa näkövammaiset saavat A-merkityn vammaiskortin ja pääsevät nyt hyödyntämään avustajaetuutta Linkeissä. Aiemmin heillä ei ole tätä mahdollisuutta paikallisliikenteessä ollut.

 

 

Avustajaetuuden merkintä Waltti-matkakortille

 

Etuus merkitään palvelupisteessä asiakkaan henkilökohtaiseen Waltti-matkakorttiin kiinnitettävällä vuositarralla. Lisäksi avustajaetuudesta tehdään merkintä asiakkaan asiakasrekisteritietoihin. Avustajaetuutta ei saa linja-autossa EU:n vammaiskorttia näyttämällä, vaan se pitää etukäteen käydä merkkauttamassa Waltti-matkakortille Linkki-palvelupisteessä.

 

Kun avustajaoikeus on merkittynä Waltti-matkakortille ja asiakasrekisteriin, asiakas maksaa matkustaessaan oman Linkki-matkansa henkilökohtaisella Waltti-matkakortillaan. Linja-autossa hän esittää avustajaetuusmerkinnällä varustetun matkakorttinsa kuljettajalle, jolloin häntä matkan ajan avustava tai saattava henkilö matkustaa maksutta.

 

Vuoden 2018 avustajaoikeustarra mahdollistaa avustajan maksuttoman matkustamisen avustettavansa seurassa vuoden 2018 loppuun. Jos avustajaoikeuden hyödyntämistä haluaa jatkaa sen jälkeen, kortille on hankittava Linkki-palvelupisteestä uusi, vuoden 2019 avustajaetuustarra.

 

 

Lisätiedot:

- kuljetussuunnittelija Sari Hyötyläinen, p. 014 266 7707, sari.hyotylainen[at]jkl.fi

- EU:n vammaiskortti: http://www.vammaiskortti.fi/

Tanssiteatteri Minimin Juha-esitys vierailulle Jyväskylän kaupunginteatteriin

 

Tanssiteatteri Minimi vierailee Juha esityksellään Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä kuusi kertaan. Ensimmäinen esitys nähdään perjantaina 16.11. klo 19. Mikko Roihan dramatisoima ja ohjaama Juha perustuu Juhanin Ahon klassikkoromaaniin. Kun Marja hyppää Shemeikan matkaan jää Juha Suomen puolella kaipaamaan karannutta vaimoa takaisin ja särkyy ikävästä. Juha on balladi rakkaudesta vailla kotimaata, kuuma ja kiihkeä ripaska miellyttämisen ja halun historiasta. Teos taipuu vahvaksi teatterin ja tanssin yhdistäväksi tulkinnaksi.

 

Juhan oheisohjelmana järjestetään teosesittely perjantaina 16.11. klo 17.30 teatterin yleisölämpiössä. Esityksen ohjaaja Mikko Roihaa haastattelee teatterikuraattori Antti Niskanen. Lisäksi Juhan Kurkistus kulisseihin -kierrokselle on mahdollista osallistua lauantaina 17.11. klo 11.30. Oheisohjelma on Jyväskylän kaupunginteatterin yleisötyötä ja tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

 

Tanssiteatteri Minimin Juha -esitykset kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä

16.11.2018 klo 19

17.11.2018 klo 13

17.11.2018 klo 19

22.11.2018 klo 12

22.11.2018 klo 19

24.11.2018 klo 19

 

Ohjaus ja käsikirjoitus: Mikko Roiha
Koreografia: Mikko Roiha ja työryhmä
Esiintyjät: Antti Lahti, Sampo Kerola, Riikka Puumalainen, Marja Myllylä 
Äänisuunnittelu: Sami Silén
Valosuunnittelu: Mikko Roiha, Sam Siltavuori
Lavastus: Mikko Roiha, Jukka Horsmanheimo
Puvustus: Jaana Kurttila
Tuotanto: Tanssiteatteri Minimi
Alkuperäinen tuotanto: Kulttuuritehdas Korjaamo, Seinäjoen kaupunginteatteri, Tanssiteatteri Minimi ja Turun kaupunginteatteri

 

Teoksen alkuperäinen ensi-ilta nähtiin Helsingissä Korjaamolla vuonna 2010

 

Lisätietoja:

teatterinjohtaja Hilkka Hyttinen p. 050 311 8705

markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi p. 040 556 9810
Haastattelupyynnöt:

viestintä- ja tuotantokoordinaattori Outi Kasanen p. 050 340 7293

http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri
http://kuvat.jyvaskyla.fi/julkinen/juha.do

 
Taidemuseon ja Ratamon syksyssä hemmotellaan nykyvalokuvan ystäviä näyttelyin, luennoin ja opastuksin  

Jyväskylän taidemuseossa 19.10. yleisölle avatun Kapan eli Martti Kapasen retrospektiivinen näyttely Syrjäpoluilla esittelee yhden tärkeimmistä uuden valokuvauksen pioneereista Suomessa. Näyttelyn oheen rakennettu luentosarja valaisee Kapan roolia nykyvalokuvan kehityksessä ja antaa hyvän katsauksen suomalaisen valokuvataiteen lähihistoriaan. Luennot on järjestetty yhteistyössä Jyväskylän kansalaisopiston kanssa. Galleria Ratamossa nähdään Jouko Lehtolan valokuvia Some Girls Meet Young Heroes –nimisessä näyttelyssä 11.11. saakka. Lehtola kuuluu 2000-luvun taitteen arvostetuimpiin tekijöihin valokuvataiteen kentällä Suomessa. Taiteellisen työskentelynsä rinnalla Lehtola teki töitä lehti- ja rockkuvaajana.

 

Kapa Syrjäpoluilla Jyväskylän taidemuseon Holvissa 20.1.2019 saakka

Taiteilijanimi Kapan takana on ensi vuonna 70 vuotta täyttävä Martti Kapanen, jonka ansiot myös keskisuomalaisen valokuvataiteen kentällä ovat mittavat. Hän oli muun muassa perustamassa yhdessä jyväskyläläisten valokuvaajien kanssa tarunhohtoista Fotogenesis-ryhmää 1980-luvun alussa sekä kansainvälistä valokuvataiteen triennaali LUMOa (1989–2007). Kapa käsittelee useimmissa teoksissaan mennyttä aikaa, ihmisen jättämiä jälkiä maisemaan ja menneisyyden muistumia ihmismieleen. Sarjoissaan hän on käsitellyt mm. kansallismaiseman ja kaupunkikuvan rajua muutosta varsin kriittisin äänenpainoin. Myös ihmisen historia on vahvasti esillä Kapan tuotannossa.

Kapan valokuvateoksille on ominaista maanläheinen, pehmeä ja lähes nostalginen vanhojen valokuvien värimaailma. Hän teki pitkään yksinomaan mustavalkoisia valokuvia, joita hän saattoi värittää öljypastelleilla tai vesivärein. Voimakkaat ja hehkuvat värit ponnahtavat yllättäen esiin hänen ulkomaisten residenssimatkojensa yhteydessä kuten 2000-luvun alkuvuosina. Samoihin aikoihin hän luopui perinteisestä pimiötyöskentelystä ja siirtyi kokonaan digiaikaan. Ensimmäinen kännykkäkameralla kuvattu sarja Kotimatka valmistui vuonna 2013. Uransa alussa Kapa kokeili lähes kaikki vanhat valokuvatekniikat eikä Polaroidkaan ole jäänyt hänelle vieraaksi.

Syrjäpoluilla. Kapa – Martti Kapanen
19.10.2018–20.1.2019
Jyväkylän taidemuseon Holvi
Kauppakatu 23
40100 Jyväskylä
www.jyvaskyla.fi/taidemuseo

Näyttelyopastus perjantaina 26.10. klo 16.30 alkaen, vapaa pääsy
Taiteilijatapaaminen perjantaina 30.10. klo 15–16.30, vapaa pääsy

 

Luennot

Nykyvalokuvataiteen ihmeellinen maailma – lavastusta ja näppäilyä

Suomen valokuvataiteen museon johtaja Elina Heikka

to 25.10. klo 16.30–18.00
Jyväskylän taidemuseo, Kauppakatu 23.

Luennon järjestävät yhteistyössä Jyväskylän taidemuseo ja Jyväskylän kansalaisopisto
Elina Heikka on Suomen valokuvataiteen museonjohtaja – ollut jo 11 vuotta. Hän on työskennellyt myös Kansallisgallerian kuvataiteen keskusarkistossa erikoistutkijana ja johtajana sekä tutkijana Suomen valokuvataiteen museossa. Lisäksi hän on ollut Valokuva-lehden toimittaja ja päätoimittaja 1990-luvulla.

Heikka on kirjoittanut useita taidevalokuvaan liittyviä artikkeleita sekä ollut kirjoittamassa ja toimittamassa useita alan kirjoja. Esimerkiksi vuonna 2014 ilmestyi teos Valokuvataiteen ydin, joka on tieto- ja kuvakirja valokuvataiteen perusteista – hän on yksi kolmesta kirjoittajasta. Kirja tuo esille näkökulmia ja tulkintaa 1900-luvun valokuvataiteesta ja sitä ympäröineestä taidepuheesta Suomessa. Tänä vuonna ilmestyi Suomen valokuvataiteen museon julkaisuna Jukka Kukkosen ja Elina Heikan toimittama kirja Punamustavalkea. 1918 kuvat.

 

Valokuvan asema kuvataiteen kentässä on vahvistunut Suomessa 1980-luvulta lähtien. Mitä asioita valokuvaajat taiteellaan haluavat kertoa ja miten he asiansa esittävät? Elina Heikka on otsikoinut esityksensä Nykyvalokuvataiteen ihmeellinen maailma – lavastusta ja näppäilyä. Kuulemme nyt näkökulmia monimuotoiseen nykyvalokuvataiteeseen.

 

 

Fotogenesis 

Henna Keski-Mäenpää

to 1.11. klo 16.30–17.30

Jyväskylän taidemuseo, Kauppakatu 23

Luennon järjestävät yhteistyössä Jyväskylän taidemuseo ja Jyväskylän kansalaisopisto

Fotogenesis – mikä se on, kuulostaako tutulta? Fotogenesis on nimeltään jyväskyläläinen valokuvaajien ryhmä, joka syntyi 1980-luvun alussa. Henkilökohtaista ilmaisua korostavan valokuvauksen puolestapuhujana tunnetuksi tullut ryhmä halusi myös luoda foorumin valokuvataidetta koskevalle keskustelulle. He julkaisivat omaa Fotogenesis-valokuvalehteä 1981–1985 ja järjestivät ryhmänäyttelyitä. Keskeisenä tehtävänä oli edistää valokuvan asemaa taidemuotona ja monipuolistaa suomalaista valokuvakulttuuria. Kyse oli myös eräänlaisesta vastalauseesta valokuvataiteen Helsinki-keskeisyydelle. Ryhmään kuuluivat Lasse Anttonen, Pekka Helin, Mikko Hietaharju, Ilkka Keskinen, Kapa (Martti Kapanen), Matti Salmi ja Toivo Salonen.

 

Henna Keski-Mäenpää on tutkinut Fotogenesis-ryhmän toimintaa, josta ei ole aikaisemmin tehty tieteellistä tutkimusta. Tutkimus perustuu ryhmän jäsenten haastatteluihin ja arkistoaineistoon. ”Ryhmän merkitys suomalaiselle valokuvataiteelle on laajasti tunnustettu, sillä Fotogenesis nostetaan esiin lukuisissa viime vuosikymmenten aikana julkaistuissa valokuvataiteen historiaa käsittelevässä teoksessa”, hän toteaa. Fotogenesis-ryhmä sai toiminnastaan valokuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 1984. 

 

 

Syrjäpoluilla. Kävelyluento valokuvaaja Martti Kapasen eli Kapan taiteeseen
Hannu Castrén, kuvataidekriitikko ja kuvataiteilija
to 8.11. klo 16.30–18
Jyväskylän taidemuseo, Kauppakatu 23
Luennon järjestävät yhteistyössä Jyväskylän taidemuseo ja Jyväskylän kansalaisopisto

Martti Kapanen (s. 1948) on suolahtelaislähtöinen ja Imatralla nuoruutensa viettänyt valokuvaaja ja valokuvataiteilija. Hän valmistui Lahden taideteollisen oppilaitoksen valokuvauksen osastolta vuonna 1975 ja muutti Helsinkiin freelancer-kuvaajaksi. Vuonna 1978 hän palasi Keski-Suomeen, valokuvaajaksi Alvar Aalto -museoon. Valokuvaajan työnsä rinnalla hän alkoi myös toimia valokuvataiteilijana ja otti käyttöönsä taiteilijanimen Kapa. Hän alkoi rohkeasti kyseenalaistaa valokuvan yksipuolista dokumentaarista traditiota ja korostaa sen subjektiivisia mahdollisuuksia. Kapa oli mukana 1980-luvun alussa jyväskyläläisten valokuvataiteilijoiden perustamassa Fotogenesis-ryhmässä, joka piti näyttelyitä ja julkaisi lehteä ja julistautui subjektiivisen valokuvan puolesta puhujaksi.  Fotogenesis-ryhmä sai ansioistaan valtionpalkinnon vuonna 1984. Martti Kapanen vaikutti voimallisesti ja kokonaisvaltaisesti myös valokuvataiteen institutionaaliseen kehitykseen ja arvostukseen. Kapa ei halunnut rajata valokuvaamistaan tiukasti tiettyyn aiheeseen, tyyliin tai tekniikkaan, vaan etenee mielihalunsa mukaan. Kapa on kuvannut omaa työskentelyään näin: En ole tutkija. Olen valokuvaaja ja kuvani ovat enemmänkin visuaalisia ajatuksia, joita ympäristö tuottaa. Minulla ei ole takanani johdatusta, joka vie eteenpäin. Olen harhailija, sellainen, joka nuorena tuomittaisiin kypsymättömäksi, mutta nyt ikääntyneenä ehkä uuden etsijäksi. 

 

Lisätietoja:

Seija Heinänen, suunnittelija, seija.heinanen@jkl.fi, puh. 014 266 4394

 

 

Jouko Lehtolan valokuvia Galleria Ratamossa

 

Jouko Lehtola (1963-2010) kuuluu 2000-luvun taitteen arvostetuimpiin tekijöihin valokuvataiteen kentällä Suomessa. Jouko Lehtola valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1993 ja tuli tunnetuksi 1990-luvun puolivälissä mm. dokumentaarisesta valokuvastaan. Lehtolan töitä on ollut laajasti esillä lukuisissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä niin Suomessa kuin ulkomailla. Hänen valokuvateoksiaan on useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä kokoelmissa, mm. Moderna Museet, Deutsche Bank sekä Nykytaiteen museo Kiasma. Taiteellisen työskentelynsä rinnalla Lehtola teki töitä lehti- ja rockkuvaajana. Häntä työllistivät niin suomalaiset huippumuusikot kuin myös Helsingin Sanomat, ja varsinkin Hesarin Kuukausiliite.

Lehtolan jo lapsuudessa herännyt intohimo nuorisokulttuuriin, musiikkiin ja rokkiin näkyivät hänen varhaisessa valokuvatuotannossaan. Suuren yleisön tietoisuuteen hän breikkasi sarjallaan Nuoret sankarit, joka kuvasi mutkattomaan tyyliin nuoria Suomen kesässä, festivaaleilla ja tanssilavoilla. Sarja alkoi osana pohjoismaista Nuori Pohjolassa -projektia 1990-luvulla. Lehtola kuvasi myös projekteissaan helsinkiläistä nuorisokulttuuria, tatuointejaan esitteleviä ihmisiä sekä yhteiskunnallisia aiheita. Lehtola työskenteli ja opetti taidekoulussa. Sekä kaupalliset toimeksiannot että oma vapaa työskentely olivat täynnä intohimoa ja paneutumista. Joukolla oli valokuvaajana oma selkeä tyylinsä, joka on saanut monia seuraajia. Hänen tapaansa lähestyä kuvattavaa ja ottaa tilanne haltuun on vaikea jäljitellä: ”Se tarkoittaa, että minun on oltava kuvattavieni edessä niin avoin kuin voin olla. En voi piiloutua kameran taakse tai olla ylimielinen. Heidän täytyy kyetä luottamaan minuun ja minun heihin. Muuten kaikki olisi vain ajanhukkaa – ja kuvista tulisi surkeita.”

Jouko Lehtola: Some Girls Meet Young Heroes
18.10.–11.11.2018
Galleria Ratamo
Veturitallinkatu 6
40100 Jyväskylä
www.jyvaskyla.fi/ratamo
Lisätietoja: Anna-Leena Pesonen, anna-leena.pesonen(at)jkl.fi, Galleria Ratamo, puh. 014 266 4389

Paikallisliikenteen Linkki-linjan 41 korjattu aikataulu jaetaan 25.10. Laukaaseen

 

Laukaan ja Jyväskylän välisen paikallisliikennelinja 41:n painetuissa aikatauluissa havaittiin syksyn 2018 kuluessa useampi virhe. Osa virheistä koski Laukaa-Jyväskylä –yhteysvälillä liikennöiviä seutuliikenteen vuoroja, jotka myös löytyvät linjan 41 aikataulujen yhteydestä.

 

Korjatut aikataulut sisältävä linjan 41 aikatauluesite jaetaan nyt erillispainoksena linjan reitin varren laukaalaistalouksiin.  Korjattu aikataulu saapuu Postin jakamana torstaina 25.10. kaikkiin talouksiin Leppäveden, Tiituspohjan, Vihtavuoren ja Laukaan alueella. Korjatut aikataulut vaihdetaan myös linjan 41 reitin varren pysäkeille.

 

Jyväskylän seudun joukkoliikenne pahoittelee virheellisistä aikataulutiedoista asiakkailleen aiheutunutta harmia. Aikatauluvihkon tuhansiin kellonaikatietoihin pääsee huolellisesta tarkastamisesta huolimatta vuosittain pujahtamaan virheitä. Linjan 41 talvikauden 2018–19 aikatauluun niitä osui onnettomuudeksi vielä useampia.

 

Ajantasaiset aikataulut löytyvät aina sähköiseltä aikataulu- ja reittioppaalta https://jyvaskyla.digitransit.fi sekä sekä Linkki-paikallisliikenteen nettisivuilta http://linkki.jyvaskyla.fi.

 

 

Aikataulu- ja reittimuutos keskussairaalasta Peurunkaan kello 16.15 ajetulla vuorolla

 

Linjan 41 aikataulukorjausten lisäksi myös yhden vuoron aikataulua on aikatauluongelmien vuoksi jouduttu muuttamaan. Muutos on astunut voimaan 1.10.2018 alkaen ja se koskee kello 16.15 keskussairaalalta Peurunkaan ajettua vuoroa.

 

Vuoron muuttunut aikataulu on seuraava:

·         16.15 Keskussairaala

·         16.25 Vapaudenkatu, Keskusta 3-pysäkki

·         17.00 Vihtavuoren koulu (aiempi aika 16.55)

·         17.15 Laukaan linja-autoasema (aiempi aika 17.05)

 

Vuoro ei enää jatka Laukaan linja-autoasemalta Peurunkaan. Samalla Peurungasta kello 17.10 Laukaan linja-autoasemalle ajettava osuus jää reitiltä pois. Korvaava yhteys Peurunkaan on Jyväskylän Liikenne Oy:n seutuvuorolla, joka lähtee kello 16.30 Jyväskylän Matkakeskukselta ja kello 17.15 Laukaan linja-autoasemalta. Muutettu aikataulu ja reitti näkyy linjan 41 korjatussa aikatauluesitteessä, sähköisellä reittioppaalla https://jyvaskyla.digitransit.fi sekä sekä Linkki-paikallisliikenteen nettisivuilla http://linkki.jyvaskyla.fi.

 

 

Linkki-paikallisliikenteen palvelut Laukaassa

 

Laukaan ja Jyväskylän väliä liikennöivä linja 41 liittyi kesällä 2018 osaksi paikallisliikennettä. Linkki-linjoilla 1–13 ja 14–42 matkat taittuvat edullisimmin Waltti-matkakortilla, mutta matkan voit tehdä myös mobiililipulla tai kuljettajalta ostettavalla kertamatkalipulla. Lisäksi Waltti-matkakortilla

voi maksaa matkan Laukaan palveluliikenteen autossa.

 

Waltti-matkakortti kelpaa Laukaa-Jyväskylä-Muurame -alueella myös niiden seutuliikennevuorojen autoissa, joiden ikkunassa on keltaoranssi W-kyltti (W niin kuin Waltti). Laukaassa Waltti-matkakorttiasiakkaita palvelee Kirkonkylän R-kioski. Lataukset ja uusien Waltti-matkakorttien tilaukset hoituvat myös Waltin nettipalvelujen kautta (lataukset https://kauppa.waltti.fi ja uudet kortit https://nettilataukset.waltti.fi).

 

 

Lisätiedot:

- joukkoliikennesuunnittelija Seppo Koivisto, p. 014 266 3645, seppo.koivisto[at]jkl.fi
- linja 41, korjatut aikataulut ja reitit 1.10.2018–2.6.2019 (pdf): http://linkki.jyvaskyla.fi/download/101544_Linja_41_korjatut_aikataulut_web.pdf

Copyright (c)2017, All Rights Reserved.