Suomalaisia kansallispukuja ja sukukansojen juhlapukeutumista kansallispuvun juhlapäivässä
Kansallispuvun juhlapäivää vietetään jälleen! Tällä kertaa suomalaisten kansallispukujen lisäksi tutustutaan myös sukukansojemme juhlapukeutumiseen Suomen käsityön museolla (Kauppakatu 25, Jyväskylä) lauantaina 23.9. klo 11–17. Suomen kansallispukukeskus järjestää tapahtuman yhteistyössä Sukukansojen ystävät ry:n kanssa.
Juhlapäivän ohjelmaan kuuluu lyhyitä tietoiskuja miniluentojen muodossa klo 12–13 sekä klo 14–15. Tietoiskuista vastaa dosentti Ildikó Lehtinen, Suomen kansallispukukeskuksen kansallispukukonsultti Taina Kangas, Sukukansojen ystävät ry:n puolesta Aleksi Palokangas ja Marija Launonen, Sis-Suoma Sámisearvi Bárbmu rs:n puolesta Maritta Stoor-Lehtonen ja Tiia Saatio, Pirkanmaan Tuglas-seurasta Regina Blom. Lisäksi kansallispukuperinteen upeaan loistoon pääsee tutustumaan klo 15.30 alkaen pukunäytöksessä, jossa on esillä ihania, värikkäitä ja hurmaavia esimerkkejä sukukansojemme juhlapukeutumisesta. Miniluentoja pääsee seuraamaan myös striimattuina museon YouTube-kanavalta: https://www.youtube.com/watch?v=kqeo1UTKvwk.
Mukana myös perinteinen suosittu kansallispukutarvikkeiden myyntitori, joka on avoinna klo 11–17. Paikalla tuotteitaan myyvät muun muassa Suomen Perinnetekstiilit oy, Brage, Soja Murto Tmi, Lajulan kangastupa, Anita Grönlund Tmi sekä Taitoisa Oy. Myyntitorilla onkin helppo täydentää myös omia kansallispukutarpeita.
Tapahtumaan on vapaa pääsy. Ohjelma voi vielä täydentyä.
Tapahtuma on osa osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä.
Päivän ohjelma tiivistettynä
Kansallispukutarvikkeiden myyntitori auki klo 11–17.
Klo 12–13 Miniluennot
- Aleksi Palokangas, Sukukansojen ystävät ry: Lyhyt johdatus sukukansoihin
- Marija Launonen, Sukukansojen ystävät ry: Hantien pukuperinne
- Maritta Stoor-Lehtonen ja Tiia Saatio, Sis-Suoma Sámisearvi Bárbmu rs. Sisä-Suomen Saamelaisyhdistys Bárbmu ry: Enontekiön alueen saamenpuvut ja -koru
- Kansallispukukonsultti Taina Kangas: Karjalan kannaksen pukuperinnettä
Kansallispuvun juhlapäivää vietetään jälleen! Tällä kertaa suomalaisten kansallispukujen lisäksi tutustutaan myös sukukansojemme juhlapukeutumiseen Suomen käsityön museolla (Kauppakatu 25, Jyväskylä) lauantaina 23.9. klo 11–17. Suomen kansallispukukeskus järjestää tapahtuman yhteistyössä Sukukansojen ystävät ry:n kanssa.
Juhlapäivän ohjelmaan kuuluu lyhyitä tietoiskuja miniluentojen muodossa klo 12–13 sekä klo 14–15. Tietoiskuista vastaa dosentti Ildikó Lehtinen, Suomen kansallispukukeskuksen kansallispukukonsultti Taina Kangas, Sukukansojen ystävät ry:n puolesta Aleksi Palokangas ja Marija Launonen, Sis-Suoma Sámisearvi Bárbmu rs:n puolesta Maritta Stoor-Lehtonen ja Tiia Saatio, Pirkanmaan Tuglas-seurasta Regina Blom. Lisäksi kansallispukuperinteen upeaan loistoon pääsee tutustumaan klo 15.30 alkaen pukunäytöksessä, jossa on esillä ihania, värikkäitä ja hurmaavia esimerkkejä sukukansojemme juhlapukeutumisesta. Miniluentoja pääsee seuraamaan myös striimattuina museon YouTube-kanavalta: https://www.youtube.com/watch?v=kqeo1UTKvwk.
Mukana myös perinteinen suosittu kansallispukutarvikkeiden myyntitori, joka on avoinna klo 11–17. Paikalla tuotteitaan myyvät muun muassa Suomen Perinnetekstiilit oy, Brage, Soja Murto Tmi, Lajulan kangastupa, Anita Grönlund Tmi sekä Taitoisa Oy. Myyntitorilla onkin helppo täydentää myös omia kansallispukutarpeita.
Tapahtumaan on vapaa pääsy. Ohjelma voi vielä täydentyä.
Tapahtuma on osa osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä.
Päivän ohjelma tiivistettynä
Kansallispukutarvikkeiden myyntitori auki klo 11–17.
Klo 12–13 Miniluennot
- Aleksi Palokangas, Sukukansojen ystävät ry: Lyhyt johdatus sukukansoihin
- Marija Launonen, Sukukansojen ystävät ry: Hantien pukuperinne
- Maritta Stoor-Lehtonen ja Tiia Saatio, Sis-Suoma Sámisearvi Bárbmu rs. Sisä-Suomen Saamelaisyhdistys Bárbmu ry: Enontekiön alueen saamenpuvut ja -koru
- Kansallispukukonsultti Taina Kangas: Karjalan kannaksen pukuperinnettä
Klo 14–15 Miniluennot
- Regima Blom, Pirkanmaan Tuglas-seura: Muhun saaren kansallispuku ja Muhun saaren kulttuurihistoria
- Dosentti Ildikó Lehtinen: ”Pitää olla kaunista” Marilaisista kansanpuvuista
- Dosentti Ildikó Lehtinen: Unkarilaisia kansanpukuja pähkinänkuoressa
Klo 15.30 Pukunäytös
Lisätietoja
Marja Liisa Väisänen, amanuenssi, Suomen kansallispukukeskus, p. 050 311 8247, marja.liisa.vaisanen@jyvaskyla.fi
Taina Kangas, kansallispukukonsultti, Suomen kansallispukukeskus, p. 050 311 8889, taina.kangas@jyvaskyla.fi
Suomen syksy (23. 8. 2023)
Monet näkevät syksyn tylsänä, harmaana ja masentavana vuodenaikana, mutta Suomessa syksy kuitenkin tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia nauttia luonnosta ja sen tarjoamista antimista.
Suomen syksy on täynnä väriloistoa, tunnelmallisia, pimeneviä iltoja. Syksy on hyvin lyhyt aika, vain 3 kuukautta. Tuolloin voimme nähdä niin kauneutta, kirkkaita, loistavia ja värikkäitä lehtiä kaikkialla. Suomessa on neljä vuodenaikaa, jotka ovat talvi, kevät, kesä ja syksy. Syksy on yksi neljästä vuodenajasta, sekä syksyn kuukaudet ovat virallisesti syyskuu, lokakuu ja marraskuu. Suomen syksy on kesän ja talven välissä, se on siirtymäaika kesästä talveen, että takana oli vihreää(kesä) ympäri Suomea ja sitten edessä on kirkkaan valkoinen(talvi). Syksyllä Suomi näyttää sateenkaarelta, jotain outoa, oranssia, vaaleanpunaista, punaista, keltaista... jne, värikkäät lehdet ovat jokapaikkassa niin kauniita. Silloin päivät lyhenevät ja viilenevät verrattain hitaasti, mutta toisinaan viileneminen voi olla varsin nopeaa.
Tavallinen syyslämpötila on +10, mutta joskus alempi ja ylempikin riippuu säästä koska, syksyn sää on vuosittain Suomen ilmastolle tyypillisesti hyvin vaihtelevaa. Syksy on satokausi siksi viljelijälle on hyvin kiireellinen aikakin.
Tony Huhtamedialta
Onnellinen Suomen kesä
Suomessa kesä aikana joka puolella näyttäen niin hyvältä, niin kauniilta. Voimme nähdä vihreää laitumaa, kukkia, metsää, järviä, lintuja, ankkoja, jäniksia, oravia….ect, jotka ovat sydämessään niin rauhallisia. Voimme sanoa, että Suomen kesä on yksi parhaista kesistä kaikkialla maailmassa koska ei ole liian kuuma, juuri sopivan lämmin. Kesä on kesäkuusta elokuun asti, että kesä kestää vain 3 kuukautta on hyvin lyhyt mutta 3 kuukauden sisällä suomalaiset nauttivat hyvin paljon. Suomi on paikka, jossa voi todella hemmotella rentoutumista. Suomalaiset erittäin tykkäävät kesästä. Suomessa mökki on todella kuuluisa että kesämökki on aivan veden äärellä, rentouttavia kylpyjä saunassa, sukeltamista kirkkaisiin järviin, erittäin onnellisia hetkiä luonnossa.
.
Kesä aikana Suomessa on metsäretki, uimaan järvessä, rentoutua järven rannalla, ottaa aurinkoa, kerätään sienia, poimia marjoja, kasvatetaan erilaisia kasveja puutarhassa,...ect. Suomen metsä on hyvin mielenkiintoisia koska kesällä metsässä on niin paljon marjoja, että mustikoita, puolukoita, vadelmia…. ect ja erilaisia sieniäkin. Kesällä joka vuosi toisen maasta ihmiset tulevat Suomeen poimimaan marjoja.
Terveisin Tony
Huhtamedialta
Taidemuseon superviikonloppuna 26.-28.5. avautuu koirateemainen näyttely ja nautitaan musiikkiesityksistä
Odotettu Überhund – taiteen kiehtovat koirat -näyttely avautuu perjantaina 26.5. yleisölle. Yläkaupungin Yö tarjoaa omintakeista ohjelmaa taidemuseossa lauantaina 27.5. ja
superviikonlopun kruunaa upea jazzkonsertti sunnuntaina 28.5. kello 18 alkaen. Perjantaina ja lauantaina on vapaa pääsy taidemuseoon.
Überhund – taiteen kiehtovat koirat -näyttelyn avajaisia vietetään koko päivän ajan kello 11–18 ja päivän ohjelma sopii koko perheelle. Avoimessa pajassa taiteillaan koira-aiheisia kuvia eri tekniikoilla kello 14–17 ja lyhyet näyttelyesittelyt kello 15 ja 16 tutustuttavat teoksiin. Samalla kannattaa käydä perheen pienimpien arvostamassa Vauvan Vinkkeli -näyttelyssä, joka on esillä vielä 6.8. saakka.
Yläkaupungin Yön aikana pääsee maksutta museoon kello 11–21 vaikka näyttelyitä katsomaan. Kello 18 alkaen nautitaan omintakeisesta ohjelmasta museon aulassa.
Kello 18.00 alkaen esiintyy laulaja-lauluntekijä Janeveera. Hän kirjoittaa yksinkertaisia kappaleita monimutkaisista asioista, kuten ihmissuhteiden haasteista. Herkässä ilmaisussa on sopiva ripaus myös pikkumyymäistä asennetta. Musiikissa kuuluvat vaikutteet mm. indiepopista ja vanhasta folkista. Yläkaupungin yössä kuullaan kappaleita säestykselle sovitettuna; viulua soittaa Annalotta Onni.
Kello 19.00 alkaen esiintyvä Letim one Man Space Band on yhdenmiehen orkesteri, jonka keulahahmo Timo Lehtonen on säveltänyt syntetisaattoreilla esitettävät kappaleensa itse. ”Musiikki ei ole tästä maailmasta, vaan se on avaruudesta!”, Timo kuvailee tuotantoaan. Letim Oneman Spaceband esittää avaruusmusiikkia halvoilla ja vanhoilla syntetisaattoreilla. Soittimina ovat mm. MicroKorg, Korg DS-10 (Nintendo DS), Korg Kaossilator ja Korg TR, joista osa on taskukokoisia. Letim ei pelkästään johda orkesteriaan tässä sessiossa, vaan kertoo yleisölleen, miten sävellykset syntyvät ja miten täysin erilaiset syntikat saadaan soittamaan yhdessä. Musiikillisina esikuvia ovat Jean Michael Jarre, Michael Oldfield ja Brian Eno.
Kello 20.00 alkaen esiintyy Piimä Kiittämätön. Piimä on keskisuomalainen sanataiteilija, joka rakastaa esiintyä ja antaa yleisölle kaikkensa. Piimän lavarunous elää huumorista, elämän tummista sävyistä ja arjen ihmiskohtaloista unohtamatta nelostien meditatiivista taustarytmiä, jossa eteenpäin vievä energia on pysyvä tila. Piimä on esiintynyt keskisuomessa lukuisissa eri kulttuuritapahtumissa.
Sunnuntain Jazz Jkl Liven konsertissa kuullaan korkeatasoinen esitys kello 18 alkaen, koirateemaisen näyttelyn voi kiertää samalla käynnillä ilman eri maksua.
Suomalais-hollantilainen trio Peltomaa Fraanje Perkola on kolmen monialaisen muusikon yhteensulauma, jossa vanha musiikki, modaalinen jazz, herkkä improvisaatio ja yhtyeen omat sävellykset kutoutuvat unenomaiseksi ja lumoavaksi äänimaisemaksi. Lippuja voi varata verkkosivujen kautta ennakkoon sekä ostaa paikan päältä. Istumapaikkoja on rajallisesti.
Überhund – taiteen kiehtovat koirat
avoimet avajaiset perjantaina 26.5. klo 11–18,
vapaa pääsy koko päivän!
Avajaispäivän ohjelma sopii koko perheelle.
Avoin paja klo 14–17, piipahda non-stop -pajaan
taiteilemaan koira-aiheinen kuva valitsemallasi tekniikalla.
Heli Harakka ohjaa.
Näyttelynesittelyt alkavat tasatunnein klo 15 ja 16.
Odotettu Überhund – taiteen kiehtovat koirat -näyttely avautuu perjantaina 26.5. yleisölle. Yläkaupungin Yö tarjoaa omintakeista ohjelmaa taidemuseossa lauantaina 27.5. ja
superviikonlopun kruunaa upea jazzkonsertti sunnuntaina 28.5. kello 18 alkaen. Perjantaina ja lauantaina on vapaa pääsy taidemuseoon.
Überhund – taiteen kiehtovat koirat -näyttelyn avajaisia vietetään koko päivän ajan kello 11–18 ja päivän ohjelma sopii koko perheelle. Avoimessa pajassa taiteillaan koira-aiheisia kuvia eri tekniikoilla kello 14–17 ja lyhyet näyttelyesittelyt kello 15 ja 16 tutustuttavat teoksiin. Samalla kannattaa käydä perheen pienimpien arvostamassa Vauvan Vinkkeli -näyttelyssä, joka on esillä vielä 6.8. saakka.
Yläkaupungin Yön aikana pääsee maksutta museoon kello 11–21 vaikka näyttelyitä katsomaan. Kello 18 alkaen nautitaan omintakeisesta ohjelmasta museon aulassa.
Kello 18.00 alkaen esiintyy laulaja-lauluntekijä Janeveera. Hän kirjoittaa yksinkertaisia kappaleita monimutkaisista asioista, kuten ihmissuhteiden haasteista. Herkässä ilmaisussa on sopiva ripaus myös pikkumyymäistä asennetta. Musiikissa kuuluvat vaikutteet mm. indiepopista ja vanhasta folkista. Yläkaupungin yössä kuullaan kappaleita säestykselle sovitettuna; viulua soittaa Annalotta Onni.
Kello 19.00 alkaen esiintyvä Letim one Man Space Band on yhdenmiehen orkesteri, jonka keulahahmo Timo Lehtonen on säveltänyt syntetisaattoreilla esitettävät kappaleensa itse. ”Musiikki ei ole tästä maailmasta, vaan se on avaruudesta!”, Timo kuvailee tuotantoaan. Letim Oneman Spaceband esittää avaruusmusiikkia halvoilla ja vanhoilla syntetisaattoreilla. Soittimina ovat mm. MicroKorg, Korg DS-10 (Nintendo DS), Korg Kaossilator ja Korg TR, joista osa on taskukokoisia. Letim ei pelkästään johda orkesteriaan tässä sessiossa, vaan kertoo yleisölleen, miten sävellykset syntyvät ja miten täysin erilaiset syntikat saadaan soittamaan yhdessä. Musiikillisina esikuvia ovat Jean Michael Jarre, Michael Oldfield ja Brian Eno.
Kello 20.00 alkaen esiintyy Piimä Kiittämätön. Piimä on keskisuomalainen sanataiteilija, joka rakastaa esiintyä ja antaa yleisölle kaikkensa. Piimän lavarunous elää huumorista, elämän tummista sävyistä ja arjen ihmiskohtaloista unohtamatta nelostien meditatiivista taustarytmiä, jossa eteenpäin vievä energia on pysyvä tila. Piimä on esiintynyt keskisuomessa lukuisissa eri kulttuuritapahtumissa.
Sunnuntain Jazz Jkl Liven konsertissa kuullaan korkeatasoinen esitys kello 18 alkaen, koirateemaisen näyttelyn voi kiertää samalla käynnillä ilman eri maksua.
Suomalais-hollantilainen trio Peltomaa Fraanje Perkola on kolmen monialaisen muusikon yhteensulauma, jossa vanha musiikki, modaalinen jazz, herkkä improvisaatio ja yhtyeen omat sävellykset kutoutuvat unenomaiseksi ja lumoavaksi äänimaisemaksi. Lippuja voi varata verkkosivujen kautta ennakkoon sekä ostaa paikan päältä. Istumapaikkoja on rajallisesti.
Überhund – taiteen kiehtovat koirat
avoimet avajaiset perjantaina 26.5. klo 11–18,
vapaa pääsy koko päivän!
Avajaispäivän ohjelma sopii koko perheelle.
Avoin paja klo 14–17, piipahda non-stop -pajaan
taiteilemaan koira-aiheinen kuva valitsemallasi tekniikalla.
Heli Harakka ohjaa.
Näyttelynesittelyt alkavat tasatunnein klo 15 ja 16.
Yläkaupungin Yö
Lauantaina 27.5.2023 klo 11–21, vapaa pääsy koko päivän.
Überhund ja Vauvan Vinkkeli -näyttelyihin vapaa pääsy Yön aikana.
Esiintyjien aikataulu taidemuseon aulassa:
18.00 Janeveera / Herkkää indiefolkia
19.00 Letim One Man Space Band / Ambientmaisemia ja tekno-outoilua
20.00 Piimä Kiittämätön / Lennokasta lavarunoutta tummalla huumorilla
Jazz-konsertti
Jazz Jkl Live: Peltomaa Fraanje Perkola
su 28.5. klo 18.00,
liput 15/10 €.
Samalla voit tutustua upeaan koirateemaiseen näyttelyyn.
Suomalais-hollantilainen trio Peltomaa Fraanje Perkola on kolmen monialaisen muusikon yhteensulauma, jossa vanha musiikki, modaalinen jazz, herkkä improvisaatio ja yhtyeen omat sävellykset kutoutuvat unenomaiseksi ja lumoavaksi äänimaisemaksi. Aino Peltomaa on monipuolinen laulaja ja muusikko, joka on erikoistunut keskiajan ja renessanssin musiikkiin sekä uuteen, improvisoituun musiikkiin. ECM Recordsille levyttävä pianisti Harmen Fraanje tekee aktiivista kansainvälistä uraa tukikohtanaan Amsterdam. Gambisti Mikko Perkola on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista vanhan musiikin virtuooseista, joka ylittää mielellään taiteen raja-aitoja.
Aino Peltomaa – laulu, keskiajan harppu
Harmen Fraanje – piano, elektroniikka
Mikko Perkola – viola da gamba, elektroniikka
Jyväskylä Jazz Liven tiedote löytyy täältä:
https://jazzjkl.fi/tapahtumat/peltomaa-fraanje-perkola-fi-nl/
Superviikonlopun uutinen löytyy täältä:
https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2023-05-16_taidemuseon-superviikonloppuna-26-285-avautuu-koirateemainen-nayttely-ja
https://jazzjkl.fi/tapahtumat/peltomaa-fraanje-perkola-fi-nl/
Superviikonlopun uutinen löytyy täältä:
https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2023-05-16_taidemuseon-superviikonloppuna-26-285-avautuu-koirateemainen-nayttely-ja
Pieni puinen soitin syntyy monella tapaa koko perheen työpajassa
Suomen käsityön museon koko perheen pajassa nikkaroidaan puusta pieniä soittimia perjantaina 12.5. klo 13─17.30. Museoon on vapaa pääsy, mutta pajassa on 2 euron materiaalimaksu.
Puusta rakennettavan soittimen saa koristella haluamallaan tavalla. Paja sopii kaiken ikäisille, sillä perheen pienimmätkin saavat soittimen rakennettua aikuisen avustamina. Inspiraatiota soittimen rakentamiseen voi hakea vaikka Kaikupohjia-näyttelystä (https://www.craftmuseum.fi/nayttelyt-ja-tapahtumat/vaihtuvat-nayttelyt/aulagalleria/kaikupohjia-113-2852023), johon soitinrakentajat Eero Lehtinen ja Jukka Mäkelä ovat tuoneet omia kierrätysmateriaaleista rakennettuja soittimia.
Pajassa voi myös testailla, miten soittimen ääni syntyy. Soiko sinun soittimesi ravistamalla, paukuttamalla, vai kevyesti näppäilemällä?
Lisätiedot
Margarita Rosselló Ramón, museolehtori, Suomen käsityön museo, margarita.rossello@jyvaskyla.fi, p. 040 701 7452
Suomen käsityön museo
Kauppakatu 25, Jyväskylä
Avoinna ti-su klo 11-18.
Taiteilijatapaaminen, kuraattorinkierros ja avoin paja höystävät Pyykkisen ja Satırin näyttelyjen viimeisiä viikkoja taidemuseossa
Huhtikuussa olet tervetullut Deniz Satırin taiteilijatapaamiseen perjantaina 21.4., kuraattorinkierrokselle torstaina 27.4.
sekä luotsien perjantaiporinoihin perjantaina 28.4. Vielä ehdit myös kevään viimeisiin avoimiin pajoihin perjantaina 21.4. sekä 28.4.!
Avoimesta pajasta pidetään myös Facebook Live lähetys suoraan taidemuseon työpajatilasta perjantaina 21.4. kello 14 alkaen.
Tiina Pyykkisen ja Denizin näyttelyt päättyvät sunnuntaina 7.5. Taidemuseon näyttelynvaihto sulkee ovet hetkellisesti 8.5.-25.5.
Toukokuun viimeinen viikonloppu onkin oikea superviikonloppu tapahtumineen. Perjantaina 26.5. avataan Überhund – taiteen kiehtovat koirat -näyttely koko päivän kestävissä rennoissa avajaisissa kello 11-18, laita päivä jo kalenteriisi! Yläkaupungin Yötä vietetään taidemuseossa lauantaina 27.5. pidennetyin aukioloin ja musiikkipitoisella ohjelmalla höystettynä. Silloin museoon on vapaa pääsy koko päivän kello 11–21. Toukokuisen viikonlopun tapahtumakimaran kruunaa Jazz Jkl Liven konsertti sunnuntaina 28.5. kello 18, jossa esiintyy Peltomaa Fraanje Perkola trio. Lippuja voi varata myös ennakkoon. Liput 15/10 €. Suomalais-hollantilainen trio Peltomaa Fraanje Perkola on kolmen monialaisen muusikon yhteensulauma, jossa vanha musiikki, modaalinen jazz, herkkä improvisaatio ja yhtyeen omat sävellykset kutoutuvat unenomaiseksi ja lumoavaksi äänimaisemaksi.
Avoin paja perjantaisin
perjantaisin klo 14–17, 21.4. ja 28.4. Taikatilassa
Nonstop-pajassa voi kokeilla erilaisia materiaaleja ja tekniikoita. Avoin paja sopii kaikille kuvan tekemisestä kiinnostuneille – nuorille, opiskelijoille, lapsille, isovanhemmille tai koko perheelle.
Sopii myös muistisairaille ja heidän omaisilleen. Paikalla vertaisohjaaja innostamassa kokeiluihin. Ei ilmoittautumista.
Avoin paja Facebook Live
pe 21.4. klo 14–15
Vertaisohjaaja Heli Harakka ohjaa Facebook-livessä maalaustunnin noin kerran kuussa, tule mukaan!
Käy tykkäämässä Jyväskylän taidemuseon Facebook-sivua ja saat Ilmoitukset -osioon hetki ennen tapahtumaa muistutuksen.
Voit seurata Liveä kotisohvaltasi! Varaa valmiiksi maalaus- ja piirustustarvikkeita, alusta ja maalarinteippiä. Voit katsoa tallenteen noin kuukauden ajan Facebookissa.
Taiteilijatapaaminen
Deniz Satır, Galleria
pe 21.4. klo 16.30–17.30
Tapaamisen kieli on englanti, mutta kysymyksiä voi esittää suomeksi.
Vapaa pääsy.
Kuraattorin kierros
to 27.4. klo 16.30–17.30
Näyttelyopastus kuraattorin silmin ajankohtaisiin näyttelyihin kestää noin tunnin verran, vapaa pääsy, lähtö aulasta.
Perjantaiporinat
28.4.2023 klo 14–16 taidemuseon aulassa.
Kulttuuriluotsit kutsuvat kahvittelemaan ja porisemaan taiteesta ja elämästä.
Voit napata luotsin mukaan kaveriksi myös näyttelykierrokselle.
Jyväskylän taidemuseo
Kauppakatu 25
avoinna 11-18
pääsymaksut 8 / 6 / 4 / 0 e,
alle 24-vuotiaille sekä perjantaisin vapaa pääsy.
bussilakko ja tilanne
Linja-autolakon aikana oli vaikeaa päästä töihin. linjat eivät kulje riitävasti joka paikkassa. Kuokkalasta vain yhden bussin numero 5k pääse keskustaan, linja numero 5 kulkee vain viitaniemeen ja keskussairaalaan todella hankala tilanne, että ei voi mennä bussilla muualle mihinkaan. Esimerkiksi kotona jos jotakin loppu ja haluaa ostaa tavaraa tai ruokaa seppälä prismasta tai city- marketista mutta linjat eivät pääse, jos jollain on tärkeä aasia ja olet pakko mennä bussilla silloin tilanne oli todella hankala. Bussi lakko aikana jos kus vierälu on tulossa ulkomaasta, että kutsujalla ei ole henkilö auto ja pitää mennä vieräilu hakemaan busilla toisen kaupunkiin, silloin vielräilullakin huono tilanne. Lapset haluavat mennä leikimaan bussilla mutta ei ole mahdollista, kaikki ovat surullisia. Linja-autolakon aikana ehkä kaupatkin eivät tykkä linki lakosta, tuntuu että kaupan lähi pysäkkikin ilman busseja tyhjä nähköisiä. Tietenkin talvella Suomen ajokeli on liian kylmä mutta pakottaa kävelemään ostoksille lähimpään noin 20-30 minuttia pitää pakko kävellä. Bussi lakko oli vain 2-3 päivää mutta tuntuu kuin 2-3 kuukautta, tilanne oli kaikki on vaivaa.
t. Tony
100 vuotta palloilua
JYP ja JJK liikuttavat
28.1.–30.4.2023
Keski-Suomen museossa
100 vuotta palloilua -näyttelyn tiedotustilaisuus pidetään pe 27.1.2023
klo 14 Keski-Suomen museolla (alahalli), Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä. Tervetuloa!
Näyttely avaa juhlavuoden
Keski-Suomen museossa avautuu uusi vaihtuva näyttely, jossa esitellään paikallista urheilukulttuuria. ”100 vuotta palloilua – JYP ja JJK liikuttavat” kertoo vuonna 1923 perustetusta Jyväskylän Palloilijoista ja sen perillisistä. Kaikille avointa avajaistapahtumaa vietetään lauantaina 28. tammikuuta kello 13 alkaen.
Näyttelyssä kerrotaan kantaseura Jyväskylän Palloilijoista ja sen nykyisistä soihdunkantajista, jotka ovat valtakunnallisesti tunnetut jääkiekkoseura JYP ja jalkapalloseura JJK. Esille tuodaan seuratoiminnan kirjoa junioreista aikuisten edustusjoukkueisiin ja kentän laidan vanhemmista kannattajaryhmiin.
Keski-Suomen museo on toteuttanut näyttelyn yhteistyössä seurojen kanssa. Mukana ovat olleet edustusjoukkueita pyörittävät JYP Jyväskylä Oy ja JJK Jyväskylä ry sekä JYP Juniorit ry ja JJK Juniorit ry. Näyttelyn esineistä valtaosa on saatu lainaksi seuroilta ja yksityishenkilöiltä. Historiaa kerrotaan myös sanoilla, kuvilla, videoilla ja äänitallenteilla.
Näyttely avaa jyväskyläläisen palloilun juhlavuoden, jota seurat huomioivat myöhemmin myös omassa toiminnassaan.
Oli päästävä pelaamaan
Jyväskylän Palloilijat (JyP) perustettiin, kun kaupunkiin kaivattiin palloilulajien erikoisseuraa. Palloilun seuratoiminta oli ollut käytännössä pesäpallon varassa.
Urheiluliike oli jakautunut kahtia. JyP leimautui oikeistolaiseen Suomen Voimistelu- ja Urheiluliittoon (SVUL) erotuksena vasemmistolaiselle Työväen Urheiluliitolle (TUL).
JyPin alkuperäiset lajit olivat jääpallo, jalkapallo ja pesäpallo. 1940-luvulla valikoimaan liittyivät koripallo ja jääkiekko. 1960-luvulle tultaessa jäljelle olivat valikoituneet jääkiekko ja jalkapallo. Vuonna 1977 JyP jakautui kahdeksi erilliseksi seuraksi, kun jääkiekkoon syntyi JyP HT (vuodesta 1997 JYP) ja jalkapalloon JyP-77. JyP-77:n ja Jyväskylän Pallokerhon (JyPK) miehet yhdistivät voimansa 1992. Näin syntyi Jyväskylän Jalkapalloklubi (JJK).
JyP-nimi tunnetaan parhaiten jääkiekosta, jossa seuran miehet ovat voittaneet kaksi SM-kultaa (2009, 2012) ja kahdesti Euroopan seurajoukkueiden mestaruuden (2013, 2018). Naisilla on kolme Suomen mestaruutta (1997, 1998, 2016). 1950-luvulla JyP pelasi
mestaruussarjaa miesten ja naisten koripallossa sekä 1970-luvulla naisten jalkapallossa.
JJK on pelannut jalkapallon miesten Veikkausliigaa kahteen otteeseen. SM-pronssi kaudella 2011 vei seuran europeleihin.
Junioritoimintaan eri muodoissaan osallistuu JYPissä yli 700 ja JJK:ssa yli 900 lasta ja nuorta. Valmentajia ja muita toimihenkilöitä on mukana yhteensä satoja.
Lisätietoja:
Tuula Vuolio-Vallenius
Keski-Suomen museo, intendentti, näyttelyt
040 716 7118
tuula.vuolio-vallenius(at)jyvaskyla.fi
Mikko Lundell
näyttelyn käsikirjoittaja
040 826 8688
Severi Allonen
JYP Jyväskylä Oy, markkinointipäällikkö
0400 916 355
severi.allonen(at)jypliiga.fi
Hanna Savander
JYP Juniorit ry, toiminnanjohtaja
050 556 8896
hanna.savander(at)jypjuniorit.fi
Janne Särkkä
JJK Jyväskylä ry, hallituksen varapuheenjohtaja
050 314 1074
janne.sarkka(at)op.fi
Ari Laiho
JJK Juniorit ry, toiminnanjohtaja
045 137 8521
ari.laiho(at)jjk.fi
Anna Muittari
Museolehtori
p. 050 311 8879
sp. anna.muittari@jyvaskyla.fi
JYP ja JJK liikuttavat
28.1.–30.4.2023
Keski-Suomen museossa
100 vuotta palloilua -näyttelyn tiedotustilaisuus pidetään pe 27.1.2023
klo 14 Keski-Suomen museolla (alahalli), Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä. Tervetuloa!
Näyttely avaa juhlavuoden
Keski-Suomen museossa avautuu uusi vaihtuva näyttely, jossa esitellään paikallista urheilukulttuuria. ”100 vuotta palloilua – JYP ja JJK liikuttavat” kertoo vuonna 1923 perustetusta Jyväskylän Palloilijoista ja sen perillisistä. Kaikille avointa avajaistapahtumaa vietetään lauantaina 28. tammikuuta kello 13 alkaen.
Näyttelyssä kerrotaan kantaseura Jyväskylän Palloilijoista ja sen nykyisistä soihdunkantajista, jotka ovat valtakunnallisesti tunnetut jääkiekkoseura JYP ja jalkapalloseura JJK. Esille tuodaan seuratoiminnan kirjoa junioreista aikuisten edustusjoukkueisiin ja kentän laidan vanhemmista kannattajaryhmiin.
Keski-Suomen museo on toteuttanut näyttelyn yhteistyössä seurojen kanssa. Mukana ovat olleet edustusjoukkueita pyörittävät JYP Jyväskylä Oy ja JJK Jyväskylä ry sekä JYP Juniorit ry ja JJK Juniorit ry. Näyttelyn esineistä valtaosa on saatu lainaksi seuroilta ja yksityishenkilöiltä. Historiaa kerrotaan myös sanoilla, kuvilla, videoilla ja äänitallenteilla.
Näyttely avaa jyväskyläläisen palloilun juhlavuoden, jota seurat huomioivat myöhemmin myös omassa toiminnassaan.
Oli päästävä pelaamaan
Jyväskylän Palloilijat (JyP) perustettiin, kun kaupunkiin kaivattiin palloilulajien erikoisseuraa. Palloilun seuratoiminta oli ollut käytännössä pesäpallon varassa.
Urheiluliike oli jakautunut kahtia. JyP leimautui oikeistolaiseen Suomen Voimistelu- ja Urheiluliittoon (SVUL) erotuksena vasemmistolaiselle Työväen Urheiluliitolle (TUL).
JyPin alkuperäiset lajit olivat jääpallo, jalkapallo ja pesäpallo. 1940-luvulla valikoimaan liittyivät koripallo ja jääkiekko. 1960-luvulle tultaessa jäljelle olivat valikoituneet jääkiekko ja jalkapallo. Vuonna 1977 JyP jakautui kahdeksi erilliseksi seuraksi, kun jääkiekkoon syntyi JyP HT (vuodesta 1997 JYP) ja jalkapalloon JyP-77. JyP-77:n ja Jyväskylän Pallokerhon (JyPK) miehet yhdistivät voimansa 1992. Näin syntyi Jyväskylän Jalkapalloklubi (JJK).
JyP-nimi tunnetaan parhaiten jääkiekosta, jossa seuran miehet ovat voittaneet kaksi SM-kultaa (2009, 2012) ja kahdesti Euroopan seurajoukkueiden mestaruuden (2013, 2018). Naisilla on kolme Suomen mestaruutta (1997, 1998, 2016). 1950-luvulla JyP pelasi
mestaruussarjaa miesten ja naisten koripallossa sekä 1970-luvulla naisten jalkapallossa.
JJK on pelannut jalkapallon miesten Veikkausliigaa kahteen otteeseen. SM-pronssi kaudella 2011 vei seuran europeleihin.
Junioritoimintaan eri muodoissaan osallistuu JYPissä yli 700 ja JJK:ssa yli 900 lasta ja nuorta. Valmentajia ja muita toimihenkilöitä on mukana yhteensä satoja.
Lisätietoja:
Tuula Vuolio-Vallenius
Keski-Suomen museo, intendentti, näyttelyt
040 716 7118
tuula.vuolio-vallenius(at)jyvaskyla.fi
Mikko Lundell
näyttelyn käsikirjoittaja
040 826 8688
Severi Allonen
JYP Jyväskylä Oy, markkinointipäällikkö
0400 916 355
severi.allonen(at)jypliiga.fi
Hanna Savander
JYP Juniorit ry, toiminnanjohtaja
050 556 8896
hanna.savander(at)jypjuniorit.fi
Janne Särkkä
JJK Jyväskylä ry, hallituksen varapuheenjohtaja
050 314 1074
janne.sarkka(at)op.fi
Ari Laiho
JJK Juniorit ry, toiminnanjohtaja
045 137 8521
ari.laiho(at)jjk.fi
Anna Muittari
Museolehtori
p. 050 311 8879
sp. anna.muittari@jyvaskyla.fi
Keski-Suomen museo
Alvar Aallon katu 7, 40600 Jyväskylä
www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo
Alvar Aallon katu 7, 40600 Jyväskylä
www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo
Näin sen näin
Jussi Jäppisen valokuvia
21.1.–30.4.2023
Keski-Suomen museossa
Näin sen näin -näyttelyn tiedotustilaisuus pidetään pe 20.1.2023
klo 14 Keski-Suomen museolla (taidehalli), Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä. Tervetuloa!
Jussi Jäppisen oivaltavissa valokuvateoksissa seinien halkeamat ja oksanreiät saavat uuden elämän
FT, graafinen suunnittelija, tietokirjailija ja valokuvaaja Jussi Jäppinen (s. 1948) on puolen vuosisadan aikana tehnyt yksin ja yhteistyökumppanien kanssa noin 70 kirjaa: kuvateoksia, tietokirjoja, sarjakuvaa ja pari lastenkirjaakin. Lisäksi tuotantoon kuuluu lukuisia taide-, valokuva- ja asiapohjaisia näyttelyitä eri puolilla Suomea. Kaikilla näillä projekteilla on ollut yksi yhteinen piirre, visuaalisuus, mutta myös ympäristössämme tapahtuva muutos ja sen esille tuonti.
Vuosien varrella filmille ja kuvatiedostoihin on tallentunut seinistä, lattioista ja luonnosta ”oheistuotteena” erilaisia näkyjä, yksityiskohtia, erikoisuuksia ja tavallisuuksia, jotka ovat panneet Jäppisen mielikuvituksen liikkeelle. Inspiraation lähde on saattanut olla veden tekemä vana Alvar Aallon suunnitteleman rakennuksen seinässä, maaliroiskeet Barcelonassa, yksityiskohta Berliinin muurissa, omituinen kanto metsässä tai vaikka lumen valumajäljet kirkon katolla.
Yleensä nuo ohikulkijalle huomaamattomat yksityiskohdat ovat saaneet kokonaan uuden elämän, kun Jäppinen on täydentänyt näkyä arkistoistaan etsimillään aiheeseen sopivilla kuvilla. Vähimmillään uusi teos on syntynyt yhdellä ainoalla pienellä lisäyksellä alkuperäiseen näkymään. Toisaalta lopullinen kollaasi voi koostua viidestäkin eri kuvasta, kuitenkin niin, että alkuperäisellä näyllä on keskeinen merkitys kokonaisuudessa. Eikä mittasuhteilla ole väliä.
Näyttely pistää katsojan mielikuvituksen liikkeelle; mikä on totta ja mikä ei. Ja kuitenkin kaikki on totta.
Lisätietoja näyttelystä:
Jussi Jäppinen
0400 640 826
jussi.jappinen(at)kolumbus.fi
Tuula Vuolio-Vallenius
intendentti, näyttelyt
Keski-Suomen museo
040 716 7118
tuula.vuolio-vallenius(at)jyvaskyla.fi
Jussi Jäppisen valokuvia
21.1.–30.4.2023
Keski-Suomen museossa
Näin sen näin -näyttelyn tiedotustilaisuus pidetään pe 20.1.2023
klo 14 Keski-Suomen museolla (taidehalli), Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä. Tervetuloa!
Jussi Jäppisen oivaltavissa valokuvateoksissa seinien halkeamat ja oksanreiät saavat uuden elämän
FT, graafinen suunnittelija, tietokirjailija ja valokuvaaja Jussi Jäppinen (s. 1948) on puolen vuosisadan aikana tehnyt yksin ja yhteistyökumppanien kanssa noin 70 kirjaa: kuvateoksia, tietokirjoja, sarjakuvaa ja pari lastenkirjaakin. Lisäksi tuotantoon kuuluu lukuisia taide-, valokuva- ja asiapohjaisia näyttelyitä eri puolilla Suomea. Kaikilla näillä projekteilla on ollut yksi yhteinen piirre, visuaalisuus, mutta myös ympäristössämme tapahtuva muutos ja sen esille tuonti.
Vuosien varrella filmille ja kuvatiedostoihin on tallentunut seinistä, lattioista ja luonnosta ”oheistuotteena” erilaisia näkyjä, yksityiskohtia, erikoisuuksia ja tavallisuuksia, jotka ovat panneet Jäppisen mielikuvituksen liikkeelle. Inspiraation lähde on saattanut olla veden tekemä vana Alvar Aallon suunnitteleman rakennuksen seinässä, maaliroiskeet Barcelonassa, yksityiskohta Berliinin muurissa, omituinen kanto metsässä tai vaikka lumen valumajäljet kirkon katolla.
Yleensä nuo ohikulkijalle huomaamattomat yksityiskohdat ovat saaneet kokonaan uuden elämän, kun Jäppinen on täydentänyt näkyä arkistoistaan etsimillään aiheeseen sopivilla kuvilla. Vähimmillään uusi teos on syntynyt yhdellä ainoalla pienellä lisäyksellä alkuperäiseen näkymään. Toisaalta lopullinen kollaasi voi koostua viidestäkin eri kuvasta, kuitenkin niin, että alkuperäisellä näyllä on keskeinen merkitys kokonaisuudessa. Eikä mittasuhteilla ole väliä.
Näyttely pistää katsojan mielikuvituksen liikkeelle; mikä on totta ja mikä ei. Ja kuitenkin kaikki on totta.
Lisätietoja näyttelystä:
Jussi Jäppinen
0400 640 826
jussi.jappinen(at)kolumbus.fi
Tuula Vuolio-Vallenius
intendentti, näyttelyt
Keski-Suomen museo
040 716 7118
tuula.vuolio-vallenius(at)jyvaskyla.fi
Kapellimestari Tomas Djupsjöbacka avaa Jyväskylä Sinfonian kevätkauden tuoreen Maj Lind -kilpailun pianokilpailun voittajan Piotr Pawlakin kanssa 18.1.
Jyväskylä Sinfonian päävierailijan Meta4:n jäsenistöstä ensimmäisenä Jyväskylässä konsertoi Tomas Djupsjöbacka kapellimestarin roolissa keskiviikkona 18.1. teatteritalolla klo 19. Hänen kanssaan lavalle nousee viime lokakuussa Maj Lind –pianokilpailun voittanut Piotr Pawlak.
Jyväskylä Sinfonian päävierailijan Meta4:n jäsenistöstä ensimmäisenä Jyväskylässä konsertoi Tomas Djupsjöbacka kapellimestarin roolissa keskiviikkona 18.1. teatteritalolla klo 19. Hänen kanssaan lavalle nousee viime lokakuussa Maj Lind –pianokilpailun voittanut Piotr Pawlak.
Keskiviikkoillan konsertissa kuullaan harvinaisempia helmiä kahdelta naissäveltäjän tuotannoista. Ilta avataan varhaisromantikko Fanny Mendelssohn-Henselin jäntevän pirteällä alkusoitolla ja uuspostmodernisti Joan Towerin virtuoosisella tanssitutkielmalla.
Maj Lind –pianokilpailun tuore voittaja Piotr Pawlak valloitti niin tuomariston kuin yleisön soittonsa hienostuneella syvyydellä ja poikkeuksellisella tarinallisuuden, jopa mystisyyden tunnulla. Jyväskylän konsertti-illassa hän tulkitsee yhden pianokonserttokirjallisuuden mahtavimmista järkäleistä: Johannes Brahmsin ikonisen, raastavissa syntyprosesseissa puristuneen ensimmäisen konserton, joka jylisee olemisen sietämätöntä raskautta, mutta myös hivelee apollonisilla kauneuden haaveilla.
Pianisti Piotr Pawlak syntyi vuonna 1998 Gdanskissa Puolassa. Vuonna 2016 hän valmistui erinomaisin arvosanoin Feliks Nowowiejski Music Schoolista Gdanskista, Waldemar Wojtalin pianoluokalta sekä Hanna Dysin urkuluokalta. He on valmistunut Gdanskin musiikkiakatemiasta, jossa hän jatkoi pianonsoittoa Waldemar Wojtalin kanssa. Hän opiskelee myös johtamista Zygmunt Rychertin johdolla ja suoritti matematiikan maisterin tutkinnon Gdanskin yliopistossa vuonna 2020 ja on menestynyt myös matematiikan, tietotekniikan ja muiden tieteiden kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa.
Kapellimestari ja sellisti Tomas Djupsjöbacka tunnetaan monipuolisena muusikkona, jonka tausta on kamarimusiikissa. Hän on jousikvartetti Meta4:n perustajajäsen ja esiintyy säännöllisesti myös maineikkaan Chamber Orchestra of Europen riveissä. Djupsjöbacka on toiminut Vaasan kaupunginorkesterin ylikapellimestarina tammikuusta 2021 lähtien ja ja on johtanut lähes kaikkia suomalaisorkestereita, kuten Radion sinfoniaorkesteria, Helsingin kaupunginorkesteria, Oulu Sinfoniaa, Turun filharmonista orkesteria ja Sinfonia Lahtea.
Samana päivänä voi vähintään kymmenen henkilön ryhmät osallistua Jyväskylä Sinfonian avoimiin kenraaliharjoituksiin. Osallistuminen edellyttää ryhmältä ennakkoilmoittautumista. Ennen illan konserttia lipun ostaneet voivat osallistua taiteilijatapaamiseen teatteritalon ylälämpiössä klo 18.15, jossa haastatellaan kapellimestaria.
Samana päivänä voi vähintään kymmenen henkilön ryhmät osallistua Jyväskylä Sinfonian avoimiin kenraaliharjoituksiin. Osallistuminen edellyttää ryhmältä ennakkoilmoittautumista. Ennen illan konserttia lipun ostaneet voivat osallistua taiteilijatapaamiseen teatteritalon ylälämpiössä klo 18.15, jossa haastatellaan kapellimestaria.
Lisätietoja:
viestintä- ja markkinointikoordinaatori Suvi Lindell-Mäkelä, p. 040 064 0109, suvi.lindell-makela [a] jyvaskyla.fi
viestintä- ja markkinointikoordinaatori Suvi Lindell-Mäkelä, p. 040 064 0109, suvi.lindell-makela [a] jyvaskyla.fi
Suur-Huhtasuon alueen asukkaat.
Kirjoitan teille tässä artikkelissa aiheesta joka on enemmän kuin ajankohtainen. Asuinalueen päihdeongelma on levinnyt/räjähtänyt käsiin ja päihdeongelmaiset oleilevat entistä suuremmalla määrällä paikkoja asuinalueella. Huhtakeskuksen pysäkkipuiston alueella, yhtenäiskoulun edustalla vanhan suihkulähteen paikalla ja myöskin senioripuiston alueella. Myöskin arvokkaan Vuorilammen laavun alueelle on pesiytynyt samanlainen ongelma ja kunnolliset kansalaiset eivät enää uskalla käydä siellä kun ryyppyporukkaa on kokoontunut sinne viettämään aikaansa.
Pupuhuhdan alueella ongelma on lähinnä keskittynyt Pupu 16 pihan grillikatokseen ja vanhan perhepuiston grillipaikan kohdalle. Nämä pesiytymiset ovat nyt saaneet aikaan sen, että Pupu 16 ja 18 pihojen grillikatokset puretaan pois. Kysymykseni onkin se, että kuinka laajalle annamme tämän ns. kotoperäisen terrorismin levitä ennen kuin alamme valtaamaan katuja takaisin köyhältä ns. kolmannenluokan valkoihoiselta roskasakilta/ihmisroskilta kuten eräs Oululainen kaupunginvaltuutettu heitä kutsui muutama vuosi sitten paikallisen valtuuston kokouksessa ja sai lausunnollaan aikaan sen, että katuja oikeasti alettiin siivota "roskista".
Kirjoitan teille tässä artikkelissa aiheesta joka on enemmän kuin ajankohtainen. Asuinalueen päihdeongelma on levinnyt/räjähtänyt käsiin ja päihdeongelmaiset oleilevat entistä suuremmalla määrällä paikkoja asuinalueella. Huhtakeskuksen pysäkkipuiston alueella, yhtenäiskoulun edustalla vanhan suihkulähteen paikalla ja myöskin senioripuiston alueella. Myöskin arvokkaan Vuorilammen laavun alueelle on pesiytynyt samanlainen ongelma ja kunnolliset kansalaiset eivät enää uskalla käydä siellä kun ryyppyporukkaa on kokoontunut sinne viettämään aikaansa.
Pupuhuhdan alueella ongelma on lähinnä keskittynyt Pupu 16 pihan grillikatokseen ja vanhan perhepuiston grillipaikan kohdalle. Nämä pesiytymiset ovat nyt saaneet aikaan sen, että Pupu 16 ja 18 pihojen grillikatokset puretaan pois. Kysymykseni onkin se, että kuinka laajalle annamme tämän ns. kotoperäisen terrorismin levitä ennen kuin alamme valtaamaan katuja takaisin köyhältä ns. kolmannenluokan valkoihoiselta roskasakilta/ihmisroskilta kuten eräs Oululainen kaupunginvaltuutettu heitä kutsui muutama vuosi sitten paikallisen valtuuston kokouksessa ja sai lausunnollaan aikaan sen, että katuja oikeasti alettiin siivota "roskista".
Sama tulee tapahtumaan myös täällä meidän asuinalueella joko hyvällä tai pahalla. Lupasin edesmenneelle paikalliselle vaikuttajalle Kirsti Turuselle, että kunnolliset kansalaiset valtaisivat kadut takaisin yksi kerrallaan ja sen lupauksen meinaan myös pitää. Tulemme järjestämään yhteistyössä paikallisten kansanedustajien kanssa asukasteemaillan aiheesta yhtenäiskoulun tiloissa ja sen teemaillan yhteydessä tehtyjen päätösten jälkeen toivon paikallisten viranomaisten ja muiden toimijoiden ryhtyvän tarvittavaan toimiin asiassa.
En pidä millään tavalla hyväksyttävänä sitä, että päihdeongelmaiset viettävät aikaansa lasten leikkipaikoilla, koulujen edustoilla ja päiväkotien pihoissa ja muissa ei toivotuissa paikoissa johon tarkoitukseen em. paikat eivät ole millään tavalla tarkoitettu.
Asukasaktiivi
Riku Hytti
Pupuhuhta
Asukasaktiivi
Riku Hytti
Pupuhuhta
Pihlajalinna vastaa Jyväskylän Huhtasuon terveysaseman toiminnasta 1.12.2020 alkaen
Jyväskylän Huhtasuon terveysaseman palveluntuottajaksi vaihtuu Pihlajalinna joulukuun alussa. Tämä ei aiheuta muutoksia terveysaseman toiminnassa, vaan palvelut ja puhelinnumerot säilyvät ennallaan. Jatkossa Pihlajalinna vastaa Huhtasuon terveysaseman kiireettömästä ja kiireellisestä hoidosta. Muista terveysaseman palveluista, esimerkiksi neuvolasta, suun terveydenhuollosta, fysioterapiasta, sosiaaliohjauksesta sekä mielenterveys- ja päihdepalveluista vastaa jatkossakin Jyväskylän kaupunki.
”Tavoitteenamme on tuoda laadukasta vastaanottotoimintaa Huhtasuolle lähi- ja etävastaanottoja hyödyntäen. Muokkaamme käytänteitä yhdistäen nykyisen hyvän hoitajatiimimallin uusiin toimintatapoihin, kuten etäpalveluihin, jolloin vastaanottotoiminnan saatavuus ja saavutettavuus paranevat Huhtasuolla”, Pihlajalinnan Keski-Suomen aluejohtaja Sanna Poikonen kertoo.
Pihlajalinna on suomalainen pörssiyhtiö, joka on lähes kokonaan suomalaisomistuksessa ja maksaa kaikki veronsa Suomeen. Pihlajalinnan tehtävä on auttaa suomalaisia elämään parempaa elämää ja rakentaa palveluita, jotka keskittyvät ihmisten terveenä pysymiseen. Konsernin arvoja ovat eettisyys, energisyys ja ennakkoluulottomuus.
Terveysasema on avoinna maanantaista perjantaihin 8−16. Ajanvarauksen puhelinnumero on 014 266 0121. Huhtasuon terveysaseman verkkosivut aukeavat tällä viikolla osoitteeseen terveysasema.pihlajalinna.fi/huhtasuo
Lisätiedot:
aluejohtaja Sanna Poikonen
sanna.poikonen@pihlajalinna.fi
040 090 2500
Suomen vuodenajat
Suomessa on neljä vuodenaikaa, jotka ovat
1. talvi
2. kevät
3. kesä
4. syksy.
Jokaisella vuodenajalla on oma kauneutensa ja oma näkemyksensä. Suomessa näkee joka kausi erilaisen kohtauksen, sekä saamme nauttia kaikista vuodenajoista.
Talvi - talvella suomessa sataa lunta kaikkialla. Talvikuukausia ovat joulukuu, tammikuu ja helmikuu. Siinä ajassa monet matkailijat ympäri maailmaa tulevat Suomeen nauttimaan valkoisesta lumesta. Suomen talviurheilulajeja ovat hiihto, luistelu, mäkihyppy, jääkiekko, erilaisia talvileikkiä kuten lumiukko, lumilinnoja, Suomen perinteisiä talvileikkejä. Tavallinen talvi lämpötila on -10 - 20 pakkasta mutta välillä on lian kylmä -30 pakkastakin, että riippuu säästä sekä paikastakin.
Kevät - kevät on talven ja kesän välissä. Kevätkuukausia ovat maaliskuu, huhtikuu ja toukokuu. Kevät alka maaliskuussa, mutta maaliskuussakin on vielä paljon lunta, että sama kuin talvella. Huhtikuu on Suomessa lumen sulamis aikaa, joten ajaessa kannattaa olla varovainen. Toukokuussa alkaa kasvaa monia erilaisia kauniita kukkia ympäri suomea. Kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin 0 asteen yläpuolelle.
Kesä - Suomen kesä on yksi parhaista kesistä kaikkialla maailmassa, koska ei ole liian kuuma, juuri sopivan lämmin. Kaikilla vuodenajoilla kesä on paras. Kesäkuukausia ovat kesäkuu, heinäkuu ja elokuu. Joka kestää vain 3 kuukautta, on hyvin lyhyt mutta 3 kuukauden sisällä suomalaiset nauttivat hyvin paljon. Että päivät ovat silloin pisimmillään, ilmat lämpimät ja koko maa on verraten iloisella tuulella. Suomen kesä on että, raikas, vihreä ja rauhallinen. Keskiverto kesä lämpötila on +20 – 25 mutta joskus ylempi ja alempi kin riippuu säästä.
Syksy - Syksy on täynnä väriloistoa, että syksyn aikana voi me nähdä niin kauneuta, kirkkaita, loistavia ja värikkäitä lehtiä ympäri Suomea. Virallisesti syksyn kuukaudet ovat syksy, lokakuu ja marraskuu.Tällä kaudella Suomi näyttää jotain outoa, että punaista, vaaleapunaista, oransista, tummapunaista, keltaista...jne, että värikkäät lehdet ovat kaikialla. Suomessa syksy on satokausi, siksi viljelijälle kiireellinen ja tärkkeä aikakin. Syksyn sää on vuosittain Suomen ilmastolle tyypillisesti hyvin vaihtelevaa. Kuitenkin tavallinen syys lämpötila on +10.
Tony
Huhtamedialta
Kesäloma
Kesäloma on oikein mukavaa ja rentouttavaa aikaa Suomessa. Suomalaisille kesäloma on paras loma, koska talvi jälkeen nauttimaan auringosta ja järvistä. Uidaan järvessä, otetaan aurinkoa, rentoudutaan järvenrannalla, grillataan makkaraa. Joskus matkustetaan merenrannallekin, lähdetään metsä retkille, poimitaan marjoja, sekä kesäloman nautintaan.
Kesäloma-aikana yleensä käyn ystäväni luona ja vietän aikaa järven rannalla hänen perheen kanssa. Viime vuonna kesälomalla kävin ystäväni luona mutta tänä vuonna hän tuli lomalle koko perheen kanssa kotiini. Sitten nautimme heidän kanssa järven rannalla. Välillä Jyväskylän lutakon rannalla, myöskin lehtisaaren rannalla, että todella onnellisia hetkia. Suomessa on erilaisia lomapäviä, esimerkiksi joululoma, kesäloma, syysloma.. jne. Mutta minulle kaikista noista lomista kesäloma on paras loma, koska tykkään nauttia järvistä, sekä rannoista.
Ensinnäkin lomalla olemme vapaita ja tämän muutaman vapaapäivän aikana voimme nauttia kesän kauneudesta. Kesäaikaan ympäri Suomea on vihreä näkymä, joka näyttää niin mukavalta ja kauniilta, että samalla kun järvet ovat sinisen näköisiä, kirkkailta ja puhtaita, joka tuntuu hyvin rauhalliselta. Kesä aikana suomessa jopa tienvarret niin siistit, todella kauneutta joka tien puolella voimme nähdä nurmikkoa ja kukkia, se näyttää lomakeskukselta. Siksi kesäloma on paras ja ei ole koskaan unohtumaton loma elämässäni, hyvää loppukesää kaikille.
Tony
Huhtamedialta
Huhtamedialta
Sirkus Finlandia Huhtasuon liikuntapuistossa 20–23.7.2023
Enpä muista käyneeni sirkusnäytännössä aikapäiviin. No nyt tähän tarjoutui oiva mahdollisuus kun MSSS (Maailman Suurin Suomalainen Sirkus) eli Sirkus Finlandia saapui Huhtasuon liikuntapuistoon. Tuumasin mielessäni että tätä tilaisuutta ei pidä hukata kun tällainen mahdollisuus kerran on tarjolla aivan takapihallani. Tämä ei tule toistumaan sillä tälle kovassa käytössä olleelle hiekkakentälle tullaan rakentamaan ympärivuotisen käytön mahdollistava urheiluhalli (toivottavasti pesäpallon ja kriketin pelaajatkin löytävät uuden paikan jatkaa harrastustaan).
Puitteet sirkuksen pyörittämiseen olivat todella mittavat sillä henkilöstön määrä tässä karavaanissa on noin 80. Kansllisuuksia on edustettuna 15 eri maasta (mm. Brasilia, Peru, Kolumbia, Puola, Saksa, Espanja, Bulgaria, Tsekki, Ukraina… ja tietysti Suomi). Musiikkipuolesta vastasi kuusihenkinen puolalaisorkesteri jonka saumaton yhteistyö muiden esiintyjien kanssa oli kerrassaan nautittavaa seurattavaa.
Etukäteen pelkäsin hieman musiikin volyymia sillä sen bassotaajuuksien jytinä kantautui varsin hyvin asuntooni joka sijaitsee alle 100 metrin päässä sirkusteltasta. Ei huolta, teltassa kaikki oli hyvin balanssissa. Tekniikasta sen verran että sähkön saatavuus on turvattu kahdella aggregaatilla (tehoiltaan 3 x 250 A) joista toinen hoitaa majoitukseen tarvittavan sähkön tarpeen ja toinen vastaa itse näytännöstä.
Kiertueesta itsestään hämmästelin tuota esiintymisten määrää. Keväällä 9. huhtikuuta kotipaikastaan Raaseporista alkanut kiertue kestää lokakuun loppuun saakka ja pitää sisällään huikeat 220 esiintymistä. Tämä porukka ei todellakaan lepää laakereillaan. Isommissa kaupungeissa – kuten Jyväskylä – näytöksien välillä ei tosin tarvitse kasata ja purkaa kalustoa sekä siirtyä uuteen kohteeseen. Tähän majoittumiseen sekä matkustamiseen sirkusella on käytössä yli 50 erikokoista kulkuneuvoa pakettiautoista ja asuntovaunuista aina täyspitkiin rekka-autoihin.
Itse näytännöstä:
Sirkusten perusbravuureihin lukeutuva nuorallatanssi tällä kertaa neljällä hengellä kahdessa eri kerroksessa oli huimaa seurattavaa (varsinkin tällaiselle korkean paikan kammosta kärsivälle).
Samoin varsijousella suoritetut ammunnat hämmästyttivät. Esityksen lopun huipentanut modernisoitu “Wilhelm Tell” pisti kyllä jauhot suuhun. Mietin vaan että onko olemassa sellaista vakuutusyhtiötä joka myöntäisi henkivakuutuksen tälle ammunnan valioyksilölle joka ampuu usealla varsijousella kirsikan oman päänsä päältä…?
Sekä näytöksen päättänyt moottoripyöräshow pisti miettimään miten tämä on mahdollista? Aikoinaan “surmanajaja” Onni Suuronen oli ihme pyöriessään metallihäkissään itsekseen. Nyt sen teki brasilialainen “Globe Diorios” peräti viiden moottoripyörän kera! O meu Dias – e verdade?
Tuossa vain muutama maininta esiintyjistä. Kokonaisuus oli todella upea. Kehoitan vaan itsekutakin tarttumaan hetkeen kun tällainen tilaisuus tulee kohdalle. Sen voin taata että ette tule pettymään! Jäänkin odottamaan seuraavaa kiertuetta...
Terho “Eno” Pääkkönen
Enpä muista käyneeni sirkusnäytännössä aikapäiviin. No nyt tähän tarjoutui oiva mahdollisuus kun MSSS (Maailman Suurin Suomalainen Sirkus) eli Sirkus Finlandia saapui Huhtasuon liikuntapuistoon. Tuumasin mielessäni että tätä tilaisuutta ei pidä hukata kun tällainen mahdollisuus kerran on tarjolla aivan takapihallani. Tämä ei tule toistumaan sillä tälle kovassa käytössä olleelle hiekkakentälle tullaan rakentamaan ympärivuotisen käytön mahdollistava urheiluhalli (toivottavasti pesäpallon ja kriketin pelaajatkin löytävät uuden paikan jatkaa harrastustaan).
Puitteet sirkuksen pyörittämiseen olivat todella mittavat sillä henkilöstön määrä tässä karavaanissa on noin 80. Kansllisuuksia on edustettuna 15 eri maasta (mm. Brasilia, Peru, Kolumbia, Puola, Saksa, Espanja, Bulgaria, Tsekki, Ukraina… ja tietysti Suomi). Musiikkipuolesta vastasi kuusihenkinen puolalaisorkesteri jonka saumaton yhteistyö muiden esiintyjien kanssa oli kerrassaan nautittavaa seurattavaa.
Etukäteen pelkäsin hieman musiikin volyymia sillä sen bassotaajuuksien jytinä kantautui varsin hyvin asuntooni joka sijaitsee alle 100 metrin päässä sirkusteltasta. Ei huolta, teltassa kaikki oli hyvin balanssissa. Tekniikasta sen verran että sähkön saatavuus on turvattu kahdella aggregaatilla (tehoiltaan 3 x 250 A) joista toinen hoitaa majoitukseen tarvittavan sähkön tarpeen ja toinen vastaa itse näytännöstä.
Kiertueesta itsestään hämmästelin tuota esiintymisten määrää. Keväällä 9. huhtikuuta kotipaikastaan Raaseporista alkanut kiertue kestää lokakuun loppuun saakka ja pitää sisällään huikeat 220 esiintymistä. Tämä porukka ei todellakaan lepää laakereillaan. Isommissa kaupungeissa – kuten Jyväskylä – näytöksien välillä ei tosin tarvitse kasata ja purkaa kalustoa sekä siirtyä uuteen kohteeseen. Tähän majoittumiseen sekä matkustamiseen sirkusella on käytössä yli 50 erikokoista kulkuneuvoa pakettiautoista ja asuntovaunuista aina täyspitkiin rekka-autoihin.
Itse näytännöstä:
Sirkusten perusbravuureihin lukeutuva nuorallatanssi tällä kertaa neljällä hengellä kahdessa eri kerroksessa oli huimaa seurattavaa (varsinkin tällaiselle korkean paikan kammosta kärsivälle).
Samoin varsijousella suoritetut ammunnat hämmästyttivät. Esityksen lopun huipentanut modernisoitu “Wilhelm Tell” pisti kyllä jauhot suuhun. Mietin vaan että onko olemassa sellaista vakuutusyhtiötä joka myöntäisi henkivakuutuksen tälle ammunnan valioyksilölle joka ampuu usealla varsijousella kirsikan oman päänsä päältä…?
Sekä näytöksen päättänyt moottoripyöräshow pisti miettimään miten tämä on mahdollista? Aikoinaan “surmanajaja” Onni Suuronen oli ihme pyöriessään metallihäkissään itsekseen. Nyt sen teki brasilialainen “Globe Diorios” peräti viiden moottoripyörän kera! O meu Dias – e verdade?
Tuossa vain muutama maininta esiintyjistä. Kokonaisuus oli todella upea. Kehoitan vaan itsekutakin tarttumaan hetkeen kun tällainen tilaisuus tulee kohdalle. Sen voin taata että ette tule pettymään! Jäänkin odottamaan seuraavaa kiertuetta...
Terho “Eno” Pääkkönen
Suomen järvi
Suomessa on paljon järviä, että kaikki järvet eivät ole kovin suuria, mutta jotkut niistä ovat myös erittäin suuria, pitkiä ja syviäkin. Suomessa on suomen ympäristökeskuksen mukaan 57 000 järveä, jonka pinta-ala on yli hehtaarin ja vähintään 500 neliömetrin kokoisia järviä on noin 168 000. Suomen suurimmat järvet ja pinta-ala ovat
1. Saimaa (1377km2)
2. Päijänne (1083km2 )
3. Inarijärvi ( 1082km2 )
4. Pielinen ( 894km2 )
Päijänne on 95 metrin syvyydellään suomen syvin järvi ja saimaa on pisin, myös isoin järvi. Saimaa on omaa luokkansa Suomen järvien joukoissa. Suomessa voimme nähdä, että järvet ovat myös yhtä luonnon kauneutta esimerkiksi kesäaika suomen metsässä on mukavaa, niin kaunista, samalla järvi myös metsän puolella ja molemmat osoittavat luonnon kauneutta. Suomalaiset nauttivat järvistä todella paljon, varsinaisesti kesällä ja talviajasta myös nauttivat, mutta eri tavalla. Kesäisin ympäri Suomea on paljon järviä niin kauneutta ja kirkasta. Suomessa useiden tuhansien järvien joukoissa, että 5 kauneinta järveä ovat saimaa, päijänne, inari, pielinen ja höytiäinen. Inarijärvi on suomen kolmanneksi suurin järvi ja suurista järvistä puhtain ja kirkkain, joka sijaitsee pohjois – lapissa.
Suomen järvet vetävät osia näkymistä, yksi on kesänäkymä ja toinen talvinäkymä. kesällä Suomen järvissä on niin kauniin sininen vesi ja kirkas, tuhannet saaret houkuttelevat suomalaisia lomailemaan järvi - suomessa ja talviaikaan järvessä ei ole enää vettä, lumi vaihtuu ja näkymä muuttuu myös kauniin valkoiselta ja puhtaalta. Urheilun nautinnolla on myös eroa talven ja kesän välillä kesäaikaa suomalaiset menevät uimaan järveen, rentoutumaan rannalle,menevät retkille laivalla ja talvella järvi muuttuu jääksi, pelaamaan jääkiekko, luistellaan, hiihdetään. Kaikki nämä ovat Suomen järvien kauneutta, Siksi järvet ovat Suomen arvokasta kauneimmista luonnosta.
Tony
Huhta medialta
Suomessa on paljon järviä, että kaikki järvet eivät ole kovin suuria, mutta jotkut niistä ovat myös erittäin suuria, pitkiä ja syviäkin. Suomessa on suomen ympäristökeskuksen mukaan 57 000 järveä, jonka pinta-ala on yli hehtaarin ja vähintään 500 neliömetrin kokoisia järviä on noin 168 000. Suomen suurimmat järvet ja pinta-ala ovat
1. Saimaa (1377km2)
2. Päijänne (1083km2 )
3. Inarijärvi ( 1082km2 )
4. Pielinen ( 894km2 )
Päijänne on 95 metrin syvyydellään suomen syvin järvi ja saimaa on pisin, myös isoin järvi. Saimaa on omaa luokkansa Suomen järvien joukoissa. Suomessa voimme nähdä, että järvet ovat myös yhtä luonnon kauneutta esimerkiksi kesäaika suomen metsässä on mukavaa, niin kaunista, samalla järvi myös metsän puolella ja molemmat osoittavat luonnon kauneutta. Suomalaiset nauttivat järvistä todella paljon, varsinaisesti kesällä ja talviajasta myös nauttivat, mutta eri tavalla. Kesäisin ympäri Suomea on paljon järviä niin kauneutta ja kirkasta. Suomessa useiden tuhansien järvien joukoissa, että 5 kauneinta järveä ovat saimaa, päijänne, inari, pielinen ja höytiäinen. Inarijärvi on suomen kolmanneksi suurin järvi ja suurista järvistä puhtain ja kirkkain, joka sijaitsee pohjois – lapissa.
Suomen järvet vetävät osia näkymistä, yksi on kesänäkymä ja toinen talvinäkymä. kesällä Suomen järvissä on niin kauniin sininen vesi ja kirkas, tuhannet saaret houkuttelevat suomalaisia lomailemaan järvi - suomessa ja talviaikaan järvessä ei ole enää vettä, lumi vaihtuu ja näkymä muuttuu myös kauniin valkoiselta ja puhtaalta. Urheilun nautinnolla on myös eroa talven ja kesän välillä kesäaikaa suomalaiset menevät uimaan järveen, rentoutumaan rannalle,menevät retkille laivalla ja talvella järvi muuttuu jääksi, pelaamaan jääkiekko, luistellaan, hiihdetään. Kaikki nämä ovat Suomen järvien kauneutta, Siksi järvet ovat Suomen arvokasta kauneimmista luonnosta.
Tony
Huhta medialta
Juhannus
Juhannus on valon ja keskikesän juhla, jota vietetään kesäkuun lopussa kesäpäivänseisauksen tienoilla. Suomessa juhannus on yöttömän yön juhla, kun pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan kesäpäivänseisauksena. Monet kristilliset kirkkokunnat viettävät juhannusta Johannes Kastajan syntymäpäivänä, mistä tulee nimi juhannus. Juhannus on ollut Suomessa alun perin muinaisuskontoon liittyvä juhla, Juhannusta vietettiin Suomessa alun perin Ukon juhlana sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. Juhannuksena päivä on pitkä ja luonto on kauneimmillaan. Juhannus on myös Suomen lipun päivä. Viralliseksi liputuspäiväksi juhannus tuli vuonna 1934. Liputus alkaa jo aattoiltana kello 18.00 ja päättyy juhannuspäivään kello 21 saakka. Tärkeänä osana suomalaiseen juhannukseen kuuluu juhannussauna, juhannuskokko ja juhannustanssit. Juhannuskokko on juhannusyönä poltettava juhannustuli. Yleensä perheet, suvut, yhteisöt tai seurueet rakentavat ja polttavat juhannuskokon yhdessä. Juhannuskokot ovat yleisiä ympäri Suomea. Juhannuskokkoja on tapana polttaa aukeiden reunoilla tai järvienrannoilla. Suomessa juhannusta on usein tapana viettää kesämökillä. Nykyisinkin suomalaisiin juhannusperinteisiin kuuluvat juhannuskoivut ja -kukat, juhannussauna. Juhannussauna on monelle jo lapsuudessa opittu perinne ja alun perin juhannussauna on peräisin talonpoikaiskulttuurista.
Tony
Huhtamedialta
Huhtamedialta
Jaana Rannikko: Alkemisti
25.5.-18.6.2023
Galleria Ratamo
Veturitallinkatu 6
40100 Jyväskylä
molempien näyttelyiden tiedotustilaisuus ke 24.5. klo 14, tervetuloa
molempien näyttelyiden avajaiset ke 24.5. klo 17-19, tervetuloa
Jaana Rannikon näyttely Alkemisti tarkastelee ihmismielen ja -elämän moninaisuutta. Kerrokselliset teokset pohtivat ja kyseenalaistavat todellisuuden kokemustamme. Unenomaisuus ja sen päällekkäiset tasot kiinnostavat Rannikkoa, sillä unissa voimme uida toisissa näkymissä ja kokea epäjohdonmukaisia tunteita ja kokemuksia. Epätodellisuus ilmenee Rannikon teoksissa, jotka sisältävät jopa kymmeniä päällekkäisiä kerroksia. Uni haastaa niissä todellisuuden.
Näyttelyssä esillä olevat teokset muodostavat yhden kokonaisuuden. Kuvissa ihminen ja ihmisen teot toistuvat eri tavoin. Vaikka näyttely ei varsinaisesti käsittele muotokuvaa, voi teoksissa nähdä Rannikon kiinnostuksen muotokuvan historiaan. Esillä olevaan näyttelyyn hän on purkanut muotokuvat osiin. Usein niistä on poimittu käsi eri tavoin esitettynä. Käsi näyttäytyy kuvissa auttavana, vastaanottavana ja kannattelevana.
Magiikka, uni ja surrealismi ponnistavat teoksista vahvoina kuvallisina kokemuksina. Teosten värit tukevat unenomaista kokemusta. Ne ovat tummia ja sinertäviä tai vaaleita ja kuluneen oloisia, kiehtovalla tavalla vieraannuttavia. Päällekkäin asetellut kuva-aiheet rakentavat maailmoja, joita voi kohdata vain unissa, silloin kun alitajunta raksuttaa ja jäsentää koettua. Nuoren naisen muotokuvassa hänen rintakehäänsä on asetettu kohdussa olevien kaksosten sikiöt. Teosta katsoessa sikiöiden olemassaolo muuttuu tunteeksi. Eri tunteiden maailmoiksi, joita kuljetamme sydämissämme. Naisen pään ympärille kiertyneet käärmeet ovat kuin hänen hauras suruharsonsa. Elämän kauneus ja karuus ottavat kuvissa muotonsa.
Flora, fauna, silmät, kädet ja ihminen niiden keskellä kilvoittelevat teosten kuvastossa. Samoin elämän kiertokulku ja sen kokeminen. Kuvat ovat poeettisia unikuvia, jotka mahdollistavat unen kokemisen valoisaan aikaan. Rannikon kiinnostus historiaan näkyy vahvasti kuvien aiheissa, sillä ne eivät ole nykykuvastoa. Kuvien välittämä hiljainen informaatio on käsin kosketeltavaa, kunhan sille uskaltaa antautua. Pyöräyttää asiat vähän päälaelleen ja avata kämmenet ilmaan katsoen, josko sieltä lehahtaisi perhonen kevyesti ilmaan. Monien silmien monistuessa samanaikaisesti taivaalle katsomaan ja ihmettelemään.
Ulla-Maija Pitkänen
++++
Jaana Rannikko ( http://www.jaanarannikko.com ) (s.1978) on helsinkiläinen valokuvaaja sekä kuvataiteilija. Hän valmistui taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen koulutusohjelmasta vuonna 2010. Rannikko käsittelee teoksissaan ihmisyyden, ajan ja paikan kerroksellisuutta sekä niiden luomia verkostoja ja tarinallisuutta. Hänen työssään toistuvia teemoja ovat kuvan ihme, arvoituksellisuus ja hiljaisuus.
lisätietoja näyttelystä
+ 358 40 585 1645, info@jaanarannikko.com
www.instagram.com/rannikkojaana
25.5.-18.6.2023
Galleria Ratamo
Veturitallinkatu 6
40100 Jyväskylä
molempien näyttelyiden tiedotustilaisuus ke 24.5. klo 14, tervetuloa
molempien näyttelyiden avajaiset ke 24.5. klo 17-19, tervetuloa
Jaana Rannikon näyttely Alkemisti tarkastelee ihmismielen ja -elämän moninaisuutta. Kerrokselliset teokset pohtivat ja kyseenalaistavat todellisuuden kokemustamme. Unenomaisuus ja sen päällekkäiset tasot kiinnostavat Rannikkoa, sillä unissa voimme uida toisissa näkymissä ja kokea epäjohdonmukaisia tunteita ja kokemuksia. Epätodellisuus ilmenee Rannikon teoksissa, jotka sisältävät jopa kymmeniä päällekkäisiä kerroksia. Uni haastaa niissä todellisuuden.
Näyttelyssä esillä olevat teokset muodostavat yhden kokonaisuuden. Kuvissa ihminen ja ihmisen teot toistuvat eri tavoin. Vaikka näyttely ei varsinaisesti käsittele muotokuvaa, voi teoksissa nähdä Rannikon kiinnostuksen muotokuvan historiaan. Esillä olevaan näyttelyyn hän on purkanut muotokuvat osiin. Usein niistä on poimittu käsi eri tavoin esitettynä. Käsi näyttäytyy kuvissa auttavana, vastaanottavana ja kannattelevana.
Magiikka, uni ja surrealismi ponnistavat teoksista vahvoina kuvallisina kokemuksina. Teosten värit tukevat unenomaista kokemusta. Ne ovat tummia ja sinertäviä tai vaaleita ja kuluneen oloisia, kiehtovalla tavalla vieraannuttavia. Päällekkäin asetellut kuva-aiheet rakentavat maailmoja, joita voi kohdata vain unissa, silloin kun alitajunta raksuttaa ja jäsentää koettua. Nuoren naisen muotokuvassa hänen rintakehäänsä on asetettu kohdussa olevien kaksosten sikiöt. Teosta katsoessa sikiöiden olemassaolo muuttuu tunteeksi. Eri tunteiden maailmoiksi, joita kuljetamme sydämissämme. Naisen pään ympärille kiertyneet käärmeet ovat kuin hänen hauras suruharsonsa. Elämän kauneus ja karuus ottavat kuvissa muotonsa.
Flora, fauna, silmät, kädet ja ihminen niiden keskellä kilvoittelevat teosten kuvastossa. Samoin elämän kiertokulku ja sen kokeminen. Kuvat ovat poeettisia unikuvia, jotka mahdollistavat unen kokemisen valoisaan aikaan. Rannikon kiinnostus historiaan näkyy vahvasti kuvien aiheissa, sillä ne eivät ole nykykuvastoa. Kuvien välittämä hiljainen informaatio on käsin kosketeltavaa, kunhan sille uskaltaa antautua. Pyöräyttää asiat vähän päälaelleen ja avata kämmenet ilmaan katsoen, josko sieltä lehahtaisi perhonen kevyesti ilmaan. Monien silmien monistuessa samanaikaisesti taivaalle katsomaan ja ihmettelemään.
Ulla-Maija Pitkänen
++++
Jaana Rannikko ( http://www.jaanarannikko.com ) (s.1978) on helsinkiläinen valokuvaaja sekä kuvataiteilija. Hän valmistui taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen koulutusohjelmasta vuonna 2010. Rannikko käsittelee teoksissaan ihmisyyden, ajan ja paikan kerroksellisuutta sekä niiden luomia verkostoja ja tarinallisuutta. Hänen työssään toistuvia teemoja ovat kuvan ihme, arvoituksellisuus ja hiljaisuus.
lisätietoja näyttelystä
+ 358 40 585 1645, info@jaanarannikko.com
www.instagram.com/rannikkojaana
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Anna-Kaisa Vuonokari: Asunto
25.5.-18.6.2023
Galleria Ratamo
Veturitallinkatu 6
40100 Jyväskylä
Anna-Kaisa Vuonokarin näyttely Asunto rinnastaa kaukaisen, hiljalleen veden alle peittyvän kylän ja sumuun kätkeytyneen, tulevaisuutta pelkäävän kaupungin. Teokset käsittelevät eri näkökulmista ja aikatasoista arjen ja tulevaisuuden rakentamista epävarmuuden alla.
Maisemat, tarinat ja aika kerrostuvat ja läpäisevät toisensa. Kylä on vertauskuva tämän hetken maailmasta ja se nostalgia, jolla kohtaamme kylän, on näky siihen miten kohtaamme oman väistämättä muuttuvaan tulevaisuuteemme.
Näyttely koostuu tekstikokoelmasta, ääniteoksesta ja osittain puretuille ja kerrostetuille kankaille projisoidusta valokuvainstallaatiosta. Kuva hajoaa moniksi pinnoiksi, mutta rakentuu kokoon säie säikeeltä. Muoto toimii metaforana epävarmuuden aiheuttaman hajoamisen ja tulevaisuudettomuuden kokemukselle, mutta myös pyrkimykselle rakentaa ja ylläpitää arkea, sitkeää tasapainon etsimistä.
Anna-Kaisa Vuonokari ( https://annakaisavuonokari.cargo.site ) (s.1986) on Turussa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija. Hän yhdistelee taiteessaan tarinankerrontaa ja monipuolisesti erilaisia valokuvan, kuvanveiston, piirtämisen, käsityön, kirjallisuuden ja äänitaiteen keinoja installaatioon suuntautuen. Vuonokarin muotokieli leikittelee usein kaksi- ja kolmiulotteisuuden yhdistämisen kanssa. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi Turun Ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta keväällä 2016.
Lisätietoja näyttelystä
akvuono@gmail.com, 045 876 9090
annakaisavuonokari.cargo.site
instagram.com/akvuono
25.5.-18.6.2023
Galleria Ratamo
Veturitallinkatu 6
40100 Jyväskylä
Anna-Kaisa Vuonokarin näyttely Asunto rinnastaa kaukaisen, hiljalleen veden alle peittyvän kylän ja sumuun kätkeytyneen, tulevaisuutta pelkäävän kaupungin. Teokset käsittelevät eri näkökulmista ja aikatasoista arjen ja tulevaisuuden rakentamista epävarmuuden alla.
Maisemat, tarinat ja aika kerrostuvat ja läpäisevät toisensa. Kylä on vertauskuva tämän hetken maailmasta ja se nostalgia, jolla kohtaamme kylän, on näky siihen miten kohtaamme oman väistämättä muuttuvaan tulevaisuuteemme.
Näyttely koostuu tekstikokoelmasta, ääniteoksesta ja osittain puretuille ja kerrostetuille kankaille projisoidusta valokuvainstallaatiosta. Kuva hajoaa moniksi pinnoiksi, mutta rakentuu kokoon säie säikeeltä. Muoto toimii metaforana epävarmuuden aiheuttaman hajoamisen ja tulevaisuudettomuuden kokemukselle, mutta myös pyrkimykselle rakentaa ja ylläpitää arkea, sitkeää tasapainon etsimistä.
Anna-Kaisa Vuonokari ( https://annakaisavuonokari.cargo.site ) (s.1986) on Turussa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija. Hän yhdistelee taiteessaan tarinankerrontaa ja monipuolisesti erilaisia valokuvan, kuvanveiston, piirtämisen, käsityön, kirjallisuuden ja äänitaiteen keinoja installaatioon suuntautuen. Vuonokarin muotokieli leikittelee usein kaksi- ja kolmiulotteisuuden yhdistämisen kanssa. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi Turun Ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta keväällä 2016.
Lisätietoja näyttelystä
akvuono@gmail.com, 045 876 9090
annakaisavuonokari.cargo.site
instagram.com/akvuono
Okko Kamu luotsaa Jyväskylä Sinfoniaa ja Joensuun kaupunginorkesteria kevään suurkonsertissa 10.5.
Jyväskylä Sinfonian kevätkausi saa upean finaalin, kun lavalle nousee kahden orkesterin suurkokoonpano.
Jyväskylä Sinfonian kevätkausi saa upean finaalin, kun lavalle nousee kahden orkesterin suurkokoonpano.
Yhteiskonsertit Joensuun kaupunginorkesterin kanssa kuullaan keskiviikkona 10.5. Jyväskylän teatteritalolla ja torstaina 11.5. Joensuun yliopiston juhlasalissa klo 19. Maestro Okko Kamu saa siis johdettavakseen kahden orkesterin yhdistyneet voimat, ja ohjelma on sen mukainen.
Konsertti alkaa Modest Musorgskin teoksella Näyttelykuvia, joka on yksi orkesterikirjallisuuden omaperäisimpiä ja kuuluisimpia sävellyksiä. Musorgski sävelsi teoksen kuudessa viikossa ystävänsä, taidemaalari Viktor Hartmannin 400 taulua sisältäneen muistotaidenäyttelyn kiihdyttämänä. Teoksesta kuullaan sen tunnetuin orkesterisovitus, joka on Maurice Ravelin käsialaa vuodelta 1922.
Toisella puoliajalla hurmioidutaan Gustav Mahlerin sinfonialla nro 4, joka rakentuu sopraanon tulkitseman laulun ympärille. Lauluosuuden esittää konserteissa Suomen huippusopraanoihin kuuluva Helena Juntunen.
Jyväskylän konsertin liput: https://www.lippu.fi/artist/jyvaeskylae-sinfonia/jyvaeskylae-sinfonia-mahler-ja-naeyttelykuvia-3271312/?affiliate=ADV
Konsertti alkaa Modest Musorgskin teoksella Näyttelykuvia, joka on yksi orkesterikirjallisuuden omaperäisimpiä ja kuuluisimpia sävellyksiä. Musorgski sävelsi teoksen kuudessa viikossa ystävänsä, taidemaalari Viktor Hartmannin 400 taulua sisältäneen muistotaidenäyttelyn kiihdyttämänä. Teoksesta kuullaan sen tunnetuin orkesterisovitus, joka on Maurice Ravelin käsialaa vuodelta 1922.
Toisella puoliajalla hurmioidutaan Gustav Mahlerin sinfonialla nro 4, joka rakentuu sopraanon tulkitseman laulun ympärille. Lauluosuuden esittää konserteissa Suomen huippusopraanoihin kuuluva Helena Juntunen.
Jyväskylän konsertin liput: https://www.lippu.fi/artist/jyvaeskylae-sinfonia/jyvaeskylae-sinfonia-mahler-ja-naeyttelykuvia-3271312/?affiliate=ADV
Lue lisää konsertista: https://www.jyvaskylasinfonia.fi/node/365385
Lisätiedot:
viestintä- ja hallintopäällikkö Jenni Hakola
p. 0400 640 109
jenni.hakola [at] jyvaskyla.fi
Jyväskylän kaupungin tarkastuslautakunta kiinnittää arviointikertomuksessaan erityistä huomiota nuorison yksinäisyyteen ja kiusaamiseen sekä kouluruokailuun
Jyväskylän kaupungin tarkastuslautakunta nostaa esille vuoden 2022 arviointikertomuksessaan kaupungin talouden tasapainottamiseen ja palveluiden järjestämiseen liittyviä kehittämisehdotuksia. Tarkastuslautakunta esittää, että kaupunginvaltuusto pyytäisi kaupunginhallitukselta lausunnon toimenpiteistä, joihin kehittämisehdotukset antavat aihetta.
Tarkastuslautakunta esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy tilivuoden 2022 tilinpäätöksen ja myöntää tilintarkastajien esityksen mukaisesti vastuuvapauden tilivelvollisille vuodelta 2022.
Kouluruokailun toteuttamisessa on tarkastuslautakunnan mukaan parannettavaa
Koululounas jäi syömättä yli 20 prosentilla 8. ja 9. luokan oppilaista ennen koronapandemiaa ja vuonna 2021 vielä useammalla. Yhtenä syynä on syömiseen varatun ajan pituus, joka toteutuu vaihtelevasti kouluittain. Oppilasmäärän kasvaessa ruokailuja on jouduttu porrastamaan, mikä ei palvele oppilaiden koulupäivän rakennetta parhaalla mahdollisella tavalla. Kaiken ikäisille oppilaille tulee tarjota mahdollisuus oikea-aikaiseen ja rauhalliseen ruokailuun.
Koulukiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisyyn kiinnitettävä vieläkin enemmän huomiota
Koulukiusaamista kokeneiden oppilaiden määrä ei ole vähentynyt, vaikka asiaan on kiinnitetty huomiota. Kiusaamisen ja yksinäisyyden kokemukset voivat vaikuttaa merkittävästi koulunkäyntiin ja ammatin hankkimiseen. Tämä havainto on tehty esimerkiksi lasten ja nuorten vaikuttavuusinvestoinnin hankkeessa. Hankkeella täydennetään kaupungin järjestämiä palveluja yhteistyössä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden, koulutuskuntayhtymä Gradian sekä palveltuottajien, Nuorten Ystävät ry:n ja Vamos Diakonissalaitoksen kesken. Oleellista on, että lapset, nuoret ja heidän perheensä löytävät heille sopivat tuen muodot nopeasti ja helposti, jolloin myös kaikkien tukea tarjoavien toimijoiden resurssit tulevat tehokkaaseen käyttöön.
Jyväskylän kaupungin perusopetuksen kouluilla on vuoden 2022 loppupuolella otettu käyttöön kiusaamisen vastainen toimintamalli. Yhdenmukaiset toimintatavat kaikille kouluille vahvistavat oppilaiden yhdenvertaista kohtelua. Tarkastuslautakunta pyytää kaupunginhallitusta selvittämään nuorten tuen palvelukokonaisuuden; tuen muodot ja niiden vaikuttavuuden.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannukset noin maan keskiarvoa
Jyväskylän kaupunki käytti 531 euroa asukasta kohti hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tilinpäätöstietojen 2021 mukaan. Kunnissa käytettiin keskimäärin asukasta kohti 522 euroa eli yhteensä 2,88 miljardia euroa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Jyväskylä sijoittaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen vähemmän rahaa suhteessa vertailukaupunkeihin Lahteen ja Kuopioon.
Keski-Suomen hyvinvointialueen ja kuntien tarkastuslautakunnat tekevät yhteistä arviointia
Yksikään Keski-Suomen kunta ei vielä saa täysimääräistä valtionosuutta asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tarkastuslautakunnat kysyvätkin, millaiseen yhteistyöhön kunnat ja hyvinvointialue aikovat ryhtyä, jotta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtion rahoitusosuutta saadaan kasvatettua. Rahoitusosuuteen vaikuttaa erityisesti se, miten ihmiset Keski-Suomen alueella työllistyvät. Puutteita verrattuna muuhun Suomeen on tähän mennessä ollut erityisesti työttömien terveystarkastusten toteuttamisessa. Sillä, miten kunnat ja hyvinvointialue onnistuvat yhdessä löytämään ratkaisuja palveluiden tehokkaaseen ja vaikuttavaan järjestämiseen, on vaikutusta myös talouden sopeutuksen onnistumiseen.
Kaupungin talouden rakenteellinen alijäämä huolettaa tarkastuslautakuntaa
Vuodelle 2022 kaupunginvaltuusto päätti 4,7 miljoonan euron sopeuttamistoimenpiteistä. Niistä toteutui vajaa 3 miljoonaa. Säästötavoitteet ovat olleet riittämättömiä, koska rakenteellinen tasapainottamistarve on kasvanut tuleville vuosille 2024–2026 jopa 40 miljoonaan euroon.
Jyväskylässä talouden kriisikuntakriteerit eivät täyty, eikä kaupunki ole joutumassa arviointimenettelyyn. Talouden heikko liikkumavara ja rakenteellinen alijäämä kuitenkin pakottavat uudistamaan palveluiden järjestämistä.
Kokouksen pöytäkirja ja arviointikertomus (pdf-muoto) ovat luettavissa kaupungin verkkosivulla: https://julkinen.jkl.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=15123
Arviointikertomus tiivistelmineen tullaan lisäämään toukokuun aikana kaupungin verkkosivulle https://www.jyvaskyla.fi/arviointikertomus .
Lisätietoja:
Jyväskylän tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tapani Mäki, tapani.maki@jyvaskyla.fi
Jyväskylän kaupunginreviisori Tarja Saarelainen, tarja.saarelainen@jyvaskyla.fi p. 050 592 3701
Jyväskylän kaupungin tarkastuslautakunta nostaa esille vuoden 2022 arviointikertomuksessaan kaupungin talouden tasapainottamiseen ja palveluiden järjestämiseen liittyviä kehittämisehdotuksia. Tarkastuslautakunta esittää, että kaupunginvaltuusto pyytäisi kaupunginhallitukselta lausunnon toimenpiteistä, joihin kehittämisehdotukset antavat aihetta.
Tarkastuslautakunta esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy tilivuoden 2022 tilinpäätöksen ja myöntää tilintarkastajien esityksen mukaisesti vastuuvapauden tilivelvollisille vuodelta 2022.
Kouluruokailun toteuttamisessa on tarkastuslautakunnan mukaan parannettavaa
Koululounas jäi syömättä yli 20 prosentilla 8. ja 9. luokan oppilaista ennen koronapandemiaa ja vuonna 2021 vielä useammalla. Yhtenä syynä on syömiseen varatun ajan pituus, joka toteutuu vaihtelevasti kouluittain. Oppilasmäärän kasvaessa ruokailuja on jouduttu porrastamaan, mikä ei palvele oppilaiden koulupäivän rakennetta parhaalla mahdollisella tavalla. Kaiken ikäisille oppilaille tulee tarjota mahdollisuus oikea-aikaiseen ja rauhalliseen ruokailuun.
Koulukiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisyyn kiinnitettävä vieläkin enemmän huomiota
Koulukiusaamista kokeneiden oppilaiden määrä ei ole vähentynyt, vaikka asiaan on kiinnitetty huomiota. Kiusaamisen ja yksinäisyyden kokemukset voivat vaikuttaa merkittävästi koulunkäyntiin ja ammatin hankkimiseen. Tämä havainto on tehty esimerkiksi lasten ja nuorten vaikuttavuusinvestoinnin hankkeessa. Hankkeella täydennetään kaupungin järjestämiä palveluja yhteistyössä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden, koulutuskuntayhtymä Gradian sekä palveltuottajien, Nuorten Ystävät ry:n ja Vamos Diakonissalaitoksen kesken. Oleellista on, että lapset, nuoret ja heidän perheensä löytävät heille sopivat tuen muodot nopeasti ja helposti, jolloin myös kaikkien tukea tarjoavien toimijoiden resurssit tulevat tehokkaaseen käyttöön.
Jyväskylän kaupungin perusopetuksen kouluilla on vuoden 2022 loppupuolella otettu käyttöön kiusaamisen vastainen toimintamalli. Yhdenmukaiset toimintatavat kaikille kouluille vahvistavat oppilaiden yhdenvertaista kohtelua. Tarkastuslautakunta pyytää kaupunginhallitusta selvittämään nuorten tuen palvelukokonaisuuden; tuen muodot ja niiden vaikuttavuuden.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannukset noin maan keskiarvoa
Jyväskylän kaupunki käytti 531 euroa asukasta kohti hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tilinpäätöstietojen 2021 mukaan. Kunnissa käytettiin keskimäärin asukasta kohti 522 euroa eli yhteensä 2,88 miljardia euroa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Jyväskylä sijoittaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen vähemmän rahaa suhteessa vertailukaupunkeihin Lahteen ja Kuopioon.
Keski-Suomen hyvinvointialueen ja kuntien tarkastuslautakunnat tekevät yhteistä arviointia
Yksikään Keski-Suomen kunta ei vielä saa täysimääräistä valtionosuutta asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tarkastuslautakunnat kysyvätkin, millaiseen yhteistyöhön kunnat ja hyvinvointialue aikovat ryhtyä, jotta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtion rahoitusosuutta saadaan kasvatettua. Rahoitusosuuteen vaikuttaa erityisesti se, miten ihmiset Keski-Suomen alueella työllistyvät. Puutteita verrattuna muuhun Suomeen on tähän mennessä ollut erityisesti työttömien terveystarkastusten toteuttamisessa. Sillä, miten kunnat ja hyvinvointialue onnistuvat yhdessä löytämään ratkaisuja palveluiden tehokkaaseen ja vaikuttavaan järjestämiseen, on vaikutusta myös talouden sopeutuksen onnistumiseen.
Kaupungin talouden rakenteellinen alijäämä huolettaa tarkastuslautakuntaa
Vuodelle 2022 kaupunginvaltuusto päätti 4,7 miljoonan euron sopeuttamistoimenpiteistä. Niistä toteutui vajaa 3 miljoonaa. Säästötavoitteet ovat olleet riittämättömiä, koska rakenteellinen tasapainottamistarve on kasvanut tuleville vuosille 2024–2026 jopa 40 miljoonaan euroon.
Jyväskylässä talouden kriisikuntakriteerit eivät täyty, eikä kaupunki ole joutumassa arviointimenettelyyn. Talouden heikko liikkumavara ja rakenteellinen alijäämä kuitenkin pakottavat uudistamaan palveluiden järjestämistä.
Kokouksen pöytäkirja ja arviointikertomus (pdf-muoto) ovat luettavissa kaupungin verkkosivulla: https://julkinen.jkl.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=15123
Arviointikertomus tiivistelmineen tullaan lisäämään toukokuun aikana kaupungin verkkosivulle https://www.jyvaskyla.fi/arviointikertomus .
Lisätietoja:
Jyväskylän tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tapani Mäki, tapani.maki@jyvaskyla.fi
Jyväskylän kaupunginreviisori Tarja Saarelainen, tarja.saarelainen@jyvaskyla.fi p. 050 592 3701
vesifestivaali
Thaimalaiset sanovat songkran se tarkoittaa vesifestivaali. Songkran on Thaimaan tunnetuin festivaali. Tämä on tärkeä tapahtuma buddhalaisen kalenterin mukaan.
Perinteisesti Songkran ensimmäinen päivä oli thaimalaisen uuden vuoden alku. Songkran on vuosittainen hauska festivaali kaikille. Koko thaimassa thaimalaiset nauttivat vesifestivaaleista. Songkran on thaimaalaisille merkittävin festivaali ja sitä juhlitaan eri tavoin. Esimerkiksi heittelevät vettä toisilleen, laulamaan, tanssimaan ja joskus eläinten vapauttamaan, eläinten vapattamaan tarkoita että vapautetaan kaloja laitetaan veteen, päästäkää linnut vapaaksi ja linnut lentävät taivalle, ....jne
Nykyään voimme nähdä, että monet ulkomaalaiset, turistitkin nauttivat myös vesifestivaaleista Bangkokissa. Thaimaassa Songkran vietetään joka vuosi 13. - 15. huhtikuuta, että vuoden kuumimpana aikana. Se on kolmen päivän kansallinen vapaapäivä lomille. jolloin monet thaimaalaiset matkustavat takaisin kotiin maaseudulle ja viettämään lomaa perheensä kanssa. Mutta joskus vesifestivaali kestä vähän pitempi kuin tavallista koska vuonn 2018 thaimaan hallitus pidensi festivaalin valtakunnallisesti viideksi päiväksi, 12 – 16.4.
. Songkranin aikana vesi on tärkeä ja vesipelaaminen tavarat tai vesifestivaalin tavarat ovat vesiämpäri, vesisankko, vesipyssy, erilaisia vesipistoolia, lelu aseita, joka on suunniteltu ampumaan vesisuihkuja,….jne
Vesi heittäminen ihmisten päälle symboloi puhdistumista, että Vesi pesee pois kaikki kuluneen vuoden vaivat, huonot tuurit ja murhe. Thaimassa songkarn tai vesifestivaali aikana buddhalaiset menevät temppeliin ansaitsemaan ansioita, toivomaan onnea ja onnea tulevalle vuodelle.
Tony
Huhtamedialta
6.4.2023
Huhtamedialta
6.4.2023
Alvar Aallon syntymän 125 -juhlavuosi päivittää Aallon perinnön 2020-luvulle
"Mikään vanha ei synny uudestaan. Mutta se ei myöskään täydellisesti katoa. Ja se, mikä kerran on ollut, tulee aina uudestaan uudessa muodossa." Alvar Aalto 1921
Alvar Aallon syntymästä on 3.2.2023 kulunut 125-vuotta. Tuolloin liputetaan suomalaiselle arkkitehtuurille ja muotoilulle. ”Juhlavuoden aikana haluamme kertoa suurelle yleisölle Alvar Aallon elämäntyön ulottuvuuksista eri aikakausina. Mukana ovat hänen lapsuutensa ja nuoruutensa, yhteistyö sekä Aino että Elissa Aallon kanssa, arkkitehtitoimiston historia ja lopulta sen perinnön vaaliminen. Aallon toimiston monipuolinen tuotanto eri teemoineen on yhä ajankohtaista. Aalto puhui inhimillisen suunnittelun ja luonnon huomioimisen puolesta – aiheista, jotka puhuttelevat ihmisiä juuri nyt”, kertoo Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh.
Alvar Aallolle (1898–1976) sekä hänen arkkitehtipuolisoilleen Aino Aallolle (1894–1949) ja Elissa Aallolle (1922–1994) oli ominaista pyrkimys kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, jossa rakennuksen arkkitehtuuri ja sisätilat – valaistus, kalusteet, tekstiilit, sekä ulkotilat nivoutuivat lähes saumattomasti yhdeksi kokonaisuudeksi. Aallon arkkitehtitoimistossa kaikki työskentelivät yhteisen päämäärän – kestävän, ihmisläheisen arkkitehtuurin ja muotoilun puolesta.
Juhlavuosi syntyy Aallon hengessä ja avaa kaleidoskoopin tavoin värikkäitä näkymiä arkkitehdin tuotantoon ja perintöön. Syntymäpäivien yhteydessä, 1.–5.2.2023 järjestetään Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien tapahtumia useissa Alvar Aalto -kaupungeissa eri puolilla Suomea.
Alvar Aalto -säätiön juhlavuoden aloittaa Helsingin kaupungintalolla 2.2.2023 klo 13–16 kaikille avoinna oleva kaupunkitapahtuma Aalto uudessa muodossa - 125 vuotta Alvar Aallon syntymästä: https://www.alvaraalto.fi/tapahtuma/aalto-uudessa-muodossa-125-vuotta-alvar-aallon-syntymasta/. Juhlinta jatkuu 3.2. Keski-Suomen museossa Alvar Aallon syntymäpäivänä Aalto2-museokeskus esittäytyy -tilaisuuden (https://www.alvaraalto.fi/tapahtuma/aalto2-museokeskus-esittaytyy/), Aaltoa yhdessä -työpajan (https://www.alvaraalto.fi/tapahtuma/ty) ja kakkukahvien merkeissä klo 12–17. Tapahtumat ovat osa Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien ohjelmaa ja niihin on vapaa pääsy.
Uusi Aalto2-museokeskus avautuu toukokuussa Jyväskylässä
Juhlavuoden kohokohta on 27.5.2023 avautuva upea Aalto2-museokeskus: https://aalto2.museum. Museokeskus yhdistää kaksi Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta, Keski-Suomen museon (1956–61, 1991) (https://www.alvaraalto.fi/arkkitehtuuri/keski-suomen-museo/) ja Alvar Aalto museon (1971–73) (https://www.alvaraalto.fi/arkkitehtuuri/alvar-aalto-museo/). Museoiden väliin rakennettu uudisosa on Arkkitehtitoimisto A-konsulttien suunnittelema. Se luo yhteyden kahden museon välille, joissa voi kokea palan kiehtovaa Keski-Suomen historiaa ja syventyä Aallon sykähdyttävään arkkitehtuuriin ja muotoiluun.
Museokeskuksen huikea avausnäyttely Ihmisen jäljet – maailmanperintöä / Human Traces – World Heritage avaa maailmanperintöaiheita Gizan pyramideilta suomalaiseen saunaperintöön. Paikallisesta kulttuuriperinnöstä yleisö pääsee oppimaan Keski-Suomen museon pysyvässä Keskisuomalaisuutta etsimässä -näyttelyssä. Alvar Aalto -museon uusi perusnäyttely AALTO – työ ja elämä kertoo Aallon tuotannosta ja suunnittelun taustalla vaikuttaneista ajatuksista ja tekijöistä.
Alvar Aallon syntymästä on 3.2.2023 kulunut 125-vuotta. Tuolloin liputetaan suomalaiselle arkkitehtuurille ja muotoilulle. ”Juhlavuoden aikana haluamme kertoa suurelle yleisölle Alvar Aallon elämäntyön ulottuvuuksista eri aikakausina. Mukana ovat hänen lapsuutensa ja nuoruutensa, yhteistyö sekä Aino että Elissa Aallon kanssa, arkkitehtitoimiston historia ja lopulta sen perinnön vaaliminen. Aallon toimiston monipuolinen tuotanto eri teemoineen on yhä ajankohtaista. Aalto puhui inhimillisen suunnittelun ja luonnon huomioimisen puolesta – aiheista, jotka puhuttelevat ihmisiä juuri nyt”, kertoo Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh.
Alvar Aallolle (1898–1976) sekä hänen arkkitehtipuolisoilleen Aino Aallolle (1894–1949) ja Elissa Aallolle (1922–1994) oli ominaista pyrkimys kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, jossa rakennuksen arkkitehtuuri ja sisätilat – valaistus, kalusteet, tekstiilit, sekä ulkotilat nivoutuivat lähes saumattomasti yhdeksi kokonaisuudeksi. Aallon arkkitehtitoimistossa kaikki työskentelivät yhteisen päämäärän – kestävän, ihmisläheisen arkkitehtuurin ja muotoilun puolesta.
Juhlavuosi syntyy Aallon hengessä ja avaa kaleidoskoopin tavoin värikkäitä näkymiä arkkitehdin tuotantoon ja perintöön. Syntymäpäivien yhteydessä, 1.–5.2.2023 järjestetään Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien tapahtumia useissa Alvar Aalto -kaupungeissa eri puolilla Suomea.
Alvar Aalto -säätiön juhlavuoden aloittaa Helsingin kaupungintalolla 2.2.2023 klo 13–16 kaikille avoinna oleva kaupunkitapahtuma Aalto uudessa muodossa - 125 vuotta Alvar Aallon syntymästä: https://www.alvaraalto.fi/tapahtuma/aalto-uudessa-muodossa-125-vuotta-alvar-aallon-syntymasta/. Juhlinta jatkuu 3.2. Keski-Suomen museossa Alvar Aallon syntymäpäivänä Aalto2-museokeskus esittäytyy -tilaisuuden (https://www.alvaraalto.fi/tapahtuma/aalto2-museokeskus-esittaytyy/), Aaltoa yhdessä -työpajan (https://www.alvaraalto.fi/tapahtuma/ty) ja kakkukahvien merkeissä klo 12–17. Tapahtumat ovat osa Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien ohjelmaa ja niihin on vapaa pääsy.
Uusi Aalto2-museokeskus avautuu toukokuussa Jyväskylässä
Juhlavuoden kohokohta on 27.5.2023 avautuva upea Aalto2-museokeskus: https://aalto2.museum. Museokeskus yhdistää kaksi Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta, Keski-Suomen museon (1956–61, 1991) (https://www.alvaraalto.fi/arkkitehtuuri/keski-suomen-museo/) ja Alvar Aalto museon (1971–73) (https://www.alvaraalto.fi/arkkitehtuuri/alvar-aalto-museo/). Museoiden väliin rakennettu uudisosa on Arkkitehtitoimisto A-konsulttien suunnittelema. Se luo yhteyden kahden museon välille, joissa voi kokea palan kiehtovaa Keski-Suomen historiaa ja syventyä Aallon sykähdyttävään arkkitehtuuriin ja muotoiluun.
Museokeskuksen huikea avausnäyttely Ihmisen jäljet – maailmanperintöä / Human Traces – World Heritage avaa maailmanperintöaiheita Gizan pyramideilta suomalaiseen saunaperintöön. Paikallisesta kulttuuriperinnöstä yleisö pääsee oppimaan Keski-Suomen museon pysyvässä Keskisuomalaisuutta etsimässä -näyttelyssä. Alvar Aalto -museon uusi perusnäyttely AALTO – työ ja elämä kertoo Aallon tuotannosta ja suunnittelun taustalla vaikuttaneista ajatuksista ja tekijöistä.
Poimintoja Alvar Aalto 125 -juhlavuoden tapahtumista
2.2.2023 klo 13.30–16.00 Aalto uudessa muodossa – 125 vuotta Alvar Aallon syntymästä
Helsingin kaupungintalon aula, Pohjoisesplanadi 11–13, Helsinki
Tilaisuus juhlistaa Alvar Aalto 125 -merkkivuotta, toukokuussa avattavaa Aalto2-museokeskusta sekä 90 vuotta täyttävää Paimion parantolaa. Vapaa pääsy, ennakkoilmoittautuminen täällä: https://www.archinfo.fi/tapahtumat/aalto-uudessa-muodossa. Tilaisuuden striimausta voi seurata myös verkossa Helsinki-kanavalla: https://www.helsinkikanava.fi/fi/web/helsinkikanava/player/event/home?eventId=220602093.
3.2.2023 klo 12–17 Aalto2-museokeskus esittäytyy
Keski-Suomen museo, Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä.
Aallon syntymäpäivää juhlitaan museokeskuksen esittelyn, Aaltoa yhdessä -työpajan ja kakkukahvien merkeissä. Vapaa pääsy.
14.–15.6.2023, 5. kansainvälinen Alvar Aalto -tutkijaseminaari, ”Whose modernism?"
Aalto2-museokeskus, Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä.
Kaksipäiväinen, kansainvälinen tutkijaseminaari keskittyy modernin suunnittelun lähtökohtiin, luomisprosesseihin ja kehityskulkuihin. Englanninkielinen seminaari on kaikille avoin. Osallistumismaksu. Lisätietoa seminaarista täältä: https://www.alvaraalto.fi/en/megaevent/alvar-aalto-researchers-network-seminar-2023/.
26.8.–3.9.2023, Alvar Aalto -viikko, Kotka
Järjestyksessään seitsemäs Alvar Aalto -viikko kutsuu Kotkaan, tutustumaan paikkakunnan rakennettuun ympäristöön ja rikkaaseen teolliseen perintöön. Elävä kaupunkitapahtuma tuo esiin arkkitehtuuria, muotoilua ja taidetta sekä niiden taustalla vaikuttavia ilmiöitä.
Lue lisää Alvar Aalto 125 -merkkivuodesta: https://www.alvaraalto.fi/megatapahtuma/alvar-aalto-125/.
Tutustu Alvar Aallon (https://www.alvaraalto.fi/tietoa/alvar-aallon-elama/),
Helsingin kaupungintalon aula, Pohjoisesplanadi 11–13, Helsinki
Tilaisuus juhlistaa Alvar Aalto 125 -merkkivuotta, toukokuussa avattavaa Aalto2-museokeskusta sekä 90 vuotta täyttävää Paimion parantolaa. Vapaa pääsy, ennakkoilmoittautuminen täällä: https://www.archinfo.fi/tapahtumat/aalto-uudessa-muodossa. Tilaisuuden striimausta voi seurata myös verkossa Helsinki-kanavalla: https://www.helsinkikanava.fi/fi/web/helsinkikanava/player/event/home?eventId=220602093.
3.2.2023 klo 12–17 Aalto2-museokeskus esittäytyy
Keski-Suomen museo, Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä.
Aallon syntymäpäivää juhlitaan museokeskuksen esittelyn, Aaltoa yhdessä -työpajan ja kakkukahvien merkeissä. Vapaa pääsy.
14.–15.6.2023, 5. kansainvälinen Alvar Aalto -tutkijaseminaari, ”Whose modernism?"
Aalto2-museokeskus, Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä.
Kaksipäiväinen, kansainvälinen tutkijaseminaari keskittyy modernin suunnittelun lähtökohtiin, luomisprosesseihin ja kehityskulkuihin. Englanninkielinen seminaari on kaikille avoin. Osallistumismaksu. Lisätietoa seminaarista täältä: https://www.alvaraalto.fi/en/megaevent/alvar-aalto-researchers-network-seminar-2023/.
26.8.–3.9.2023, Alvar Aalto -viikko, Kotka
Järjestyksessään seitsemäs Alvar Aalto -viikko kutsuu Kotkaan, tutustumaan paikkakunnan rakennettuun ympäristöön ja rikkaaseen teolliseen perintöön. Elävä kaupunkitapahtuma tuo esiin arkkitehtuuria, muotoilua ja taidetta sekä niiden taustalla vaikuttavia ilmiöitä.
Lue lisää Alvar Aalto 125 -merkkivuodesta: https://www.alvaraalto.fi/megatapahtuma/alvar-aalto-125/.
Tutustu Alvar Aallon (https://www.alvaraalto.fi/tietoa/alvar-aallon-elama/),
Aino Aallon (https://www.alvaraalto.fi/tietoa/aino-aalto/)
ja Elissa Aallon (https://www.alvaraalto.fi/tietoa/elissa-aalto/) henkilöhistoriaan ja tuotantoon.
Vieraile myös Alvar Aalto Route -arkkitehtuurikohteissa Visit Alvar Aalto -verkkopalvelussa visit.alvaraalto.fi
Lisätietoja:
Alvar Aalto 125 -juhlavuoden koordinaattori
Yhteistyöpäällikkö Mari Forsberg
puh. 050 325 1909
mari.forsberg@alvaraalto.fi
Vieraile myös Alvar Aalto Route -arkkitehtuurikohteissa Visit Alvar Aalto -verkkopalvelussa visit.alvaraalto.fi
Lisätietoja:
Alvar Aalto 125 -juhlavuoden koordinaattori
Yhteistyöpäällikkö Mari Forsberg
puh. 050 325 1909
mari.forsberg@alvaraalto.fi
Alvar Aalto 125 -juhlavuoden koordinaattori
Yhteistyöpäällikkö Mari Forsberg
puh. 050 325 1909
mari.forsberg@alvaraalto.fi
Mediatiedustelut:
Viestintäpäällikkö Mirkka Vidgrén
puh. 040 168 5142
mirkka.vidgren@alvaraalto.fi
Vuonna 2023 on kulunut 125 vuotta Alvar Aallon (1898−1976) syntymästä. Modernin suunnittelun uranuurtajat, arkkitehdit Alvar, Aino ja Elissa Aalto tekivät poikkeuksellisen rikkaan ja monipuolisen uran sekä Suomessa että kansainvälisesti. Juhlavuoden aikana Alvar Aalto -säätiö tuo esiin - yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa - Alvar Aallon arkkitehtitoimiston (1923−1994) tarinaa ja töiden taustalla vaikuttaneita, yhä tänäkin päivänä ajankohtaisia ajatuksia.
Yhteistyöpäällikkö Mari Forsberg
puh. 050 325 1909
mari.forsberg@alvaraalto.fi
Mediatiedustelut:
Viestintäpäällikkö Mirkka Vidgrén
puh. 040 168 5142
mirkka.vidgren@alvaraalto.fi
Vuonna 2023 on kulunut 125 vuotta Alvar Aallon (1898−1976) syntymästä. Modernin suunnittelun uranuurtajat, arkkitehdit Alvar, Aino ja Elissa Aalto tekivät poikkeuksellisen rikkaan ja monipuolisen uran sekä Suomessa että kansainvälisesti. Juhlavuoden aikana Alvar Aalto -säätiö tuo esiin - yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa - Alvar Aallon arkkitehtitoimiston (1923−1994) tarinaa ja töiden taustalla vaikuttaneita, yhä tänäkin päivänä ajankohtaisia ajatuksia.
Jyväskylän taidemuseo 11.2.–7.5.2023
Tiina Pyykkinen
The Presence of Instability
Näyttelyn infotilaisuus Jyväskylän taidemuseossa perjantaina 10.2. klo 13.
Taiteilija on Jyväskylässä ripustamassa näyttelyään viikolla 6, jolloin hän on tavattavissa haastatteluja varten. Pyydämme sopimaan haastatteluajasta ennakkoon.
Tiedustelut:
Tiina Pyykkinen, puh. 045 137 0738, tiinapyykkinen@gmail.com
Teija Lammi, intendentti (näyttelyt), puh. 050 462 2695, teija.lammi@jyvaskyla.fi
Tiina Pyykkisen yksityisnäyttelyssä on esillä taiteilijan uutta tuotantoa viimeisen viiden vuoden ajalta. Pyykkinen tutkii maalauksissaan erityisesti valoa ja väriä sekä näköhavaintoa.
The Presence of Instability -näyttelyn kiiltäväpintaiset teokset heijastelevat ympäristöään ja näyttävät muuttuvan eri suunnista katsottaessa. Kerroksellisesti toteutettujen maalausten eri tasot tulevat näkyviksi tai häviävät tilanteesta riippuen. Teosten monivärinen pintakerros katoaa, kun ympäristön heijastus on tummaa ja vastaavasti näyttää erilaiselta vaaleassa valossa. Lisäksi näyttelytilassa liikkuvat ihmiset luovat teoksiin jatkuvasti muuttuvia heijastuksia. Näyttelyssä tilakokemusta luo myös koko taidemuseon 3. kerroksen mittainen peiliseinä.
– Pyrin aktivoimaan katsojaa liikkumaan teosten äärellä ja luomaan vahvemman kontaktin kehoonsa. Teokset ikään kuin piilottavat ja paljastavat asioita itsestään sekä tilanteesta, jossa ovat. Maalauksissani ei ole kontrolloitua yksityisen katsomisen mahdollisuutta, sillä niiden kuvatilaan voi ikään kuin astua sisään ja esimerkiksi rikkoa omalla peilikuvallaan toisen henkilön havaintokokemuksen, Pyykkinen kertoo.
Pyykkisen maalausten ensikatsomalta moniväriseltä näyttävä pinta on usein toteutettu vain yhdellä pigmentillä. Moniulotteiset ja muuttuvat väripinnat ovat tulosta taiteilijan vuosien mittaisista materiaalitutkimuksista ja kokeiluista, jotka ovat johtaneet hänet valmistamaan itse käyttämänsä öljymaalit.
– Luon teosteni kautta tilanteen, jossa ympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset tulevat osaksi teoksia. Hyödynnän eri aineiden ominaisuuksia ja rakennan muotoja, jotka tukevat tätä tapahtumaa. Tavoitteeni on, että teokset muuttuvat valo-olosuhteiden, ajan ja liikkeen mukaan.
Pyykkisen viimeaikaisen teosten tematiikka liittyy ajan käsitteeseen. Taiteilijaa kiinnostaa aika fysikaalisena ilmiönä, sekä kokemukseen liittyvänä, mielen sisäisenä asiana. Maalauksissa värikerrosten alla on näkymiä johonkin toiseen paikkaan ja aikaan.
– Teosteni kuva-aiheissa toistuvat viitteet paikkaan tai tilaan. Maalatut kuvakerrokset ovat aikatasoja, joiden välittämä kokemus jatkuvuudesta on kaaoksellinen. Läpinäkyvien maalikerrosten sekoittuessa toisiinsa selkeä kuva-aihe hämärtyy ja hajoaa. Aika on muistia, joka koostuu menneisyyden jättämistä jäljistä. Muistiin tallentuneet tapahtumat ja mielikuvat ovat subjektiivisia sekä kollektiivisia ja ilmenevät tietoisena mutta myös piilotajuisena. Ne kokemukset ja asiat, joita emme halua muistaa tai ajatella ovat kuin haamuina läsnä toiminnassamme ja ajatuksissamme. Nämä piilotetut tai unohdetut ”traumat” eivät katoa vaan siirtyvät ylisukupolvisesti, kehon muistiin tallentuneina.
Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Tiina Pyykkisen uusinta tuotantoa esittelevä kirja taiteilijatapaamisen yhteydessä 9.3. Julkaisua on tukenut Frame Fund Finland.
Tiina Pyykkinen
Saarijärveltä lähtöisin oleva kuvataiteilija Tiina Pyykkinen (s. 1983) on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2014. Hänet valittiin vuoden nuoreksi taiteilijaksi vuonna 2017. Pyykkinen on työskennellyt useissa residensseissä, viimeisimpänä Jan van Eyck Academin residenssissä Hollannissa 2022. Pyykkisen teoksia on useissa suomalaisissa kokoelmissa, mm. Saastamoisen säätiön, Nykytaiteen museo Kiasman ja Wihurin säätiön kokoelmissa.
Pyykkinen on toteuttanut useita julkisia teoksia, joista viimeisimpänä Jyväskylässä teokset Kuokkalan kouluun vuonna 2019 ja Sairaala Novaan vuonna 2020.
Tiina Pyykkinen
The Presence of Instability
11.2.–7.5.2023
Jyväskylän taidemuseo
Kauppakatu 23
40100 Jyväskylä
Avoinna ti–su 11–18
www.jyvaskyla.fi/taidemuseo
Tiina Pyykkinen
The Presence of Instability
Näyttelyn infotilaisuus Jyväskylän taidemuseossa perjantaina 10.2. klo 13.
Taiteilija on Jyväskylässä ripustamassa näyttelyään viikolla 6, jolloin hän on tavattavissa haastatteluja varten. Pyydämme sopimaan haastatteluajasta ennakkoon.
Tiedustelut:
Tiina Pyykkinen, puh. 045 137 0738, tiinapyykkinen@gmail.com
Teija Lammi, intendentti (näyttelyt), puh. 050 462 2695, teija.lammi@jyvaskyla.fi
Tiina Pyykkisen yksityisnäyttelyssä on esillä taiteilijan uutta tuotantoa viimeisen viiden vuoden ajalta. Pyykkinen tutkii maalauksissaan erityisesti valoa ja väriä sekä näköhavaintoa.
The Presence of Instability -näyttelyn kiiltäväpintaiset teokset heijastelevat ympäristöään ja näyttävät muuttuvan eri suunnista katsottaessa. Kerroksellisesti toteutettujen maalausten eri tasot tulevat näkyviksi tai häviävät tilanteesta riippuen. Teosten monivärinen pintakerros katoaa, kun ympäristön heijastus on tummaa ja vastaavasti näyttää erilaiselta vaaleassa valossa. Lisäksi näyttelytilassa liikkuvat ihmiset luovat teoksiin jatkuvasti muuttuvia heijastuksia. Näyttelyssä tilakokemusta luo myös koko taidemuseon 3. kerroksen mittainen peiliseinä.
– Pyrin aktivoimaan katsojaa liikkumaan teosten äärellä ja luomaan vahvemman kontaktin kehoonsa. Teokset ikään kuin piilottavat ja paljastavat asioita itsestään sekä tilanteesta, jossa ovat. Maalauksissani ei ole kontrolloitua yksityisen katsomisen mahdollisuutta, sillä niiden kuvatilaan voi ikään kuin astua sisään ja esimerkiksi rikkoa omalla peilikuvallaan toisen henkilön havaintokokemuksen, Pyykkinen kertoo.
Pyykkisen maalausten ensikatsomalta moniväriseltä näyttävä pinta on usein toteutettu vain yhdellä pigmentillä. Moniulotteiset ja muuttuvat väripinnat ovat tulosta taiteilijan vuosien mittaisista materiaalitutkimuksista ja kokeiluista, jotka ovat johtaneet hänet valmistamaan itse käyttämänsä öljymaalit.
– Luon teosteni kautta tilanteen, jossa ympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset tulevat osaksi teoksia. Hyödynnän eri aineiden ominaisuuksia ja rakennan muotoja, jotka tukevat tätä tapahtumaa. Tavoitteeni on, että teokset muuttuvat valo-olosuhteiden, ajan ja liikkeen mukaan.
Pyykkisen viimeaikaisen teosten tematiikka liittyy ajan käsitteeseen. Taiteilijaa kiinnostaa aika fysikaalisena ilmiönä, sekä kokemukseen liittyvänä, mielen sisäisenä asiana. Maalauksissa värikerrosten alla on näkymiä johonkin toiseen paikkaan ja aikaan.
– Teosteni kuva-aiheissa toistuvat viitteet paikkaan tai tilaan. Maalatut kuvakerrokset ovat aikatasoja, joiden välittämä kokemus jatkuvuudesta on kaaoksellinen. Läpinäkyvien maalikerrosten sekoittuessa toisiinsa selkeä kuva-aihe hämärtyy ja hajoaa. Aika on muistia, joka koostuu menneisyyden jättämistä jäljistä. Muistiin tallentuneet tapahtumat ja mielikuvat ovat subjektiivisia sekä kollektiivisia ja ilmenevät tietoisena mutta myös piilotajuisena. Ne kokemukset ja asiat, joita emme halua muistaa tai ajatella ovat kuin haamuina läsnä toiminnassamme ja ajatuksissamme. Nämä piilotetut tai unohdetut ”traumat” eivät katoa vaan siirtyvät ylisukupolvisesti, kehon muistiin tallentuneina.
Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Tiina Pyykkisen uusinta tuotantoa esittelevä kirja taiteilijatapaamisen yhteydessä 9.3. Julkaisua on tukenut Frame Fund Finland.
Tiina Pyykkinen
Saarijärveltä lähtöisin oleva kuvataiteilija Tiina Pyykkinen (s. 1983) on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2014. Hänet valittiin vuoden nuoreksi taiteilijaksi vuonna 2017. Pyykkinen on työskennellyt useissa residensseissä, viimeisimpänä Jan van Eyck Academin residenssissä Hollannissa 2022. Pyykkisen teoksia on useissa suomalaisissa kokoelmissa, mm. Saastamoisen säätiön, Nykytaiteen museo Kiasman ja Wihurin säätiön kokoelmissa.
Pyykkinen on toteuttanut useita julkisia teoksia, joista viimeisimpänä Jyväskylässä teokset Kuokkalan kouluun vuonna 2019 ja Sairaala Novaan vuonna 2020.
Tiina Pyykkinen
The Presence of Instability
11.2.–7.5.2023
Jyväskylän taidemuseo
Kauppakatu 23
40100 Jyväskylä
Avoinna ti–su 11–18
www.jyvaskyla.fi/taidemuseo
Jyväskylä Sinfonian Talven iloja -konsertin 1.2. tähtinä kapellimestari Chloé Dufresne sekä uudella levyllä vieraileva sellisti Tuomas Ylinen
Jyväskylän teatteritalolla keskiviikkona 1.2. klo 19 tahtipuikkoon tarttuu ranskalaissyntyinen kapellimestari Chloé Dufresne. Illan solistiosuudesta vastaa sellisti Tuomas Ylinen, joka tulkitsee Pehr Henrik Nordgrenin viidennen sellokonserton. Konsertin yhteydessä julkistetaan myös Jyväskylä Sinfonian uusin levy, joka sisältää Nordgrenin tuotannosta edellä mainitun viidennen sellokonserton lisäksi harvemmin esitetyt teokset Streams sekä Kamarisinfonia.
Jyväskylän teatteritalolla keskiviikkona 1.2. klo 19 tahtipuikkoon tarttuu ranskalaissyntyinen kapellimestari Chloé Dufresne. Illan solistiosuudesta vastaa sellisti Tuomas Ylinen, joka tulkitsee Pehr Henrik Nordgrenin viidennen sellokonserton. Konsertin yhteydessä julkistetaan myös Jyväskylä Sinfonian uusin levy, joka sisältää Nordgrenin tuotannosta edellä mainitun viidennen sellokonserton lisäksi harvemmin esitetyt teokset Streams sekä Kamarisinfonia.
Konsertissa kuullaan myös koomisen oopperan suurmestarin Daniel Auberin La Neige -alkusoitto, jonka talvisessa tarinassa setvitään rakkaussotkuja sekä Carmen-oopperasta tutun Georges Bizet’n 17-vuotiaana kirjoittama sinfonia, joka pursuaa nuoruuden energiaa. Nordgrenin musiikki puolestaan on koettu poikkeuksellisen puhuttelevana ja nyt hänen viimeiseksi jääneen sellokonserttonsa tulkitsee Tuomas Ylinen. Chloé Dufresne valaisee pimeän talvi-illan yhdistämällä nämä teemat elämän kuvakudokseksi.
Kapellimestari Chloé Dufresne valittiin Los Angelesin filharmonisen orkesterin Dudamel Fellowship -ohjelmaan kaudeksi 2022/23, jonka myötä hän toimii musiikillisen johtajan Gustavo Dudamelin avustajana sekä johtaa omia konsertteja Los Angelesin filharmonikoiden kanssa. Dufresne voitti viimeisimmän Besançonin kansainvälisen nuorten kapellimestareiden kilpailun vuonna 2021 (yleisöpalkinto, orkesteripalkinto ja tuomariston erityismaininta). Kaudella 2022/23 hän debytoi niin Amerikassa, Suomessa kuin Ranskassa. Atso Almilan ja Sakari Oramon kapellimestariluokalla opiskellut Dufrense valmistui Sibelius-Akatemiasta vuonna 2020.
Vuoden 1704 Giovanni Grancino -sellon kanssa esiintyvä Tuomas Ylinen valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2011. Ylinen soittaa Helsingin kaupunginorkesterin 1. soolosellistinä ja hän on konsertoinut sekä solistina, että kamarimuusikkona Suomen lisäksi Englannissa, Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa ja Arabiemiraateissa. Ylinen opettaa myös Sibelius-Akatemiassa ja pitää mestarikursseja. Ylinen perusti yhdessä Tuomas Lehdon kanssa Selloakatemian, joka aloitti toimintansa Porvoossa keväällä 2020. Huippulahjakkaille nuorille suunnattu Selloakatemia toimii yhteistyössä Elina Vähälän ja Janne Malmivaaran luotsaaman Viuluakatemian kanssa ja ne yhdessä muodostavat laajemman Jousiakatemian.
Per Henrik Nordgrenin kolme teosta sisältävä levy julkaistaan konsertin yhteydessä
Jyväskylä Sinfonia levytti keväällä 2021 Mikkelin Mikaelissa Per Henrik Nordgrenin erittäin harvakseltaan esitettyä musiikkia. Levyllä kuultavat kolme teosta – Streams, Sellokonsertton nro 5 sekä Kamarisinfonia - on kirjoitettu hieman erilaisille kamariorkesterikokoonpanoille, ja ne tarjoavat siten edustavan näköalan Nordgrenin soivaan ajatteluun yhdistäen niin pientä kuin suurta mittakaavaa. Alba Recordsin julkaisemalla levyllä orkesteria johti Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestarina toiminut Ville Matvejeff ja sellokonserton tulkitsi Tuomas Ylinen.
Ahvenanmaalta Japanin kautta Kaustiselle päätynyt Pehr Henrik Nordgren karttoi niin elämässään kuin musiikissaan kaikkia valmiita ratkaisuja ja leirejä. Hänen musiikissaan aggressiivinen modernismi saattaa äkkiä muuttua inkeriläiseksi itkuvirreksi ja synkkä paatos kaustislaiseksi polskaksi – tavoitteena ihmiselämän koko kirjon luotaaminen. Nordgren opiskeli musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa ja sävellystä yksityisesti Joonas Kokkosen johdolla. Nordgrenista tuli Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin nimikkosäveltäjä ja orkesterin kohotessa vähitellen maailmanmaineeseen on Nordgrenin musiikki seurannut koko ajan mukana. Jousista koostuva Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri tarjosi Nordgrenin karuille ja kaunistelemattomille visioille hedelmällisen alustan, ja hänen tunnetuimmat teoksensa onkin kirjoitettu jousiorkesterille. Nordgren kuitenkin sävelsi tinkimättä myös teoksia suurelle orkesterille sekä vokaali- ja kamarimusiikkia.
Streams (suom. ”virtauksia” tai ”virtoja”) on alun perin Vantaan musiikkiopiston tilausteos, joka kantaesitettiin 2.11.1991. Se on omistettu opiston rehtori Jarmo Ahvenaiselle, jonka kanssa Nordgren teki muutenkin yhteistyötä: Ahvenainen oli alttoviulistina kantaesittänyt Nordgrenin kaksi ensimmäistä alttoviulukonserttoa 1970-luvulla.
Viides sellokonsertto lukeutuu Nordgrenin viimeisiin teoksiin ja se on omistettu sellisti Erkki Rautiolle. Uusi konsertto sai alkunsa kesällä 2004, kun Rautio kantaesitti yhdessä kitaristi Petri Kumelan kanssa Nordgrenin teoksen Klippgrund sellolle ja kitaralle. Tämän voimakas ja visionäärinen sellonsoitto herätti Nordgrenissa spontaanin halun vielä yhden sellokonserton säveltämiseen. Rautio kantaesitti konserton kapellimestari Okko Kamun johdolla Tapiola Sinfoniettan solistina Espoossa 18.11.2005.
Kamarisinfonia tilattiin Lahden Kamarimusiikkiseuran toimesta, joka oli 1990-luvulla alkanut panostaa voimakkaasti uuteen musiikkiin. Teos kantaesitettiin Lahdessa 21.11.1996 Sinfonia Lahden ylikapellimestari Osmo Vänskän johdolla. Nordgren ei lukenut teosta kahdeksan numeroidun sinfoniansa joukkoon.
Jyväskylä Sinfonia levytti keväällä 2021 Mikkelin Mikaelissa Per Henrik Nordgrenin erittäin harvakseltaan esitettyä musiikkia. Levyllä kuultavat kolme teosta – Streams, Sellokonsertton nro 5 sekä Kamarisinfonia - on kirjoitettu hieman erilaisille kamariorkesterikokoonpanoille, ja ne tarjoavat siten edustavan näköalan Nordgrenin soivaan ajatteluun yhdistäen niin pientä kuin suurta mittakaavaa. Alba Recordsin julkaisemalla levyllä orkesteria johti Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestarina toiminut Ville Matvejeff ja sellokonserton tulkitsi Tuomas Ylinen.
Ahvenanmaalta Japanin kautta Kaustiselle päätynyt Pehr Henrik Nordgren karttoi niin elämässään kuin musiikissaan kaikkia valmiita ratkaisuja ja leirejä. Hänen musiikissaan aggressiivinen modernismi saattaa äkkiä muuttua inkeriläiseksi itkuvirreksi ja synkkä paatos kaustislaiseksi polskaksi – tavoitteena ihmiselämän koko kirjon luotaaminen. Nordgren opiskeli musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa ja sävellystä yksityisesti Joonas Kokkosen johdolla. Nordgrenista tuli Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin nimikkosäveltäjä ja orkesterin kohotessa vähitellen maailmanmaineeseen on Nordgrenin musiikki seurannut koko ajan mukana. Jousista koostuva Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri tarjosi Nordgrenin karuille ja kaunistelemattomille visioille hedelmällisen alustan, ja hänen tunnetuimmat teoksensa onkin kirjoitettu jousiorkesterille. Nordgren kuitenkin sävelsi tinkimättä myös teoksia suurelle orkesterille sekä vokaali- ja kamarimusiikkia.
Streams (suom. ”virtauksia” tai ”virtoja”) on alun perin Vantaan musiikkiopiston tilausteos, joka kantaesitettiin 2.11.1991. Se on omistettu opiston rehtori Jarmo Ahvenaiselle, jonka kanssa Nordgren teki muutenkin yhteistyötä: Ahvenainen oli alttoviulistina kantaesittänyt Nordgrenin kaksi ensimmäistä alttoviulukonserttoa 1970-luvulla.
Viides sellokonsertto lukeutuu Nordgrenin viimeisiin teoksiin ja se on omistettu sellisti Erkki Rautiolle. Uusi konsertto sai alkunsa kesällä 2004, kun Rautio kantaesitti yhdessä kitaristi Petri Kumelan kanssa Nordgrenin teoksen Klippgrund sellolle ja kitaralle. Tämän voimakas ja visionäärinen sellonsoitto herätti Nordgrenissa spontaanin halun vielä yhden sellokonserton säveltämiseen. Rautio kantaesitti konserton kapellimestari Okko Kamun johdolla Tapiola Sinfoniettan solistina Espoossa 18.11.2005.
Kamarisinfonia tilattiin Lahden Kamarimusiikkiseuran toimesta, joka oli 1990-luvulla alkanut panostaa voimakkaasti uuteen musiikkiin. Teos kantaesitettiin Lahdessa 21.11.1996 Sinfonia Lahden ylikapellimestari Osmo Vänskän johdolla. Nordgren ei lukenut teosta kahdeksan numeroidun sinfoniansa joukkoon.
Lisätietoja:
viestintä- ja markkinointikoordinaattori Suvi Lindell-Mäkelä, p. 040 064 0109, suvi.lindell-makela [a] jyvaskyla.fi
viestintä- ja markkinointikoordinaattori Suvi Lindell-Mäkelä, p. 040 064 0109, suvi.lindell-makela [a] jyvaskyla.fi
Kuokkala
Vuodesta 2006 -2022 saakka olen asunut Kuokkalassa. Minun pitkä kokemus on, että Kuokkala on ihan positiivinen, rauhallinen ja turvallinen paikka Jyväskylässä.
Vuodesta 2006 -2022 saakka olen asunut Kuokkalassa. Minun pitkä kokemus on, että Kuokkala on ihan positiivinen, rauhallinen ja turvallinen paikka Jyväskylässä.
Kuokkalan asukkaatkin ovat hyvin nöyriä ja rehellisiä, eivätkä häiritse toisiaan. Kuokkalalaiset osaavat hyvin auttaa toisiaan. Kuokkalassa on iso puutarha kesäaikana, jossa kauniin näköisiä erilaisia kasveja ja kukkia. Kuokkalassa on koulu, päiväkoti, palvelutalo, kirkko, kauppa, apteekki, huoltopalvelu, myös graniitti liikuntasalit ja koira puisto. Kuokkalan keskustassa on taksi tolppakin. nykyään Kuokla on hyvin kehittynyt.
Kuokkalassa rakennettu paljon erilaisia taloja, esimerkiksi Kuokalakeskustan vieressä on puukuokka taloja ja uusi ja turva talo(uusi ja turva talo on vähän erinäköinen merssu talo) sieltä kävely 5 minuttia eteenpain siellä on todella hyviä uusia kerrostaloja. Kuokkalan asukaita alueella yli 18000.
Terveisin
Tony
Tony on Huhtasuolaisessa juuri aloittanut uusi työharjoittelija.
Terveisin
Tony
Tony on Huhtasuolaisessa juuri aloittanut uusi työharjoittelija.
Pyöräliityntäpysäkki sujuvoittaa matkantekoa
Jyväskylään valmistui kesäkuussa 11 uutta pyöräliityntäpysäkkiä eri puolille kaupunkia. Yksi uusista liityntäpysäkeistä rakennettiin Kangaslammelle, Kangaslammentien ja Kulottajantien risteykseen. Pyöräliityntäpysäkki on katettu ja valaistu ja siinä on runkolukitustelineet neljälle pyörälle.
- Pyöräliityntäpysäkit ovat pyöräparkkeja, joihin as ukkaat voivat jättää polkupyörän esimerkiksi asiointireissun ajaksi. Jos matka kotoa bussipysäkille on liian pitkä käveltäväksi, voi asukas ajaa sinne pyörällä, jättää pyörän liityntäpysäkille ja hypätä linja-autoon, kertoo Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:n toiminnanjohtaja Minna Kankainen. Pyörä kannattaa lukita rungosta liityntäpysäkin telineeseen tukevalla ketju- tai U-lukolla. Pyörä jätetään liityntäpysäkille omalla vastuulla.
Syyskuun alussa JAPA pyöräyttää Liityntäpysäkiltä linkkiin - sujuvaa matkaa! -kampanjan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa. Kampanjan tarkoituksena on kannustaa asukkaita hyödyntämään liityntäpysäkkejä osana arkimatkojaan. Kampanja on osa JAPAn hanketta, joka saa rahoituksensa Traficomin liikkumisen ohjauksen valtionavustuksista.
Lisätietoa Jyväskylän pyöräliityntäpysäkeistä löytyy osoitteesta www.japary.fi/liityntapysakit.
Teksti: Paula Wilkman, JAPA ry
Kuva: Aliisa Kuitunen, JAPA ry
Jyväskylään valmistui kesäkuussa 11 uutta pyöräliityntäpysäkkiä eri puolille kaupunkia. Yksi uusista liityntäpysäkeistä rakennettiin Kangaslammelle, Kangaslammentien ja Kulottajantien risteykseen. Pyöräliityntäpysäkki on katettu ja valaistu ja siinä on runkolukitustelineet neljälle pyörälle.
- Pyöräliityntäpysäkit ovat pyöräparkkeja, joihin as ukkaat voivat jättää polkupyörän esimerkiksi asiointireissun ajaksi. Jos matka kotoa bussipysäkille on liian pitkä käveltäväksi, voi asukas ajaa sinne pyörällä, jättää pyörän liityntäpysäkille ja hypätä linja-autoon, kertoo Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:n toiminnanjohtaja Minna Kankainen. Pyörä kannattaa lukita rungosta liityntäpysäkin telineeseen tukevalla ketju- tai U-lukolla. Pyörä jätetään liityntäpysäkille omalla vastuulla.
Syyskuun alussa JAPA pyöräyttää Liityntäpysäkiltä linkkiin - sujuvaa matkaa! -kampanjan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa. Kampanjan tarkoituksena on kannustaa asukkaita hyödyntämään liityntäpysäkkejä osana arkimatkojaan. Kampanja on osa JAPAn hanketta, joka saa rahoituksensa Traficomin liikkumisen ohjauksen valtionavustuksista.
Lisätietoa Jyväskylän pyöräliityntäpysäkeistä löytyy osoitteesta www.japary.fi/liityntapysakit.
Teksti: Paula Wilkman, JAPA ry
Kuva: Aliisa Kuitunen, JAPA ry
Kuvateksti: Kangaslammen pyöräliityntäpysäkki sijaitsee Kangaslammentien ja Kulottajantien risteyksessä.