Suomen itsenäisyys 6. 12. 1917


Ensinnäkin selitetään itsenäisyydestä, Itsenäisyys tarkoittaa valtiolle itsemääräämisoikeutta eli oikeutta määrätä itseensä liittyvissä asioissa – vaihtoehdon ollessa jonkin muun valtion hallinnon alle kuuluminen. Suomen Itsenäistymis mahdollisuuden käsittely aloitettiin Suomessa kesällä 1917. Eduskunta hyväksyikin Suomen itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917. Venäjän bolsevikkihallituksen tunnustus Suomen itsenäisyydelle saatiin joulukuun lopulla, ja vuoden 1918 alussa Suomi sai tunnustusta myös Saksalta, Ranskalta ja Ruotsilta. Suomen itsenäisyyspäivä on kansallispäivä, jota juhlitaan vuosittain 6.12, että vuonna 1917 itsenäistyneen kotimaamme kunniaksi. Se perinteisiin kuuluu linnan juhlat sinivalkoiset kynttilät, sankarihaudoilla käynti puolustusvoimien paraati...jna.

Tänä vuonna siis Suomen itsenäisyys täyttää 106 vuotta. Ennen itsenäistymistä Suomi oli ollut Ruotsin ja Venäjän alaisuudessa, että ensin Ruotsin vallan alla vuonna 1200 luvulta vuoteen 1809 asti, sitten osa venäjä 1809 luvulta vuoteen 1917 asti. Siihen aikana suomalainen kulttuuri, koulutus ei vielä kehittynyt, että varsinkin Ruotsin siirtomaavallan aikana suomalaiset pettynyt, ahdistunut, masentunut...jna vain, ja melkein unohtivat kuinka olla onnellinen, kuinka hymyillä mutta itsenäistymisen jälkeen Suomi kehittyi merkittävästi ja nykyään suomalaiset sanovat ylpeänä, että olemme maailman onnellisimpia. Suomi on World Happiness Report 2023 -raportin mukaan maailman onnellisin maa. Tämä on kuudes vuosi peräkkäin, kun Suomi on nimetty maan onnellisimmaksi maaksi. Suomalaiset ovat onnellisia, koska yhteiskuntansa on kehittänyt niin sanotun onnellisuuden infrastruktuuriin. Se sisältää terveydenhuollon, koulutuksen, talouden, ihmisoikeudet, demokraattisen hallinnon ja vapaaehtoistyön kulttuurin. Korkea luottamus ja vapaus selittää myös suomalaista onnellisuutta. Siksi maan kehityksen ja ihmisten onnen juuret ovat itsenäisyyttä sekä hallitusta, että suomessa on hyvä hallituskin siksi suomalaiset elävät onnellisesti, itsenäisesti, rauhallisesti, rehellisesti ja turvallisesti Suomessa.

Tony
Huhtamedialta
30.11.2023
Samuli Edelmannin Vaiheet-albumien sävelmät kuullaan Jyväskylä Sinfonian ja saksofonitaiteilija Jukka Perkon kanssa 15.11.

 
 
Laulaja Samuli Edelmann vierailee Jyväskylä Sinfonian solistina keskiviikkona 15.11., kun konsertissa kuullaan Edelmannin Vaiheet-albumeiden kokonaisuus sinfoniaorkesterisovituksina.
 
 
Edelmann julkaisi vuonna 1997 kulttimaineeseen nousseen Vaiheet-albumin, joka sisälsi hänen isänsä Toni Edelmannin sävellyksiä mm. Goethen, Hessen ja Shakespearen teksteihin. Albumi äänitettiin suurena tuotantona Pariisin sinfoniaorkesterin kanssa, mutta sitä ei ole tätä aiemmin esitetty kokonaisuutena Suomessa orkesterin kanssa. 

Toni Edelmannin kuoleman jälkeen Samuli julkaisi vielä lisää isänsä sävellyksiä sisältävän jatko-osan Vaiheet 2, joka toteutettiin pienemmällä yhtyeellä vuonna 2019.

Konsertin liidaa saksofonitaiteilija Jukka Perko, ja mukana ovat myös Leri Leskinen (koskettimet ja elektroniikka), Matti Paatelma (piano) sekä Andreas Lönnquist (miksaus).

Lue lisää konsertista:

Lisätietoja: 
viestintä- ja hallintopäällikkö Jenni Hakola
p. 0400 640 109 
jenni.hakola [a] jyvaskyla.fi 
Suomalaisten uniongelmat moninkertaistuneet – univalmennuksesta tehokas apu unihäiriöihin

Suomessa uniongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi. Tutkimusten mukaan jopa 15 prosenttia suomalaisista aikuisista kärsii pitkäkestoisesta unettomuudesta ja joka kolmannella on lyhytkestoisia univaikeuksia. Etenkin työikäisten unettomuus on kasvussa. Pihlajalinna on unettomuuden hoidon edelläkävijä, jonka univalmennukset tarjoavat tehokkaan avun suomalaisten uniongelmiin. 

Kelan mukaan unihäiriöiden aiheuttamat pitkät sairauspoissaolot ovat nelinkertaistuneet vuodesta 2010, ja vuonna 2022 yli 9 000 suomalaista sai sairauspäivärahaa psykiatristen unihäiriöiden vuoksi. Unihäiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen kustannus yhteiskunnalle on vuositasolla merkittävä.  

– Univaje on terveysriski ja unihäiriöiden lisääntyminen kansanterveydellinen ongelma. Työterveyslaitoksen, THL:n ja Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan unettomuus heikentää suomalaisten työ- ja toimintakykyä, laskee työn tuottavuutta ja lisää sairauspoissaoloja keskimäärin kuusi työpäivää vuodessa, kertoo Pihlajalinnan unettomuusterapeutti Veera Lange

Ratkaisuna tähän yhteiskunnalliseen haasteeseen on CBT-I-univalmennus, jota suositellaan ensisijaisena hoitomuotona huonosti nukkuville aikuisille, oli kyseessä lyhyt tai pitkäkestoinen uniongelma. 

– Univalmennus on matalan kynnyksen lääkkeetön hoitomuoto, jossa hyödynnetään uusimpia, kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvia menetelmiä. Valmennuksen tavoitteena on oppia ymmärtämään unettomuuden taustatekijöitä, purkaa unen kannalta haitallisia toimintamalleja ja luoda uusia, unta edistäviä toiminta- ja ajatusmalleja unettoman arkeen. Yksilölliset harjoitukset ja henkilökohtaisen univalmentajan tuki auttavat muutoksessa kohti parempaa unta, Lange kuvailee. 

Pihlajalinnan univalmennukset perustuvat psykiatri Juha Markkulan kehittämään unettomuuden lääkkeettömän hoidon unikoulumalliin. Pihlajalinna on tarjonnut univalmennuksia vuodesta 2019 saakka. Tänään Pihlajalinnan univalmennusten parissa työskentelee 20 edistyneen tason unettomuusterapeuttia, jotka ovat saaneet Suomen Unitutkimusseura ry:n myöntämän CBT-I-unettomuusterapeuttipätevyyden. Seura edistää unihäiriöihin liittyvää tieteellistä tutkimusta ja käytännön soveltamista.

Univalmennuksella tutkitusti kohti parempaa unta

Laadukas ja ammattitaitoinen hoito tuottaa myös merkittäviä hoitotuloksia. Univalmennusten hoidon vaikuttavuutta mitataan unettomuuden haitta-astearvion avulla (Insomnia Severity Index), joka on kansainvälinen lääkkeettömän unettomuuden hoidon vaikuttavuuden mittari. 
 
– Yli 80 prosenttia Pihlajalinnan univalmennukseen osallistuneista on hyötynyt univalmennuksesta. Valmennuksissamme unettomuuden haitta-aste on laskenut vähintään 8 pistettä, mikä tarkoittaa, että aikaan on saatu kliinisesti merkittäviä hoitotuloksia. Myös työterveysasiakkaiden työkyky on kohentunut merkittävästi valmennuksen aikana arvosanasta kuusi (6) kahdeksaan (8) asteikolla 1–10, Lange tähdentää. 

Henkilökohtaisen unettomuusterapeutin yksilövastaanoton lisäksi uniongelmista kärsivä voi osallistua myös ryhmävalmennukseen. Sekä yksilö- että ryhmäunivalmennuksen kokonaiskesto on yhteensä kaksi kuukautta pysyvien tulosten aikaansaamiseksi.

– Meillä Pihlajalinnassa on pitkä kokemus myös etäuniryhmien vetämisestä. Käsitykseni on, että olemme ensimmäinen toimija, joka lähti viemään uniryhmiä etäkanavaan kaikkien saataville, asuinpaikasta riippumatta. Tällä tavoin olemme halunneet tuoda avun kaikkien unettomuudesta kärsivien saataville mahdollisimman helposti, Lange toteaa.

Lisätietoa Pihlajalinnan univalmennuksista löytyy täältä.
 

Lisätiedot: 
Veera Lange, asiantuntijatason CBT-I-unettomuusterapeutti, palveluvastaava, Pihlajalinna
p. 040 637 1812, veera.lange@pihlajalinna.fi 

Sanna Lahtonen, viestintäpäällikkö, Pihlajalinna
p. 050 576 1609, sanna.lahtonen@pihlajalinna.fi


 

Pihlajalinna lyhyesti

Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottajista. Konserni tuottaa muun muassa lääkärikeskus- ja sairaalapalveluita, työterveyden palveluita sekä asumis- ja hyvinvointipalveluita. Pihlajalinna tarjoaa hyvinvointialueille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja, joilla julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä taataan vaikuttavat palvelut kansalaisille. Pihlajalinnalla työskentelee noin 7 500 työntekijää ja yli 2 100 ammatinharjoittajaa. Vuonna 2022 Pihlajalinnan liikevaihto oli 690,5 miljoonaa euroa. Pihlajalinnan osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Lue lisää www.pihlajalinna.fi.
 
Suomen kulttuuri


Suomen kulttuuri on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuripiiriä. Kulttuurin piiriin kuuluvat muun muassa kieli, valtarakenteet, elinkeinot, taide, urheilu,...jne. Ennen itsenäistymistä suomalainen kulttuuri ei ollut vielä kehittynyt mutta kansallinen korkeakulttuuri alkoi kehittyä 1800-luvulla autonomian ja kansallisen heräämisen aikana. Suomalainen kulttuuri on saanut virikkeitä sekä Ruotsin kautta että venäläisestä kulttuurista. Kansankulttuuri on aina ollut ainutlaatuinen. Arvokkainta suomalaisessa kulttuurissa on tasa-arvo, luottamus, rehellisyys ja luonto ovat suuria arvoja suomalaisille. Suomen luonto on aina kuulunut vahvana suomalaiseen kulttuuriin. Myös Suomen luonnosta on varhain kirjoitettu lauluja ja runoja..Kulttuurin harrastaminen vaikuttaa terveyteen, hyvinvointiin ja elinikään merkittävästi.
 
Suomalaisessa kulttuurissa sauna on myös erittäin tärkeä ylpeyden aihe. Suomalaiset rakastavat saunomista. Noin 90% suomalaisista saunoo viikossa kerran sekä 40% myös useammin. Jos kerron oman kokemukseni saunasta, niin olen kotoisin Burmasta ja minulla ei ole koskaan ollut kokemusta saunasta, ennen kuin muutin Suomeen, mutta niin kauan kuin asun Suomessa ja käyn saunassa joka viikko. Näinä päivinä, minulla on hyviä kokemuksia saunasta, ja pidän saunasta todella paljon.

Suomalaisessa ruokakulttuurissa heijastuu suomalainen luonto, yhteiskunta, historia ja identiteetti. Ruokakulttuuri on monipuolinen, omaleimainen ja elävä kokonaisuus, joka syntyy omien päivittäisten valintojen kautta.1920-luvulla suomalainen söi pääasiassa juureksia ja viljatuotteita, kuten ruista, ohraa ja kauraa. Tyypillinen ateria koostui perunoista ja kastikkeesta, jossa oli vähän lihaa. Ruokapöytään kuului kaalia, puolukkaa, raastetta, suolakurkkua ja punajuurta. Suomalainen ruokakulttuuri on nykyään jo hyvin kehittynyt. Suomalaiset syövät melko tyypillistä eurooppalaista ruokaa, joka on useimmin lihaa, kalaa, perunoita, porkkanoita, erilaisia vihannestenlehtiä, salattia...jne. Suomessa korostetaan usein ruoan terveellisyyttä. Muun muassa ruisleipä, erilaiset puurot ovat tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria.
 
Suomessa järjestetään myös monia kulttuurijuhlia, kuten lasten synttärijuhlia, hääjuhlia, vappua, juhannusta, joulua...jne. 28. helmikuuta on suomalaisen kulttuurin päivä. Nykyään näemme, että suomalaiset nautivat monenlaisesta suomalaisen kulttuurin juhlasta Suomessa.

Tony
Huhtamedialta
Elina Brotherus - Liike

27.10.-10.12.2023
Galleria Ratamo
Veturitallinkatu 6

40100 Jyväskylä

 

"Etsin, teen, löydän – ja otan kuvia. En puutu tilaan, mutta ihmisen läsnäolo herättää sen." – Elina Brotherus

 

Kansainvälisesti tunnettu valokuvataiteilija Elina Brotherus tuli tunnetuksi varhaisilla omaelämäkerrallisilla teoksillaan, sittemmin hän on taiteessaan käynyt vuoropuhelua taidehistorian, arkkitehtuurin ja maiseman kanssa. Jyväskylässä hän esittäytyy temaattisessa Tila – Aika – Liike näyttelykokonaisuudessa, joka on taiteilijan teosten tähän asti laajin esittely Suomessa.

 

Sarjallisesti työskentelevä Brotherus esiintyy kuviensa mallina pääasiassa itse, mutta ei itsenään. Ihmishahmo luo teoksiin niiden hienoviritteisen tunnelman ja asettaa mittakaavan kuvan muille elementeille. Kuvien hahmo voi toimia sommitelmallisena elementtinä maisemassa tai viitata historiaan tai nykypäivään – sekä todelliseen että kuviteltuun.

 

Liike sen monissa muodoissa on Elina Brotheruksen näyttelyn punaisena lankana Galleria Ratamossa. Punaisen pallon, huivin tai vaikka tanssijan pysäytetty liike, ja mitä erilaisimmissa asennoissa olevat ihmisveistokset haastavat katsojankin reagoimaan. Näyttelyssä on esillä myös harvoin nähtyjä herkkiä kasviaiheisia syanotypioita.

 

Elina Brotheruksen kuvissa korostuu itsensä haastaminen huumoria unohtamatta. Galleria Ratamossa saa Suomen ensi-iltansa tanssitaiteilija Vera Nevanlinnan kanssa kuvattu uusi videoteos, jonka maailman ensi-ilta on Norjassa vain viikkoa aiemmin

 

***

 

Retrospektiivinen Aika-näyttely Jyväskylän taidemuseossa esittelee laajasti Elina Brotheruksen taidetta hänen pitkän uransa varrelta. Brotherus tuli tunnetuksi varhaisilla omaelämäkerrallisilla teoksillaan. Sittemmin hän on käynyt vuoropuhelua taidehistorian, maiseman ja arkkitehtuurin kanssa. Sarjallisesti työskentelevän taiteilijan tuotannossa toistuvia elementtejä ovat ihmishahmot, heijastukset sekä hienovaraiset väririnnastukset. Valokuvan ohella näyttelyssä on esillä taiteilijan videoteoksia ajan teemalla.
https://www.jyvaskyla.fi/taidemuseo/nayttelyt-ja-tapahtumat/vaihtuvat-nayttelyt/elina-brotherus
 

Näyttelykokonaisuuden Tila-näyttely esittelee Brotheruksen uusimpia Alvar Aallon rakennuksissa kuvattuja teoksia Aalto2-museokeskuksessa.
https://aalto2.museum/elina-brotherus-tila/
 

***

 

Elina Brotherus (s. 1972) työskentelee valokuvauksen ja liikkuvan kuvan parissa. Brotherus asuu ja työskentelee Helsingissä ja Avallonissa, Ranskassa. Hän on suorittanut taiteen maisterin (TM) tutkinnon valokuvataiteen koulutusohjelmassa vuonna 2000.
https://www.elinabrotherus.com
 

Brotheruksen teoksia on ollut esillä lukuisissa kansainvälisissä näyttelyissä. Hän on ainoa suomalaistaiteilija, jolla on ollut yksityisnäyttely kuuluisassa Pompidou-keskuksessa Pariisissa. Brotheruksen teoksia on monissa tunnetuissa kokoelmissa, kuten Nykytaiteen museo Kiasmassa, Moderna Museetissa Tukholmassa, Saatchi-kokoelmassa Lontoossa, Tangen-kokoelmassa Norjassa sekä Pompidou-keskuksessa Pariisissa.
 
https://www.jyvaskyla.fi/ratamo/galleria-ratamo/nayttelyt/elina-brotherus
Elina Brotherus, One Minute Sculpture Double Bucket
Suomen käsityön museon syyslomapajoissa luodaan supersankareita, rakennetaan autoja ja kokeillaan grafiikkaa
 

Syysloman aikaan Suomen käsityön museossa pääsee luomaan supersankareita ja palikka-autoja sekä kokeilemaan grafiikkaa.  Keskiviikosta perjantaihin 18.–20.10. klo 12–17.30 avoimessa pajassa on paikalla ohjaaja, joka auttaa oman luovuuden tuomisessa esiin. Keskiviikon ja torstain työpajat sisältyvät museon pääsymaksuun. Perjantain pajaan on muuten vapaa pääsy, mutta osallistujilta peritään materiaalimaksu 2 €. Jokaisena pajapäivänä on eri teema, joten tule kokeilemaan omia kädentaitoja haluamassasi non stop -pajassa vaikka koko perheen voimin. Alle 18-vuotiaat vierailevat museossa maksutta, ja museon infossa kannattaa vilauttaa myös Museokorttia.

Keskiviikkona 18.10. klo 12–17.30 luodaan omia supersankareita massapalloista, tikuista ja tekstiileistä. Mikä on sinun supervoimasi? Miten se näkyy omassa hahmossasi? Työpaja sisältyy museon pääsymaksuun. 

Torstaina 19.10. klo 12–17.30 kokeillaan miten grafiikkaa kaiverretaan. Softislevyihin syntyy kaivertamalla monenlaisia kuvioita, joista saa värikkäitäkin teoksia aikaan. Työpaja sisältyy museon pääsymaksuun.

Perjantaina 20.10. klo 12–17.30 rakennetaan autoja puupalikoita ja kierrätysmateriaalia hyödyntämällä. Paja sopii kaiken ikäisille, mutta pienimmän sormet tarvitsevat aikuisen apua. Millaisen kulkuvälineen sinä nikkaroisit? Museoon vapaa pääsy, pajassa materiaalimaksu 2 €. 

Pajoihin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. 
Pääsymaksut museoon: aikuiset 8€, eläkeläiset 6€, opiskelijat 4€, alle 18-vuotiaat maksutta. Meillä käy myös Museokortti. 
 

Lisätietoja
Margarita Rosselló Ramón, museolehtori, Suomen käsityön museo, p. 040 701 7452, margarita.rossello@jyvaskyla.fi 
Käsityön moninaisia näkökulmia Suomen käsityön museon seminaarissa Jyväskylässä
 

Käsityö on käsitteenä monitulkintainen ja laaja termi, jota pohditaan monista näkökulmista Suomen käsityön museon järjestämässä maksuttomassa Onko tämä(kin) käsityötä -seminaaria torstaina 9.11.2023 klo 11.15–17.30. Käsityö-termiä voidaan tulkita monin eri tavoin, tulkinnat ovat muuttuneet vuosikymmenien aikana. Miten käsityötä tulkitaan nyt? Entä miltä tulevaisuus näyttää?

"Idea käsityö-käsitettä käsittelevään seminaariin on muhinut jo vuosia. Teimme Suomen museoille kyselyn 2021–2022 siitä, millaista käsityöhön liittyvää aineistoa heidän kokoelmistaan löytyy. Tämän kyselyn vastaukset ja vastakysymykset aktivoivat viimein seminaarin toteutukseen", museon amanuenssi Seija Hahl kertoo. 

Erityisesti käsityön ammattilaisille, alan opettajille, opiskelijoille ja harrastajille suunnattu seminaari on maksuton. Yhdessä kanssamme käsityötä tulevat käsittelemään historiaelävöittäjä, käsityöbloggari, tekniikan tohtori Katja Kuitunen, Turun yliopiston taidehistorian yliopistolehtori ja nykytaiteentutkimuksen dosentti, FT Katve-Kaisa Kontturi, KM, käsityömestari, pitsitaiteilija Tarmo Thorström, Itä-Suomen yliopiston käsityötieteen professori, dosentti, KT Sirpa Kokko, tekstiilitaiteilija TaM Raija Jokinen sekä lasitaiteilija ja lasinpuhaltaja Alma Jantunen.

Seminaari järjestetään uuden museokeskus Aalto2:n tiloissa (Alvar Aallonkatu 7, 40600 Jyväskylä), ja mukaan paikan päälle mahtuu 100 osallistujaa. Seminaari myös striimataan. Ilmoittautuminen seminaariin on avoinna 2.–31.10. verkkolomakkeella: www.lyyti.in/SKMkasityoseminaari2023. Ilmoittaudu mukaan osallistut sitten paikan päällä tai striimaukseen. Etänä osallistuville lähetetään osallistumislinkki pari päivää ennen seminaaria. 

Seminaarin lisäksi samalla lomakkeella on mahdollista ilmoittautua perjantain 10.11. maksulliselle puolen päivän retkelle, jolla vieraillaan lähialueen käsityö- ja muotoilualan yritysten luona ja tutustutaan Konservointikeskuksen tiloihin ja toimintoihin. Mukaan mahtuu 20 ilmoittautunutta. Päiväretki maksaa 20€ (sis. alv 24%), joka laskutetaan osallistujilta jälkikäteen. 

Seminaariohjelma
Muutokset ohjelmaan mahdollisia. 

Klo 10.30–11.15 Ilmoittautuminen, aamukahvit ja seminaarin avaus 

Klo 11.15–11.30 Seminaarin alustus 
Suomen käsityön museo avaa teettämänsä käsityökyselyn tuloksia ja avaa käsityötä käsitteenä. 

Klo 11.30–12.10 Lasinpuhaltajan työssä yhdistyvät taide, muotoilu ja käsityö
Lasitaiteilija ja lasinpuhaltaja Alma Jantunen

Klo 12.10–12.50 Traditio, asenne ja algoritmi - käsityö modernissa maailmassa
Historian elävöittäjä, käsityöbloggari, tekniikan tohtori Katja Kuitunen

Klo 12.50–13.50 omakustanteinen lounas
Lounasta lähistöllä tarjoaa Aalto2-museokeskuksen kahvila, opiskelijaravintola Ilokivi, Semman opiskelijaravintolat Uno ja Lozzi sekä Villa Rana.   

Klo 13.50–14.30 Käsityö taidetyönä
Turun yliopiston taidehistorian yliopistonlehtori ja nykytaiteentutkimuksen dosentti FT Katve-Kaisa Kontturi 

Klo 14.30–15.10 Käsityöstä käsitettyyn työhön
Pitsiosaaja ja käsityön monitaitaja Tarmo Thorström 

Klo 15.10–15.50 Käsillä kuljettu matka     
Tekstiilitaiteilija, TaM Raija Jokinen 

Klo 15.50–16.10 omakustanteinen kahvitauko

Klo 16.10–16.45 Käsityötieteen näkökulmia käsityön määrittelyyn
Itä-Suomen yliopiston käsityötieteen professori, dosentti, KT Sirpa Kokko

Klo 16.45–17.20 Paneelikeskustelu 

Klo 17.20 Seminaarin päätössanat

 

Maksullisen puolipäiväretken ohjelma pe 10.11.
Muutokset mahdollisia.

Puolipäiväretkelle paikallisen käsityön pariin osallistuminen maksaa 20€ (sis. alv. 24%), joka laskutetaan jälkikäteen. Mukaan mahtuu max 20 retkeilijää. 

Lähtö klo 9.00 
Tilausajolaiturista Harjukatu 6, Jyväskylä

9.15–10.30      Taitokeskus Jyväskylä
10.45–12.00    Konservointikeskus
12.15–12.45    Design Pylsy Showroom
12.45–13.15    Kirjansitomo Tomi Lappalainen

klo 14 Paluu Jyväskylän keskustaan

 

Lisätietoja
Seija Hahl, amanuenssi, Suomen käsityön museo, p. 050 311 8886, seija.hahl@jyvaskyla.fi 

Jyväskylä

 

Omasta noin 18 vuoden kokemuksesta tiesin, että Jyväskylä on niin kaunis, sekä todella rauhallinen kaupunki.Vuodelta 1506 peräisin olevasta asiakirjasta käy ilmi, että Jyväskylän pikkukylä sai nimensä täällä asuneen Heikki Ihanninpoika Jyväsjoen mukaan. Se on Keski-Suomen maakuntakeskus päijänteen pohjoisrannalla. Joka on vuonna 1837 perustettu vanha kaupunki ja vuonna 2022 - vuoden lopun väkiluku oli 145 887. Väestönlisäystä kertyi vuoden 2022 aikana 1 414 henkilöä (1,0 %). Suhteellinen kasvu oli suurten kaupunkien kuudenneksi suurinta. Viimeisen viiden vuoden aikana Jyväskylän väestö on kasvanut noin 5 700 asukkaalla. Sen pinta-ala on 1466,35 km2, josta 295,33 km2 on vesistöjä. Väkiluvultaan Suomen setsemänneksi suurin kaupunki ja viidenneksi suurin kaupunkialue. Vaikka se on pieni kaupunki, siellä on paljon yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, että ne eivät ole vain paikalisia vaan myös kansainvälisiä. Suomessa voidaan sanoa, että Jyväskylä on koulutuskaupunki ja merkittävä keskus. Siksi Jyväskylässä on paljon koulutettuja ihmisiä. Jyväskyläläiset osaavat erittäin hyvin että miten kunnioittaa toisiaan, ihailla, auttaa ja rakastaa muita ihmisiä. Nykyään Jyväskylässä asuu myös paljon pakolaisia ja näemme heidän hymyilevän, nauravan perheensä sisällä, se tarkoittaa että pakolaisetkin turvallisesti ja onnellisesti asuvat Jyväskylässä. Joka vuosi Jyväskylässä järjestetään autojen maailmankilpailu, jota kutsutaan yleisesti Jyväskylän MM-ralliksi. Rallin aikana näemme Jyväskylään saapuvan paljon ihmisiä, helikoptereita ympäri maailmaa.

Tervetuloa onnelliseen ja iloiseen Jyväskylään.

Tony
Huhtamedialta

Suomen syksy (23. 8. 2023)

 

Monet näkevät syksyn tylsänä, harmaana ja masentavana vuodenaikana, mutta Suomessa syksy kuitenkin tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia nauttia luonnosta ja sen tarjoamista antimista.


Suomen syksy on täynnä väriloistoa, tunnelmallisia, pimeneviä iltoja. Syksy on hyvin lyhyt aika, vain 3 kuukautta. Tuolloin voimme nähdä niin kauneutta, kirkkaita, loistavia ja värikkäitä lehtiä kaikkialla. Suomessa on neljä vuodenaikaa, jotka ovat talvi, kevät, kesä ja syksy. Syksy on yksi neljästä vuodenajasta, sekä syksyn kuukaudet ovat virallisesti syyskuu, lokakuu ja marraskuu. Suomen syksy on kesän ja talven välissä, se on siirtymäaika kesästä talveen, että takana oli vihreää(kesä) ympäri Suomea ja sitten edessä on kirkkaan valkoinen(talvi). Syksyllä Suomi näyttää sateenkaarelta, jotain outoa, oranssia, vaaleanpunaista, punaista, keltaista... jne, värikkäät lehdet ovat jokapaikkassa niin kauniita. Silloin päivät lyhenevät ja viilenevät verrattain hitaasti, mutta toisinaan viileneminen voi olla varsin nopeaa.

 

Tavallinen syyslämpötila on +10, mutta joskus alempi ja ylempikin riippuu säästä koska, syksyn sää on vuosittain Suomen ilmastolle tyypillisesti hyvin vaihtelevaa. Syksy on satokausi siksi viljelijälle on hyvin kiireellinen aikakin.

 

Tony Huhtamedialta

Suur-Huhtasuon alueen asukkaat.

Kirjoitan teille tässä artikkelissa aiheesta joka on enemmän kuin ajankohtainen. Asuinalueen päihdeongelma on levinnyt/räjähtänyt käsiin ja päihdeongelmaiset oleilevat entistä suuremmalla määrällä paikkoja asuinalueella. Huhtakeskuksen pysäkkipuiston alueella, yhtenäiskoulun edustalla vanhan suihkulähteen paikalla ja myöskin senioripuiston alueella. Myöskin arvokkaan Vuorilammen laavun alueelle on pesiytynyt samanlainen ongelma ja kunnolliset kansalaiset eivät enää uskalla käydä siellä kun ryyppyporukkaa on kokoontunut sinne viettämään aikaansa.

Pupuhuhdan alueella ongelma on lähinnä keskittynyt Pupu 16 pihan grillikatokseen ja vanhan perhepuiston grillipaikan kohdalle. Nämä pesiytymiset ovat nyt saaneet aikaan sen, että Pupu 16 ja 18 pihojen grillikatokset puretaan pois. Kysymykseni onkin se, että kuinka laajalle annamme tämän ns. kotoperäisen terrorismin levitä ennen kuin alamme valtaamaan katuja takaisin köyhältä ns. kolmannenluokan valkoihoiselta roskasakilta/ihmisroskilta kuten eräs Oululainen kaupunginvaltuutettu heitä kutsui muutama vuosi sitten paikallisen valtuuston kokouksessa ja sai lausunnollaan aikaan sen, että katuja oikeasti alettiin siivota "roskista".
 
Sama tulee tapahtumaan myös täällä meidän asuinalueella joko hyvällä tai pahalla. Lupasin edesmenneelle paikalliselle vaikuttajalle Kirsti Turuselle, että kunnolliset kansalaiset valtaisivat kadut takaisin yksi kerrallaan ja sen lupauksen meinaan myös pitää. Tulemme järjestämään yhteistyössä paikallisten kansanedustajien kanssa asukasteemaillan aiheesta yhtenäiskoulun tiloissa ja sen teemaillan yhteydessä tehtyjen päätösten jälkeen toivon paikallisten viranomaisten ja muiden toimijoiden ryhtyvän tarvittavaan toimiin asiassa.
 
En pidä millään tavalla hyväksyttävänä sitä, että päihdeongelmaiset viettävät aikaansa lasten leikkipaikoilla, koulujen edustoilla ja päiväkotien pihoissa ja muissa ei toivotuissa paikoissa johon tarkoitukseen em. paikat eivät ole millään tavalla tarkoitettu.

Asukasaktiivi
Riku Hytti
Pupuhuhta
Joulu ja Kysymys sekä vastaus
 
1. Misssä vietät joulusi?

V. kotona.

2. Paras jouluruokalisuke ?

V. porkkanalaatikko, amerikkalaishenkinen kaalisalatti, kurpitsalaatikko.


3. Miten sinun mielestäsi voisi saada muille ihmisille hyvää joulumieltä?

V. Ensinnäkin rukoilen heidän puolestaan rauhaa, onnea, poista pimeys ja anna heille lisää valon viisautta, ja siunausta kaikille.

4. Mitä mieltä olet ollut huhtasolainen verkkolehdestä?

V. lehdet ovat aivan samalainen kuin paperi versio, mutta tällä hetkellä vain sähköisessä muodossa. Minä luulen että, tulevaisuudessa kaikkialla käytetään digitaalista muotoa.

5. Miten sinun mielestä huhtakeskukselle saisi jouluisan tunnelman?

V. Anteeksi, että en ole koskaan ajatellut sitä.

6. Oletko jouluintoilija vai hillitty?

V. aivan olen jouluintoilija.

7. Uudenvuoden lupaukseni on?

V. uudelle vuodelle ei ole vielä tehty lupauksia.
 
t. Tony Huhtasuolaisesta
Taiteilijatapaamisessa sukelletaan syvälle kuvataiteen ja käsityön liittoon
 

Miten kuvataide ja käsityötekniikat yhdistyvät kahden VOYAGE - MATKA -näyttelyssä esillä olevan taiteilijan töissä? Kuinka populaarikulttuuri punoutuu osaksi teoksia? Suomen käsityön museo järjestää torstaina 16.11. klo 16.30–17.30 etätaiteilijatapaaminen kuvataiteilijoiden Ilai Elias Lehdon ja Jesse Avdeikovin kanssa. Tapahtumassa he kertovat omasta työskentelystään ja ajatuksista VOYAGE-näyttelyssä esillä olevien teosten takana. Myös yleisö pääsee kysymään heiltä omia mieltä kutkuttavia kysymyksiään. 

Maksuttomaan etätaiteilijatapaamiseen ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Hyppää linjoille Teams Live -alustalla.  

Molempien taiteilijoiden töissä yhdistyy herkullisesti kuvataide ja käsityön työskentelytavat. Jesse Avdeikov risteyttää herkullisesti maalauksen ja kirjailun, kun taas Ilai Elias Lehto yhdistää kuvataiteeseensa perinteisiä käsityötekniikoita, kuten huovutusta ja ristipistoja.

Jesse Avdeikov
Jesse Avdeikovin (s. 1986) on maalauksen, kirjoittamisen, kirjonnan, animaation ja installaation keinoin työskentelevä kuvataiteilija. Työskentelyn lähtökohdat ovat hänellä omaelämänkerrallisia ja tarinat ovat hänelle tärkeitä. Hän käsittelee taiteessaan mm. ystävyyttä, erilaisia tapoja elää, nautiskelun tärkeyttä, yksinäisyyttä sekä syntymää ja kuolemaa. Avdeikov inspiroituu YouTube-videoista, klassisesta maalaustaiteesta, koirista, tunteista ja elämän absurdeista aspekteista.

Viimeaikaisissa teoksissaan hän on tutkinut kirjonnan ja maalaamisen yhtäläisyyksiä soveltaen maalarin osaamistaan käsinkirjontaan. Sen vuoksi hän kutsuu näitä kirjontateoksiaan "lankamaalauksiksi".

Avdeikov valmistui kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta kesäkuussa 2020. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä.

Ilai Elias Lehto
Ilai Elias Lehto (s. 1988) on suomalainen kuvanveistäjärunoilija. Lehto työskentelee installaatiopohjaisesti rakentaen tilallisia teoskokonaisuuksia pääasiassa kierrätetystä tekstiilimateriaalista. Lehdon teoksissa esiintyvät usein erilaiset karvaiset, pehmeät, lelumaiset asiat, joita hän työstää sekoittaen kuvataiteen ja käsityön perinteitä ja tekniikoita. 

Tunnistettavin teoksia yhdistävä työskentelytapa on villahuovutus, jota Lehto on hyödyntänyt teoksissaan jo kymmenen vuoden ajan.

Lehto opiskeli kuvataiteilijaksi Tampereen ammattikorkeakoulussa 2016 ja valmistui taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta Visual Culture and Contemporary Art -koulutusohjelmasta 2018 sekä kuvataiteen maisteriksi kuvanveiston opetusalueelta Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta keväällä 2021. Hän asuu Kangasalla ja työskentelee Tampereella.

 

Lisätietoja
Margarita Rosselló Ramón, museolehtori, Suomen käsityön museo, p. 040 701 7452, margarita.rossello@jyvaskyla.fi 
Modernia suomalaista käsityötä jouluisessa myyntinäyttelyssä
 

Museon pieni joulukauppa 
Näyttely Suomen käsityön museon Ikkunagalleriassa 11.11.–31.12.2023


Suomen käsityön museon kokoama suomalaisen käsityön joululahjamyyntinäyttely Museon pieni joulukauppa tuo jälleen yhteen ammattikäsityöläisiä ympäri Suomen, ja tuotevalikoima kattaa niin koruja, keramiikkaa, grafiikkaa, kortteja ja printtejä, tekstiiliä kuin lankojakin.  

Myyntinäyttelyyn haettiin tuottajia avoimella haulla, ja mukaan pyrittiin valitsemaan sellaisia käsityöläisiä, jotka eivät ole aiemmin olleet Ikkunagallerian myyntinäyttelyssä esillä. Valinnoissa painotettiin sitä, että myyntinäyttelystä löytyisi tuotteita erilaisille asiakasryhmille sekä mahdollisimman laaja materiaalikattaus.

Museon pieneen joulukauppaan rakentuu tänäkin vuonna hieno valikoima suomalaista modernia käsityötä ja muotoilua, ja se tarjoaa runsaasti laadukkaita ja kestäviä, suomalaisia vaihtoehtoja pukinkonttiin. Perinteisempiä joulutuotteita täydentävät niin modernit kuin ajattomat tuotteet, joiden laadukkuus ja kestävyys ilahduttavat omistajaansa pitkään. 

Katutason myyntinäyttelyyn on vapaa pääsy.
 
 
Museon pieni joulukauppa -myyntinäyttelyn käsityöläiset 

AurinkoOtus, Lappeenranta
AurinkoOtus valmistaa värikkään suloisia ja persoonallisia pehmoeläimiä pääosin kierrätetyistä kankaista. 
www.instagram.com/aurinkootus

Eldur Yarns, Jyväskylä
Eldur Yarnsin päätuote ovat laadukkaat käsinvärjätyt, itseraidoittuvat sukka- ja lapaslangat, joissa on raitavärejä kuudesta kahdeksaan, jopa 12 ja 24 saakka. Myyntinäyttelyssä tulee olemaan myös joulukalenterilankoja.
www.instagram.com/elduryarns 

Keramiikkapaja TiinaMari, Ala-Temmes
Keramiikkataiteilija Tiina-Mari Pietilän dreija ja yhden naisen yritys ovat pyörineet jo yli 20 vuotta. Inspiraatio töihin tuovat maalaistalon pihapiiri Limingassa, ympäröivä luonto ja Oulun kaupunkimiljöö. Myyntinäyttelyyn on tulossa keraamisia tonttuja ja saippua-alusia.
tiinamari.com 

Kisskiss -taidesukkis, Espoo
Kisskiss -taidesukkis valmistaa ja tuottaa kestäviä, värikkäitä ja eettisesti tuotettuja sukkahousuja, legginsejä sekä sukkia. Myyntinäyttelyyn on tulossa myyntiin merinovillaisia ja kampapuuvillaisia sukkia. 
www.kisskiss.fi 

Mari Syren Design, Pori
Mari Syren Design suunnittelee ja valmistaa omia korusarjoja sekä uniikkikoruja. Myyntinäyttelyyn on tulossa myyntiin Kukkii -korusarjan koruja, joka sai Vuoden koru 2023 -kilpailussa kolmannen palkinnon. 
marisyren.fi

Pliide, Helsinki
Savolaislähtöinen yksinyrittäjä Riikka Koksu on villinnyt murremagneeteilla yli 20 paikkakuntaa paikallislehtiä ja radiota myöten. Homman hauskuus on yhdessä tekeminen: lausahdukset kerätään Facebookissa ja enemmistön tykkäämät pääsevät magneettisarjaksi. Myyntinäyttelyyn tulee käsityöaiheisten magneettien lisäksi kirjanmerkkejä, avaimenperiä sekä korviksia.
www.pliide.fi 

Salmen Suopa, Turku
Salmen Suopa valmistaa palasaippuoita ja muuta luonnonkosmetiikkaa kuten palashampoota ja -hoitoainetta. Tuotteet valmistetaan käsin Turussa omalla verstaalla perinteisiä menetelmiä ja luonnonraaka-aineita käyttäen.
www.salmensuopa.fi

Tuuni Turula, Tampere
Tuuni Turula valmistaa taidegrafiikkaa perinteisin etsaus ja akvatinta menetelmin. Vedossarjan tultua täyteen, hän kierrättää taidegrafiikan levyt uniikeiksi koruiksi. Myyntinäyttelyyn tulee myyntiin grafiikkaa, erä uniikkeja korvakoruja, kortteja ja printtejä. 
tuuniturula.fi 
 


Lisätietoja
Suomen käsityön museon museokauppa, p. 050 311 8884, craftmuseum.info@jyvaskyla.fi      
kachin ja kulttuuri


Myanmarissa on yli 100 erilaista etnistä ja kulttuuria, kachin on yksi niistä. Kachinit käyttivät perinteisesti kotikudottuja paksuja puuvillatakkeja, miehillä reiluja housuja ja naisilla sarongeja. Kachin-naiset ovat perinteisesti käyttäneet vyökankaita, tuottamaan kukkageometrisesti muotoiltua kangasta. Naiset pukeutuvat pitkiin "thin-dai" -mekkoihin, jotka on koristeltukauniilla ompeleilla, jotka teke erittäin kaunis, koska sitä koristavat monet hopeapalat. Kachin-miehet käyttävät paitoja, perinteisiä takkeja, sarongimaisia ​​longyis-housuja ja he käyttävät myös turbaaneja tai tupsullisia päähineitä, jotka riippuvat löysästi toisesta päästään päänsä oikealla puolella.

Kachin "eingyi"(paita) on vain musta tai valkoinen väri. Kachinit ovat lahjakkaita jalokivivalmistajia, jotka tekevät koristeita paikallisesta kullasta, hopeasta, meripihkasta ja jadista(vihreä jalokivi). He valmistavat myös perinteisiä miekkoja, joissa on kohokuvioidut hopeiset huotrat, koreja ja bambujuomakuppeja. Päämusiikki- instrumentti on kumpuileva rumpu, joka kuuluu 5- tai 6 kilometrin säteellä, se on pitkä kaksinaamainen rumpu, joka
valmistettu vasikan tai vesipuhvelin nahasta. Kachinin tunnetuin Kachin-tanssi on ton-kha, jossa miesten ja naisten rivit muodostavat ympyrän ja astuvat sisään ja ulos pitämällä huivit käsissään. Kachinin kulttuurissa vieras on mielikintoisia että kachinit kättelevät esitellessään ja tervehtiessään tai hyvästellessä. Vierailijoille tarjotaan bambukuppeja riisiviiniä ja kori, joka sisältää keitettyä kanaa, ainakin teeta.
Tekstiili-ilmaisun ryhmä Neuliaiset juhlii 20-vuotista taivaltaan näyttelyllä


Omakuvia - Neuliaisten tekstiiliteoksia 
Näyttely Suomen käsityön museon Näytönpaikassa 17.10.–10.12.2023


Omakuvia-näyttely esittelee luovan tekstiili-ilmaisun ryhmän, Neuliaisten, jäsenten väri-, materiaali- ja toteutustapavalintoja ilmentämään omaa persoonallisuuttaan. Suomen käsityön museon Näytönpaikassa 17.10.–10.12.2023 esillä oleva näyttely on viimeinen Neuliaisten 20-vuotisjuhlavuoden kolmen näyttelyn sarjasta. Näyttelyyn voi tutustua kellon ympäri Kilpisenkatu 12 näyteikkunoissa. 

Kesällä 2003 perustettu Neuliaiset on luovan tekstiili-ilmaisun ryhmä, joka tällä hetkellä koostuu kahdeksasta eri puolilla Suomea asuvasta tekijästä. Mukana on vielä yksi perustajajäsenistä. Yhteinen harrastus on yhdistänyt jo 20 vuotta eri-ikäisiä ja eri ammateissa toimivia tai toimineita henkilöitä. Neuliaiset-nimi juontaa juurensa Kalevalaan, jossa sana neuliainen tarkoittaa ampiaista.

”Neuliaiset ovat pistelleet kankaita ja pitäneet tajun kankaalla jo 20 vuotta ja näyttelyitä on ollut vuosittain vuodesta 2005 lähtien. Periaatteena on ollut, että jokaiseen näyttelyyn tehdään uudet teokset,” kertoo Raija Manninen, joka on yksi näyttelyyn osallistujista. ”Näyttelyideoita työstetään yhdessä ja yhteisen teeman nimissä yksittäisen tekijän on välillä mentävä mukavuusalueen ulkopuolelle. Juuri se on haastavaa ja pitää tekemisen intoa yllä, innostaa kokeilemaan ja laajentamaan omaa osaamistaan.”
 
 
Näytönpaikassa nähtävän näyttelyn haasteena oli tehdä omakuva tekstiilistä. Vaikka selfiet ovat tätä päivää, osalle ne ovat kauhistus. Kuvaan asettuminen koetaan epämukavaksi ja oman kuvan katsominen hankalaksi. Sen jakaminen voidaan kokea häpeälliseksi. Yleisesti puhutaankin kuvan ottamisesta, ei kuvan antamisesta. Vaikka omakuva tekstiilissä on eri asia kuin otettu tai annettu valokuva, on se kuitenkin paljastava, koska se on tehty varta vasten julkisesti esitettäväksi. Vaikka näyttelyteoksia tehdään julkisesti esitettäväksi ja niiden kautta halutaan tulla nähdyksi ja näkyväksi, on omakuvan tekeminen eri asia - siinä tavallaan paljastetaan suoraan oma minuus. Omakuvat viestivät tekijänsä arvoja. 

Jokainen tekstiiliteos on omalla tavallaan omakuva, koska se kertoo prosessin aikana tehdyistä valinnoista: väreistä, materiaaleista ja toteutustavoista, jotka ovat tyypillisiä tekijälleen. Jokainen Neuliainen on valinnut omakuvan esitystyylinsä omaan persoonaansa sopivaksi. Joko lähes realistisen, täysin abstraktin tai jotain siltä väliltä. Jokaisella Neuliaisella on tunnistettava oma kädenjälkensä; yhteistä on, että työt liikkuvat käsityön ja kuvataiteen rajapinnoilla. 

20-vuotisjuhlavuoden kolmen näyttelyn sarja alkoi Kankaanpään Galleriasta Mahtailuja ja jälkikirjoituksia -näyttelyllä 10.5.–3.6.2023. Toinen Taju kankaalla -näyttely oli Juvan kirjastossa 30.6.–29.7.2023. Omakuvia-näyttely 17.10.–10.12.2023 Suomen käsityön museon Näytönpaikassa Jyväskylässä päättää juhlavuoden näyttelysarjan.   
 

Näyttelyssä ovat mukana:
Pirjo Kekäläinen (Järvenpää), Raija Manninen (Jyväskylä), Tuija Oravainen (Vantaa), Britta Passoja (Oulu), Eija Pöyry (Kurikka), Auli Saukkonen (Helsinki) ja Soni Tikka (Helsinki).
 
 
Lisätietoja
Margarita Rosselló Ramón, museolehtori, Suomen käsityön museo, margarita.rossello@jyvaskyla.fi, p. 040 701 7452

Raija Manninen, p. 040 502 2887, tiinasmoko@gmail.com
neuliaiset.wordpress.com
Perinneosaaminen ja vankka ammattitaito näkyy Pikitikin jalkineissa
 

Median edustajat ovat tervetulleita tapaamaan suutari Hanna Piipposta näyttelyn rakentamisen yhteydessä to 19.10. klo 13 alkaen. Pyydämme ilmoittamaan tulostanne museon tiedottajalle sari.k.koskinen@jyvaskyla.fi tai p. 050 413 9051. 

Suutarinverstas Pikitikki – Perinteitä pikilangalla 
Näyttely Suomen käsityön museon Kujalla 20.10.2023–24.3.2024

Suomen kansallispukukeskuksen Kuja-näyttelyssä pääsee tutustumaan käsityöntaitajan työhön perinnejalkineiden parissa. Miten syntyykään pikilanka, miten tikki muodostuu ja miten valmistuvat supikkaat? Perinnejalkineet ovat katoava osa suomalaista kulttuuria ja niiden valmistus taidon hallitsevia on enää muutamia.

Suutarinverstas Pikitikki – Perinteitä pikilangalla -näyttelyssä on esillä perinnejalkineiden valmistuksessa käytettäviä työkaluja sekä valmiita jalkineita.
Supikkaiden valmistamisen työkalut ovat perinteiset ja kengät neulotaan käsin muotoonsa juuri asiakkaan jalan mittoihin sopivaksi - kippurakärkeä myöten.
 
https://www.craftmuseum.fi/nayttelyt-ja-tapahtumat/vaihtuvat-nayttelyt/kuja/suutarinverstas-pikitikki-20102023-2432024

Perinteiset supikkaat syntyvät kahdesta nahanpalasta terävän naskalin ja puukon avulla. Myös kenkien valmistuksessa käytettävä pikilanka valmistetaan itse pellavalangasta, joka käsitellään kestäväksi tervasta tislatulla tahmealla aineella eli piellä. Neulana toimii lankaan kiinnitettävä aito villisianharjas. 

Piipponen käyttää supikkaiden, lapikkaiden ja muiden kippurakärkisten jalkineiden valmistamiseen kasviparkittuja nahkoja. Käyttämänsä nahat hän värjää tai kuvioi itse. Käsin värjäys tapahtuu useina ohuina kerroksina pensselillä maalaten. Tämä mahdollistaa sen, että väri on nahan uloimmissa kerroksissa, eikä kasviparkitun nahan allergisoimaton ominaisuus katoa.
 
Suutarinverstas Pikitikki
Hanna Piipponen on pohjoiskarjalainen jalkineiden tekijä, joka valmistaa Pikitikki-yrityksessään käsityönä supikkaita, lapikkaita ja muita perinnejalkineita. Tuupovaarassa vanhan kansakoulun suojissa valmistuu myös Pikitikin oma perinteisiin pohjautuva jalkinemallisto sekä nahkaiset korvakorut, rusetit ja muut nahkatuotteet. Yritys on saanut nimensä pikilangalla ja villisianharjaksella tehtävästä ompeleesta. 

Joensuussa syntyneen ja kuvataiteilijaksi kouluttautuneen Piipposen elämässä taiteellinen työskentely oli etusijalla monta vuotta, mutta ajatus käsityöläisyydestä alkoi vetää puoleensa. Vuonna 2012 Kankaanpäässä aloitetut suutarin perustutkintoon johtavat opinnot antoivat elämälle suunnan, elämä jalkineiden valmistajana alkoi. Töiden ohessa oppisopimuksella suoritettu jalkinekisällin tutkinto vuonna 2017 vahvistivat tunnetta, että Piipponen oli valinnut oikein.

Vuonna 2019 Piipponen aloitti työnsä Tuupovaarassa vaikuttaneen perinnejalkinevalmistaja Martti Koljosen opissa ja näin yli 50 vuotta perinnejalkineita valmistaneen suutarin opit siirtyivät vähitellen hänelle. Koljosen lopetettua suutarin työt Piipponen jatkoi hänen jalanjäljissään luoden kuitenkin myös omaa modernia mallistoaan perinteisten jalkineiden rinnalla.
 
 
 
Lisätietoja
Marja Liisa Väisänen, amanuenssi, Suomen kansallispukukeskus, marja.liisa.vaisanen@jyvaskyla.fi, p. 050 311 8247

Hanna Piipponen, Suutarinverstas Pikitikki, p. 044 979 3568, pikitikki@gmail.com 
www.pikitikki.fi
Taiteilijatapaamisessa Merja Keskinen johdattelee näyttelynsä teoksiin

Taiteilijaprofessori Merja Keskinen on paikalla Suomen käsityön museon taiteilijatapaamisessa torstaina 26.10. klo 16–17.30 ja kertoo paitsi omasta työskentelystään, myös opastaa Kuvitellut kankaat -näyttelyynsä. Tapahtumaan on vapaa pääsy. 

Kuvitellut kankaat -näyttelyssä (https://www.craftmuseum.fi/nayttelyt-ja-tapahtumat/vaihtuvat-nayttelyt/paanayttelyt/merja-keskinen-kuvitellut-kankaat-99) syvennytään taiteilijaprofessori Merja Keskisen värimaailmaan, sillä yllätyksellisyys kiehtoo Keskistä. Eriväristen lankojen yhdisteleminen valitun systeemin mukaisesti synnyttää kiehtovia väriyhdistelmiä. Syntyviä värisävyjä on vaikea nimetä tai ennalta hahmottaa.  

- Työskentelen saadakseni nähdä. Minulle on tärkeää löytämisen ilo ja värien kokemisen riemu. Ennakoimattomuus ja aina yllättävät värisävyt kiehtovat minua. Tulkitsen elämää ja ympäröivää maailmaa väreillä ja tutkin värien hahmottumiseen vaikuttavia tekijöitä, tekstiilitaiteilija Merja Keskinen kuvaa työskentelyään. 

 

Lisätietoja
Margarita Rosselló Ramón, museolehtori, Suomen käsityön museo, p. 040 701 7452, margarita.rossello@jyvaskyla.fi 

Suomen vuodenajat

Suomessa on neljä vuodenaikaa, jotka ovat
1. talvi
2. kevät
3. kesä
4. syksy.

Jokaisella vuodenajalla on oma kauneutensa ja oma näkemyksensä. Suomessa näkee joka kausi erilaisen kohtauksen, sekä saamme nauttia kaikista vuodenajoista.

 

Talvi - talvella suomessa sataa lunta kaikkialla. Talvikuukausia ovat joulukuu, tammikuu ja helmikuu. Siinä ajassa monet matkailijat ympäri maailmaa tulevat Suomeen nauttimaan valkoisesta lumesta. Suomen talviurheilulajeja ovat hiihto, luistelu, mäkihyppy, jääkiekko, erilaisia talvileikkiä kuten lumiukko, lumilinnoja, Suomen perinteisiä talvileikkejä. Tavallinen talvi lämpötila on -10 - 20 pakkasta mutta välillä on lian kylmä -30 pakkastakin, että riippuu säästä sekä paikastakin.

 

Kevät - kevät on talven ja kesän välissä. Kevätkuukausia ovat maaliskuu, huhtikuu ja toukokuu. Kevät alka maaliskuussa, mutta maaliskuussakin on vielä paljon lunta, että sama kuin talvella. Huhtikuu on Suomessa lumen sulamis aikaa, joten ajaessa kannattaa olla varovainen. Toukokuussa alkaa kasvaa monia erilaisia kauniita kukkia ympäri suomea. Kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin 0 asteen yläpuolelle.

 

Kesä - Suomen kesä on yksi parhaista kesistä kaikkialla maailmassa, koska ei ole liian kuuma, juuri sopivan lämmin. Kaikilla vuodenajoilla kesä on paras. Kesäkuukausia ovat kesäkuu, heinäkuu ja elokuu. Joka kestää vain 3 kuukautta, on hyvin lyhyt mutta 3 kuukauden sisällä suomalaiset nauttivat hyvin paljon. Että päivät ovat silloin pisimmillään, ilmat lämpimät ja koko maa on verraten iloisella tuulella. Suomen kesä on että, raikas, vihreä ja rauhallinen. Keskiverto kesä lämpötila on +20 – 25 mutta joskus ylempi ja alempi kin riippuu säästä.

 

Syksy - Syksy on täynnä väriloistoa, että syksyn aikana voi me nähdä niin kauneuta, kirkkaita, loistavia ja värikkäitä lehtiä ympäri Suomea. Virallisesti syksyn kuukaudet ovat syksy, lokakuu ja marraskuu.Tällä kaudella Suomi näyttää jotain outoa, että punaista, vaaleapunaista, oransista, tummapunaista, keltaista...jne, että värikkäät lehdet ovat kaikialla. Suomessa syksy on satokausi, siksi viljelijälle kiireellinen ja tärkkeä aikakin. Syksyn sää on vuosittain Suomen ilmastolle tyypillisesti hyvin vaihtelevaa. Kuitenkin tavallinen syys lämpötila on +10.

 

Tony
Huhtamedialta

Kesäloma


Kesäloma on oikein mukavaa ja rentouttavaa aikaa Suomessa. Suomalaisille kesäloma on paras loma, koska talvi jälkeen nauttimaan auringosta ja järvistä. Uidaan järvessä, otetaan aurinkoa, rentoudutaan järvenrannalla, grillataan makkaraa. Joskus matkustetaan merenrannallekin, lähdetään metsä retkille, poimitaan marjoja, sekä kesäloman nautintaan.

Kesäloma-aikana yleensä käyn ystäväni luona ja vietän aikaa järven rannalla hänen perheen kanssa. Viime vuonna kesälomalla kävin ystäväni luona mutta tänä vuonna hän tuli lomalle koko perheen kanssa kotiini. Sitten nautimme heidän kanssa järven rannalla. Välillä Jyväskylän lutakon rannalla, myöskin lehtisaaren rannalla, että todella onnellisia hetkia. Suomessa on erilaisia lomapäviä, esimerkiksi joululoma, kesäloma, syysloma.. jne. Mutta minulle kaikista noista lomista kesäloma on paras loma, koska tykkään nauttia järvistä, sekä rannoista.

Ensinnäkin lomalla olemme vapaita ja tämän muutaman vapaapäivän aikana voimme nauttia kesän kauneudesta. Kesäaikaan ympäri Suomea on vihreä näkymä, joka näyttää niin mukavalta ja kauniilta, että samalla kun järvet ovat sinisen näköisiä, kirkkailta ja puhtaita, joka tuntuu hyvin rauhalliselta. Kesä aikana suomessa jopa tienvarret niin siistit, todella kauneutta joka tien puolella voimme nähdä nurmikkoa ja kukkia, se näyttää lomakeskukselta. Siksi kesäloma on paras ja ei ole koskaan unohtumaton loma elämässäni, hyvää loppukesää kaikille.
 
Tony
Huhtamedialta
Suomen järvi

Suomessa on paljon järviä, että kaikki järvet eivät ole kovin suuria, mutta jotkut niistä ovat myös erittäin suuria, pitkiä ja syviäkin. Suomessa on suomen ympäristökeskuksen mukaan 57 000 järveä, jonka pinta-ala on yli hehtaarin ja vähintään 500 neliömetrin kokoisia järviä on noin 168 000. Suomen suurimmat järvet ja pinta-ala ovat

1. Saimaa (1377km2)
2. Päijänne (1083km2 )
3. Inarijärvi ( 1082km2 )
4. Pielinen ( 894km2 )

Päijänne on 95 metrin syvyydellään suomen syvin järvi ja saimaa on pisin, myös isoin järvi. Saimaa on omaa luokkansa Suomen järvien joukoissa. Suomessa voimme nähdä, että järvet ovat myös yhtä luonnon kauneutta esimerkiksi kesäaika suomen metsässä on mukavaa, niin kaunista, samalla järvi myös metsän puolella ja molemmat osoittavat luonnon kauneutta. Suomalaiset nauttivat järvistä todella paljon, varsinaisesti kesällä ja talviajasta myös nauttivat, mutta eri tavalla. Kesäisin ympäri Suomea on paljon järviä niin kauneutta ja kirkasta. Suomessa useiden tuhansien järvien joukoissa, että 5 kauneinta järveä ovat saimaa, päijänne, inari, pielinen ja höytiäinen. Inarijärvi on suomen kolmanneksi suurin järvi ja suurista järvistä puhtain ja kirkkain, joka sijaitsee pohjois – lapissa.

Suomen järvet vetävät osia näkymistä, yksi on kesänäkymä ja toinen talvinäkymä. kesällä Suomen järvissä on niin kauniin sininen vesi ja kirkas, tuhannet saaret houkuttelevat suomalaisia lomailemaan järvi - suomessa ja talviaikaan järvessä ei ole enää vettä, lumi vaihtuu ja näkymä muuttuu myös kauniin valkoiselta ja puhtaalta. Urheilun nautinnolla on myös eroa talven ja kesän välillä kesäaikaa suomalaiset menevät uimaan järveen, rentoutumaan rannalle,menevät retkille laivalla ja talvella järvi muuttuu jääksi, pelaamaan jääkiekko, luistellaan, hiihdetään. Kaikki nämä ovat Suomen järvien kauneutta, Siksi järvet ovat Suomen arvokasta kauneimmista luonnosta.

Tony
Huhta medialta
Kuokkala




Vuodesta 2006 -2022 saakka olen asunut Kuokkalassa. Minun pitkä kokemus on, että Kuokkala on ihan positiivinen, rauhallinen ja turvallinen paikka Jyväskylässä.

Kuokkalan asukkaatkin ovat hyvin nöyriä ja rehellisiä, eivätkä häiritse toisiaan. Kuokkalalaiset osaavat hyvin auttaa toisiaan. Kuokkalassa on iso puutarha kesäaikana, jossa kauniin näköisiä erilaisia kasveja ja kukkia. Kuokkalassa on koulu, päiväkoti, palvelutalo, kirkko, kauppa, apteekki, huoltopalvelu, myös graniitti liikuntasalit ja koira puisto. Kuokkalan keskustassa on taksi tolppakin. nykyään Kuokla on hyvin kehittynyt.
 
Kuokkalassa rakennettu paljon erilaisia taloja, esimerkiksi Kuokalakeskustan vieressä on puukuokka taloja ja uusi ja turva talo(uusi ja turva talo on vähän erinäköinen merssu talo) sieltä kävely 5 minuttia eteenpain siellä on todella hyviä uusia kerrostaloja. Kuokkalan asukaita alueella yli 18000.




Terveisin

Tony

 
Tony on Huhtasuolaisessa juuri aloittanut uusi työharjoittelija.
Pyöräliityntäpysäkki sujuvoittaa matkantekoa

Jyväskylään valmistui kesäkuussa 11 uutta pyöräliityntäpysäkkiä eri puolille kaupunkia. Yksi uusista liityntäpysäkeistä rakennettiin Kangaslammelle, Kangaslammentien ja Kulottajantien risteykseen. Pyöräliityntäpysäkki on katettu ja valaistu ja siinä on runkolukitustelineet neljälle pyörälle.

- Pyöräliityntäpysäkit ovat pyöräparkkeja, joihin as ukkaat voivat jättää polkupyörän esimerkiksi asiointireissun ajaksi. Jos matka kotoa bussipysäkille on liian pitkä käveltäväksi, voi asukas ajaa sinne pyörällä, jättää pyörän liityntäpysäkille ja hypätä linja-autoon, kertoo Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:n toiminnanjohtaja Minna Kankainen. Pyörä kannattaa lukita rungosta liityntäpysäkin telineeseen tukevalla ketju- tai U-lukolla. Pyörä jätetään liityntäpysäkille omalla vastuulla.

Syyskuun alussa JAPA pyöräyttää Liityntäpysäkiltä linkkiin - sujuvaa matkaa! -kampanjan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa. Kampanjan tarkoituksena on kannustaa asukkaita hyödyntämään liityntäpysäkkejä osana arkimatkojaan. Kampanja on osa JAPAn hanketta, joka saa rahoituksensa Traficomin liikkumisen ohjauksen valtionavustuksista.

Lisätietoa Jyväskylän pyöräliityntäpysäkeistä löytyy osoitteesta www.japary.fi/liityntapysakit.

 

Teksti: Paula Wilkman, JAPA ry

Kuva: Aliisa Kuitunen, JAPA ry
Kuvateksti: Kangaslammen pyöräliityntäpysäkki sijaitsee Kangaslammentien ja Kulottajantien risteyksessä.
Pihlajalinna vastaa Jyväskylän Huhtasuon terveysaseman toiminnasta 1.12.2020 alkaen
 

Jyväskylän Huhtasuon terveysaseman palveluntuottajaksi vaihtuu Pihlajalinna joulukuun alussa. Tämä ei aiheuta muutoksia terveysaseman toiminnassa, vaan palvelut ja puhelinnumerot säilyvät ennallaan. Jatkossa Pihlajalinna vastaa Huhtasuon terveysaseman kiireettömästä ja kiireellisestä hoidosta. Muista terveysaseman palveluista, esimerkiksi neuvolasta, suun terveydenhuollosta, fysioterapiasta, sosiaaliohjauksesta sekä mielenterveys- ja päihdepalveluista vastaa jatkossakin Jyväskylän kaupunki.

”Tavoitteenamme on tuoda laadukasta vastaanottotoimintaa Huhtasuolle lähi- ja etävastaanottoja hyödyntäen. Muokkaamme käytänteitä yhdistäen nykyisen hyvän hoitajatiimimallin uusiin toimintatapoihin, kuten etäpalveluihin, jolloin vastaanottotoiminnan saatavuus ja saavutettavuus paranevat Huhtasuolla”, Pihlajalinnan Keski-Suomen aluejohtaja Sanna Poikonen kertoo.

Pihlajalinna on suomalainen pörssiyhtiö, joka on lähes kokonaan suomalaisomistuksessa ja maksaa kaikki veronsa Suomeen. Pihlajalinnan tehtävä on auttaa suomalaisia elämään parempaa elämää ja rakentaa palveluita, jotka keskittyvät ihmisten terveenä pysymiseen. Konsernin arvoja ovat eettisyys, energisyys ja ennakkoluulottomuus.

Terveysasema on avoinna maanantaista perjantaihin 8−16. Ajanvarauksen puhelinnumero on 014 266 0121. Huhtasuon terveysaseman verkkosivut aukeavat tällä viikolla osoitteeseen terveysasema.pihlajalinna.fi/huhtasuo

Lisätiedot:
aluejohtaja Sanna Poikonen
sanna.poikonen@pihlajalinna.fi
040 090 2500

Copyright (c) 2022, All Rights Reserved.