Aamuhetki ”Huhtasuon Hauskojen” kanssa
 

Huhtasuolaisen toimitus kutsuttiin tutustumaan Huhtasuon Hauskat- ryhmän aamupäivähetkeen perjantaina 20.8. klo 11-13.

Saavuimme yhteistoimintapisteelle (entinen päiväkeskus/hyvinvointikeskus) Nevakatu 2:een ja meidät otettiin sinne ilolla vastaan. Tunnelma oli asiakkaiden ja vapaaehtoisvetäjien kesken rauhaisa ja iloinen. Rakennus oli avara ja turvavälitkin pystyttiin toteuttamaan, maskit ja käsidesit olivat saatavilla.

Pöydältä löytyi tuoretta kahvia ja erilaisia leivonnaisia, joita meille tarjottiin. Pöydältä löytyi myös lasikulho, johon sai laittaa vapaaehtoisen kahvimaksun. Luovuimme muutamasta kolikosta, mitä löytyi lompakostamme ja myös suurin osa asiakkaista oli varannut mukaan kolikoita. Kahvittelun ja rupattelun jälkeen Erja Mononen sekä Pauli Puttonen( paremmin tunnettu nimelläPehtoori) alkoivat vetämään toimintaa. Muita vapaaehtoistyöntekijöitä ovat Kaija Ahlström sekä Martti Jauhiainen. Myös monet asiakkaat antavat oman panoksensa näihin yhteisiin tuokioihin

Ensimmäisenä ohjelmassa oli sananlaskuja, suomalaisia murteilla että kirjakielellä sekä myös eri kansojen puhumisen käytösmalleilla. Erja oli kirjoittanut edeltävänä iltana kulhoon sananlaskukääröjä, joita saimme lukea vuorotellen ääneen ja miettiä mitä ne tarkoittivat. Monet sanalaskuista tunnettiin, mutta joukossa oli myös joitakin tuntemattomampia, joille sitten keksittiin monia hauskoja selityksiä.

Seuraavaksi ohjelmassa oli jumppatuokio. Aloitimme tuolijumpan iskelmän tahtiin. Teimme myös jumppaa "sukkahousupatukoilla". Jumppaaminen oli todella virkistävää.

Lopuksi vielä juttelimme ja kysyimme kaikilta läsnäolijoilta muutamia kysymyksiä.

Kenelle Huhtasuon Hauskat perjantaituokio (klo 11-13 joka perjantai) on tarkoitettu ja mitä se sisältää ?

- Avoin kaikille. Vanhempia ihmisiä toiminnassa, mutta myös nuoremmatkin ovat tervetulleita. Suunnittelemme yhdessä ja meillä on monenlaista teemaa, jumppaamme, juomme pullakahvit, juttelemme suruista ja iloista. Välillä tietusti laulaa lurautamme, tuttuja lauluja.

Jos mahdollista järjestämme grillausta ja pihaleikkejä (jos sää sallii) ja teemme myös pikku retkiä (esim. käymme ostoksilla, tutustumassa toisiin vastaaviin paikkoihin Jyväskylässä jne.), pelaamme myös suosittua bingoa. Tärkeintä on yhdessäolo ja rento meininki, jossa kuuntelemme jokaista osallistujaa ”herkällä korvalla”.

Mitä ovat Huhtasuon Hauskojen haaveet ?

1) Että saisimme ruokailla yhdessä yhteistoimintapisteen tiloissa eli ruokapalvelu saataisiin taas käyntiin kuten aiemminkin päiväkeskuksen ja hyvinvointikeskuksen aikaan. Tämän kautta syntyisi myös uusia työpaikkoja ja muistisairaatkin (jotka avustajat toisivat paikalle) voisivat turvallisesti syödä entisessä, tutussa paikassa lämpimän aterian.

2) Että tulisi lisää porukkaa toimintaamme, sillä tällä hetkellä korona vielä rajoittaa kokoontujien määrää. Toivomme että pian päästäisiin taas toimimaan entiseen tapaan ja tiloihin voisi pyytää esim. Jokikievarin Laulajat ja muita esiintyjiä. Meillä on ikävä entisiä aikoja ja monia tuttuja. Uudetkin kasvot ovat tervetulleita joukkoomme.

Viestimme Huhtasuon ikääntyville asukkaille:
⦁ JOKA PERJANTAI KLO 11-13 NEVAKATU 2 (entinen päiväkeskus/hyvinvointikeskus)
⦁ ÄLÄ JÄÄ YKSI VAAN TULE MUKAAN ILOISEEN JOUKKOOMME!

Syyskesän terveisin

Huhtasuon Hauskat


Tekstit ja kuvat : Riikka Metsoila & Ronja Pajula
Seniorikorttien ja sarjatuotteiden korvaukset palveluiden sulkuajoilta

 
Liikuntapalveluita koskevien koronasuosituksien ja -rajoituksien poistuttua, seniorikorttien ja sarjatuotteiden käyttöaika alkaa kulua välittömästi 7.6. alkaen.  

Sarjatuotteiden käyttöajan korvaukset

 

Sarjatuotteiden osalta käyttöaikaa jatketaan menetettyä käyttöaikaa vastaavalla ajalla. Päivitetty voimassaoloaika perustuu sarjatuotteen hankinnan ajankohtaan. Käyttöaika alkaa kulua 7.6.2021 alkaen ja korvaukset päivittyvät automaattisesti sarjatuotteille, paitsi Korpilahden ja Lehtisaaren sarjatuotteiden osalta. Korpilahden ja Lehtisaaren kuntosalien sarjatuotteiden päivittymisen osalta asiakkaita pyydetään olemaan suoraan yhteydessä näiden liikuntapaikkojen henkilökuntaan. Muiden toimipisteiden kohdalla sarjatuotteiden korvausten päivittyminen ei vaadi asiakkaalta erillisiä toimenpiteitä. Sarjatuotteiden omistajien toivotaan kiinnittävän huomiota siihen, että käyttöaika aktivoituu välittömästi 7.6. eikä vasta ensimmäisen käyttökerran yhteydessä.

 

Sarjatuotteita korvaukset koskevat AaltoAlvarin ja Wellamon uimahalleja sekä Graniitin, Korpilahden, Lehtisaaren, Monitoimitalon ja Harjoitusjäähallin kuntosaleja. Sarjatuotteiden käyttöajan korvaus tehdään AaltoAlvarin ja Wellamon osalta 14.12.2020-7.5.2021 väliseltä ajalta. Graniitin, Lehtisaaren, Korpilahden, Monitoimitalon ja Harjoitusjäähallin osalta korvataan 30.11.2020-7.5.2021 välinen aika. Päivitetyn käyttöajan pystyy varmistamaan liikuntapalveluiden kassapisteiltä ja kortinlukijalaitteesta sisään leimauksen yhteydessä.

 

Seniorikorttien käyttöajan korvaukset

 

Seniorikorttien käyttöaikaa jatketaan korvaamalla käyttöaikaa vastaavat, täydet menetetyt sulkukuukaudet. Päivitetty voimassaoloaika perustuu seniorikortin hankinnan ajankohtaan. Käyttöaika alkaa kulua 7.6.2021 alkaen ja seniorikortin päivitys tapahtuu liikuntapalveluiden myyntipaikkojen kassapisteillä. Seniorikortin käyttöajan voi käydä päivittämässä ensisijaisesti seuraavien myyntipaikkojen kassapisteillä: Vesiliikuntakeskus AaltoAlvari, Vaajakosken uimahalli Wellamo, Monitoimitalo, Kuokkalan Graniitti sekä Tikkakosken jäähalli. Korpilahden ja Lehtisaaren kuntosalien osalta seniorikorttia käyttäviä asiakkaita pyydetään olemaan suoraan yhteydessä näiden liikuntapaikkojen henkilökuntaan. Käyttöajan korvausta varten, asiakkaan tulee ottaa mukaan seniorikortti, mikä vaatii päivitystä ja esittää tämä kortti kassapisteellä. Kassapisteellä vanha kortti vaihdetaan uuteen, päivitettyyn korttiin.

 

Seniorikorttien käyttöajan korvaus tehdään 1.1.-30.4.2021 väliseltä ajalta. Seniorikortti on voimassa kuntosalille ja uintiin AaltoAlvarille ja Wellamoon sekä kuntosalille Kuokkalan Graniittiin, Monitoimitalolle, Lehtisaaren Kuntotalolle, Korpilahden kuntosalille sekä Tikkakoskella Club Motivialle. Päivitetyn käyttöajan pystyy varmistamaan liikuntapalveluiden kassapisteiltä. Seniorikorttien omistajien toivotaan kiinnittävän huomiota siihen, että käyttöaika aktivoituu välittömästi 7.6. eikä vasta ensimmäisen käyttökerran yhteydessä.

 

Lisätietoja:

Palveluesimies Jukka Karttunen

p. 050 653 85, jukka.karttunen[a]jyvaskyla.fi 

Palveluesimies Markku Kautto

p. 050 588 2424, markku.kautto[a]jyvaskyla.fi 

Palveluesimies Minni Ukonsaari (uimahallit)

p. 050 311 8282, minni.ukonsaari[a]jyvaskyla.fi 

Nuoret osallistuvat Nuorten Jyväskylä -verkkosivuston uudistamiseen

 
Nuorten Jyväskylä -verkkosivua uudistetaan yhdessä nuorten ja yhteistyöverkoston kanssa. Palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen kehitetään verkkosivusto, jossa kootaan yhteen nuorten erilaisiin elämäntilanteisiin liittyvää tietoa ja palveluja.  

Näin luodaan käyttäjäystävällinen ja nuorilähtöinen sivusto, josta nuoret löytävät tarvitsemansa tiedot ja palvelut helposti. Palvelumuotoiluprosessia on valittu toteuttamaan palvelumuotoiluyritys KK Creative. Olennaista on nuorten osallisuus prosessin jokaiseen vaiheeseen.  

-  Uudistaminen liittyy Nuorten talo –hankkeen tavoitteiseen kehittää nuorten palvelujen saatavuutta ja löydettävyyttä verkossa. Jotta nuori löytäisi verkossakin tarvitsemansa avun, tuen ja ohjauksen helposti yhdestä osoitteesta, lähdetään jo olemassa olevaa Nuorten Jyväskylä -verkkosivustoa kehittämään eteenpäin, kertoo projektityöntekijä Jenni Uusitaival. 

- Kehittämistyötä tehdään tiiviisti nuorten ja nuorten parissa toimivien tahojen kanssa. Nuorten osallisuus, monialaisuus ja ohjaus ovat koko uudistamistyön perusta.

Yhteistyö KK Creativen kanssa  

Yhteistyö palvelumuotoiluyritys KK Creativen kanssa on jo alkanut ja Nuorten talo -hankkeessa odotetaan yhteiseltä työskentelyltä paljon.

- Odotamme innolla työskentelyä palvelumuotoilija Kirsi Kaunissaaren kanssa, sillä hänellä on vankka kokemus ja ammattitaito vastaavista projekteista, iloitsee Uusitaival ja jatkaa:  
- Suunnitelmat nuorten ja työntekijöiden kuulemisesta sekä yhteisistä työpajoista ovat se reitti, millä haluamme edetä Nuorten Jyväskylä -sivuston uudistamisessa. Asiakasymmärrys on verkkosivun käytettävyyden kannalta olennainen tekijä, jotta sivustosta tulee helppokäyttöinen nuorelle. Kaunissaaren avulla saamme varmasti ideoitua kohderyhmää palvelevan sivuston toiminnallisuuksineen.  

Toteuttamisessa on tukena Jyväskylän kaupungin verkkoviestinnän monipuolinen ja laaja osaaminen. Nuorten talo –hankkeen tehtävänä on koordinoida kehittämistyötä sekä edesauttaa toimijoiden yhteistyötä, jotta uudistettavasta verkkosivustosta muodostuu pitkäikäinen, toimiva ja kehittyvä digitaalinen palvelukokonaisuus.  
 
- Vain näin voidaan taata, että sivusto on aktiivisessa käytössä myös hankkeen jälkeen, Uusitaival kiteyttää.

Kiinnostuneet pääsevät luomaan uutta      

Nuorten talo kutsuu nuoria ja verkostoja tekemään ja luomaan paitsi nuorten näköistä verkkosivustoa, myös kehittämään ohjausta verkossa.  
 
- Ennen kaikkea toivomme nuoria mukaan ja kiinnostuneiden yhteystiedot voi ilmoittaa oheisen lomakkeen avulla. Pidäthän huolen, että myös teidän nuorten ääni näkyy ja kuuluu Nuorten Jyväskylä -verkkosivustolla, kannustaa Uusitaival, johon voi myös olla suoraan yhteydessä sähköpostitse tai puhelimitse.  

 

Lisätietoja:

Jenni Uusitaival
projektityöntekijä, Nuorten talo -hanke
p. 050 5938 759  
jenni.uusitaival@jyvaskyla.fi

Jalkahoito Töppöset

Jalkahoito Töppöset tarjoaa terveydenhoidollista jalkojenhoitoa kaikenikäisille ihmisille koti- ja
laitoskäynteinä Jyväskylässä ja lähikunnissa. Yrityksille on tarjolla jalkahoitoja yrityksen toimitiloihin tai
esimerkiksi etätyöntekijöiden koteihin. Pääsääntöisesti arkisin ma-pe klo 9–17, tarvittaessa myös ilta- ja
viikonloppuaikoja tarjolla.

Olen valmistunut sairaanhoitajaksi (amk) vuonna 2006 ja suuntautunut gerontologiaan eli vanhustyöhön.
Sairaanhoitajana minulla on työkokemusta usean vuoden ajalta kotisairaanhoidossa työskentelystä sekä
psykiatriselta akuuttiosastolta ja mielenterveyskuntoutujien asumisyksiköstä.

Asiakkaan kotona tapahtuva hoitotyö on minulle luontevaa ja mielekästä. Kotiin tarjottava palvelu
mahdollistaa sen, ettei asiakkaan tarvitse lähteä jalkahoidon jälkeen mihinkään vaan hän voi jäädä
nauttimaan hoidetuista jaloista, vaikka kotisohvalle.

Vietämme paljon aikaa jalkojemme päällä, jonka vuoksi jaloista kannattaa pitää hyvää huolta. Säännöllinen
jalkojenhoito parantaa jalkojen kuntoa ja ehkäisee erilaisia jalkavaivoja. Jos jalkoihin tulee ongelmia ne
heijastuvat usein koko kehoon. Myös useat sairaudet, kuten esimerkiksi diabetes, psoriasis ja reuma
vaikuttavat jalkojen hyvinvointiin ja sen vuoksi on hyvä tietää keinoja, joilla jalkaongelmia voi
ennaltaehkäistä tai jo syntyneitä ongelmia helpottaa.

Puhtaus on puoli ruokaa niin kuin sanotaan. Jalkojen päivittäiseen omahoitoon ja jalkojen kuntoon pitäisi
jokaisen kiinnittää huomiota. Jalkojen pesu ja huolellinen kuivaus, varpaanvälien kunnon tarkistus, kynsien
lyhentäminen oikealla tavalla sekä riittävällä lyhentämisvälillä sekä jalkojen rasvaus ihotyypin mukaisella
jalkarasvalla ovat tärkeitä asioita. Myös käyttötarkoituksen mukaan valitetut kengät ja sukat vähentävät
alaraaja- ja jalkaterävaivojen syntymistä. Jalkajumppa aktivoi jalkojen pieniä lihaksia, vilkastuttaa
verenkiertoa sekä ehkäisee jalkaterien ja varpaiden virheasentoja.

Näin kevään aikana ihmiset alkavat vähentää vaatetusta kevyempään ja jalkojen kuntoon kiinnitetään
enemmän huomiota. Jalkahoitajan hoidettaviksi ovat kaikenlaiset jalat tervetulleita. Ei kannata ajatella,
etten kehtaa näyttää jalkojani. Jalkahoitaja ei arvostele kenenkään jalkoja vaan voi antaa tarvittaessa
vinkkejä, miten asiakas voi ennaltaehkäistä tulleita vaivoja. Jalkahoitajat tarvitsevat ajoittain itsekin
kollegansa apuja, jos omat jalat jäävät välillä huonommalle hoidolle. Ja ihan hemmotteluhoitokin on välillä
paikallaan vaikkei suurempia ongelmia jaloissa olisikaan.

Jalkahoito Töppöset

Yrittäjä: Anna Juntunen – sairaanhoitaja AMK, jalkojenhoitaja AT
Puhelinnumero: 040 486 0833
Sähköposti: anna@topposet.fi
Www-sivut: www.topposet.fi
Jyväskylä, Hankasalmi ja Uurainen: 65–69-vuotiaille tarjotaan koronarokotusaikaa soittamalla

 
Jyväskylän terveyspalvelut korostaa, että 65–69-vuotiaille soitetaan terveyspalveluista koronarokotusajat Jyväskylässä, Hankasalmella ja Uuraisilla. 

Jos ikäryhmään 65–69 kuuluva henkilö ei ole saanut soittoa ensimmäisen koronarokotteensa ajasta 18.5. mennessä, on hänen syytä soittaa koronaneuvonnan numeroon 014 266 1472 ja varata aika itse. 

Ennen toukokuun puoliväliä omatoimista soittoa ei ikäryhmästä 65–69 toivota, jotta mahdollisimman monelle apua antava neuvontanumero ei tarpeettomasti ruuhkautuisi. Jos soitto on jäänyt tulematta, on mahdollista, että henkilön puhelinnumero ei jostain syystä ole noussut esille poiminnassa tai numerossa on ollut virhe. 

 

Lisätietoja:

- www.jyvaskyla.fi/koronarokotus
- www.jyvaskyla.fi/koronarokotus/rokotusjarjestys
- www.jyvaskyla.fi/koronarokotus/ajanvaraus
- www.jyvaskyla.fi/koronarokotus/rokotteen-turvallisuus
- www.jyvaskyla.fi/koronarokotus/ukk
- koronarokotusnumero p. 014 266 1472
- koronarokotuksista voi kysyä sähköpostilla osoitteella koronarokotus@jyvaskyla.fi
- www.jyvaskyla.fi/terveys/korona

Matkalla Kahvila Kaapeliin ja Maailman isoin tulitikku
 
 
Huhtamedian poppoo oli menossa käymään Ysitien Lemmikissä, mutta paikka olikin kiinni ja jouduimme peruuttamaan matkan. Paluumatkalla pysähdyimme pullakahvilla Kahvila Kaapelissa.
Kahvila Kaapelissa on yksi erikoinen nähtävyys. Sisätilan katosta roikkuu maailman suurin tulitikku.
Taustatietoa tikusta:
 
"Pentti Hyvönen ja Jouko Manninen valmistivat Finn-matchin tulitikkutehtaan tukkivaraston haapapuusta 6-metrisen tulitikun.

Tasasivuisen tikun laidat ovat kukin 26cm korkeat.

Rikkipään pituus on 68cm ja halkaisija 47cm.

Tulitikun kesto kesti 15h.

15.11.1995 Guinnessin ennätysten kirja 1997 sivu 80"

Koronanäytteenottoon saa ajan Omaolon oirearvion tai puhelinpalvelun kautta 

 
Koronanäytteenottoon pääsee vain ajanvarauksella. Ajan saa maanantaista alkaen joko täyttämällä netissä Omaolon oirearvion tai soittamalla puhelinpalveluun.

 

Jyväskylän kiihtyneen koronatilanteen takia koronajäljityksen toimintaa varmistettiin noin viikko sitten siirtämällä Killerin koronanäytteenoton henkilökunta tilapäisesti jäljitystyöhön. Tässä poikkeustilanteessa Omaolon oirearvio ei pystynyt antamaan näytteenottoaikoja.

 

Nyt kaupungin oma näytteenotto aukeaa 18.10. maanantaina. Samalla Omaolosta alkaa taas saada myös ajan, jos oirearvio osoittaa, että asiakkaan oireet ovat lieviä. Jos oireet tai asiakkaan muut riskitekijät vaativat tarkempaa tutkimista, Omaolo ei avaa ajanvarausta testiin, vaan ohjaa soittamaan neuvontanumeroon.

 

Maanantaista alkaen Killerin näytteenottopisteelle asiakkaat ohjautuvat Omaolo-palvelusta. Puhelimitse näytteenottoaikaa varaavat saavat ajan kaupungin ulkoiselle, palvelun tarjoavalle kumppanille. 

 

Ajanvarauksen numero on 014 266 0133, ja se on toiminnassa maanantaista perjantaihin kello 8–16 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin kello 9–15. Muina aikoina palvelee keskitetyn päivystyksen neuvontanumero 116 117.

 

Omaolo-palvelun löydät osoitteesta https://www.omaolo.fi/

 

Lisätietoja:

palveluesimies Mirva Molkkari, p. 050 368 0350 tai sovellusasiantuntija Helka Kolari, p. 050 3118759

Jyväskylän ikääntyneiden kuntouttavaa päivätoimintaa avataan porrastetusti elokuussa

Jyväskylän kaupungin kuntouttavan päivätoiminnan toimintayksiköt avataan elokuussa porrastetusti puolentoista vuoden tauon jälkeen. Päivätoiminta sulki toimintansa kokonaan koronaepidemiatilanteen vuoksi 13.3.2020. Viime syksynä käynnistettiin kuntouttavan päivätoiminnan kotikäynnit viiden viikon kuntoutusjaksoin. Asiakkaita on ollut korona-aikana palvelun piirissä kuukausittain noin 150. Osa kuntouttavan päivätoiminnan henkilöstöstä työskenteli koronasulun ajan kotihoidon, koronajäljityksen ja -näytteenoton tukena.

Ensimmäisenä päivätoiminnan yksiköistä avataan kuntouttava päivätoiminta Keltinmäessä, Kortepohjassa ja Palokan Luhtisessa 2. elokuuta. Myöhemmin arvioidaan Korpilahden ja Vaajakosken kuntouttavan päivätoiminnan avautumisen ajankohta.

Kuntouttavan päivätoiminnan palvelua voi kysyä OIVA-keskuksen palveluohjauksen kautta. Yhteydenotot: puh. 014 266 1801.

-Kuntouttavan päivätoiminnan henkilöstö odottaa innokkaana ja malttamattomana toiminnan avautumista sekä uusien ja vanhojen asiakkaiden tapaamista, iloitsee palveluesimies Eila Ahvenainen.

Kuntoutuksella tuetaan toimintakykyä ja omassa kodissa asumista

Kuntouttavan päivätoiminnan palvelu myönnetään määräaikaisena. Kuntoutus on ryhmässä tapahtuvaa monipuolista toimintaa.  Asiakkaille järjestetään tarvittaessa kuljetus toimintayksikköön ja takaisin kotiin, jos pääsy päivätoimintaan ei muuten onnistu. Päivätoiminta tarjoaa myös palvelua pesuapua tarvitseville. Peseytymispalvelu on tarkoitettu asiakkaalle, jonka kodin peseytymistilat ovat puutteelliset tai peseytyminen ei onnistu säännöllisen kotihoidon palvelun avulla.

Toiminta on luokiteltu lyhytkestoiseksi kuntouttavaksi päivätoiminnaksi (jakson kesto kuusi viikkoa) ja pitkäkestoiseksi kuntouttavaksi päivätoiminnaksi (jakson kesto kuusi kuukautta).
Ryhmät toimivat arkena klo 9-13 sekä 13.30- 17.30.

Kuuden viikon kuntoutusjakson kokoontumistiheys on kaksi kertaa viikossa neljä tuntia kerrallaan. Puolen vuoden jaksolla kokoonnutaan kerran viikossa. Palveluun kuuluu myös ateria.

Lyhytkestoiseen kuntouttavaan päivätoimintaan ovat oikeutettuja asiakkaat, joiden toimintakyky on heikentynyt äkillisen terveydentilan muutoksen tai sairaalajakson jälkeen tai kotona selviytymisen edellytykset ovat vaarantuneet toimintakyvyn laskettua.

Puolen vuoden kuntouttavan päivätoiminnan palvelu on suunnattu asiakkaille, jotka asuvat yksin ja joiden läheisverkostot ja sosiaaliset kontaktit ovat vähäiset ja jaksolla asiakas saa tukea toimintakykynsä ylläpitämiseen.

Kuntosalitreeniä omatoimisesti

Omaehtoinen kuntosaliharjoittelu on mahdollista päivätoimintayksiköissä Keltinmäessä, Kortepohjassa sekä Palokan Luhtisessa. Asiakkaan on mahdollista saada alkuun opastusta kuntolaitteiden käyttöön.

Omatoimiharjoittelun tavoitteena on asiakkaan fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen, lihaskadon etenemisen estäminen ja omatoimisuuden tukeminen. Kuntosaleilla on lukukausimaksu. Kuntosalipalvelun aloittaminen arvioidaan elokuussa, kun peruspalvelut on käynnistetty.

Lähitalojen ovet avautuvat 1.9

Viime vuonna Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti ikääntyneiden päivätoiminnan muutoksesta. Kuntouttavan päivätoiminnan yksiköt palvelevat ikääntyneiden kuntoutumisen tarpeita. Hyvinvointikeskustoiminta keskittyy jatkossa kulttuuri- ja osallisuuden palvelualueelle palvellen kaikenikäisiä kuntalaisia lähitalotoiminnalla.

Kaikille avoimet lähitalot, Piippurannan Klubi Kankaalla ja Kortteli Klubi Vapaudenkadulla avaavat ovensa 1. syyskuuta. Klubit ovat avoinna joka arkipäivä klo 9-16.
Tapahtumia järjestetään myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Lähitalotoiminnan lisäksi Taideapteekki ja muu ikääntyneille suunnattu tapahtumatoiminta kuten Hopeatanssit, Kino Hopea ja yhteislaulut,  jatkuu syksyllä. 
Kuluneen vuoden aikana tilaisuuksia ja toimintaa on jouduttu järjestämään rajatuille kohderyhmille eritysjärjestelyin, minkä vuoksi tapahtumien ja toiminnan näkyvyys on ollut vähäisempää. 

Lisätietoa antavat: 
-palveluesimies Eila Ahvenainen, puh. 040 586 2436
-kulttuuripäällikkö Mari Aholainen, puh. 050 634 95

Huhtasuon lapset ja nuoret mukana kaupunkisuunnittelussa
 

 
 

Huhtasuon päiväkodin ja yhtenäiskoulun lapset ja nuoret osallistuivat lähiympäristönsä kaupunkisuunnitteluun maaliskuussa. Alueella toteutettiin karttapohjainen verkkokysely, jonka tuloksia hyödynnetään Huhtakeskuksen ja sen lähialueiden uudistamisessa ja mahdollisessa kaavoituksessa. Kysely toi esiin jo aiemmin tunnettuja parannusta kaipaavia ongelmakohtia, mutta myös mainioita ratkaisukeinoja.
 
Palveluita, aktiviteetteja ja kivoja ihmisiä
 

Hyvät palvelut, puistot, liikuntapaikat, ihmiset, aktiviteetit ja luonto saivat useita mainintoja, kun huhtasuolaiset lapset ja nuoret miettivät, mitkä asiat tekevät Huhtasuosta hyvän asuinalueen lapsille ja nuorille.

Kyselyyn vastanneet löysivät Huhtasuosta monia hyviä puolia.

”Täällä on otettu kaikki asukkaat huomioon, ja kaikki tarvittava löytyy.” ”Huhtasuo on hyvä asuinalue lapsille ja nuorille, koska täällä on kaikille jotain kivaa tekemistä.” ”Täällä on paljon taloja, joissa asuu lapsia ja kivaa ystävällistä porukkaa.”

Uusi koulu ja koulun piha saivat runsaasti kiitosta, samoin kuin koulun aikuiset! Puistojen runsaus ja monipuolisuus sekä liikuntamahdollisuudet nähtiin tärkeinä viihtymisen kannalta. Huhtasuolta löytyykin hyvät olosuhteet monenlaiseen liikuntaan: alueella on esimerkiksi pump track -rata, hiihtolatuja, kuntopolkuja, ulkokuntosali, palloilukenttiä, uimapaikkoja, luistelurata ja parkour-puisto.

Lapset ja nuoret arvostavat kyselyn mukaan myös hyviä ja turvallisia liikenneyhteyksiä.

 

Palvelut sekä harrastus- ja oleskelumahdollisuudet lasten ja nuorten mielestä parasta Huhtasuolla
 

Kyselyssä keskityttiin erityisesti Huhtakeskuksen ja sen läheisyydessä sijaitsevan liikuntapuiston alueen arviointiin. Lapset ja nuoret arvioivat näiden alueiden parhaita ja toisaalta myös parannusta vaativia paikkoja. Mainintoja tuli tasaisesti kumpiinkin.

Parhaita paikkoja nuorten mielestä ovat kirjasto, nuorisotila, kauppa, kioski, uusi koulu ja liikuntapuistossa erityisesti nurmikenttä, jossa voi harrastaa sekä kesä- että talvilajeja.

”Kiva kun koulun lähellä on tällaisia palveluja, koska koulun jälkeen voi helposti mennä esimerkiksi kirjastoon.” ”No mun mielestä Huhtasuon koulun piha on kiva ja viihtyisä.” ”Puisto tuo piristystä alueeseen.”

-Oli mainiota huomata, että esimerkiksi uudisrakentamisella ja alueen kokonaisilmeellä on merkitystä myös lapsille ja nuorille. He pitävät esimerkiksi vuonna uudehkoa ikääntyneiden palvelutaloa kivana kohteena, kertoo asumisen asiantuntija Piia Sipinen.

 

Viihtyisyys ja turvallisuus kaipaisivat kohennusta
 

Parannusta lasten ja nuorten mielestä kaivataan erityisesti Huhtakeskuksen ympäristöön, jonka viihtyisyyteen ja turvallisuuteen on kiinnitetty erityisen paljon huomiota. Liikekeskus koetaan kuluneeksi ja vanhentuneeksi ja ympäristö epäsiistiksi ja turvattomaksi. Lisäksi keskuksen alueella oleskelevat humalaiset ja huumeidenkäyttäjät pelottavat.

”Tosi karun näkönen toi Huhtakeskus. Pelottavakin.” ”Koko katu näyttää todella vanhalta ja getolta. Muutenki ruma paikka.”

Myös alueen parkkipaikat kaipaisivat kyselyn mukaan parannusta.

”Betonia ja parkkipaikkoja… näyttää ankealta.” Ruma alue ja liikaa asfalttia.”

Puistoalue Huhtakeskuksen ja koulun välissä ja tori nousevat vastauksissa parannusta vaativiksi paikoiksi. Ne koetaan niin ikään turvattomiksi ja epäsiisteiksi, eikä niissä lasten mielestä voi oikein tehdä mitään.

 

Hyviä ideoita alueen kohentamiseksi
 

-Lapset ja nuoret olivat ideoineet mainioita keinoja, joilla ympäristön viihtyisyyttä voisi parantaa, kertoo asemakaava-arkkitehti Reijo Teivaistenaho.

Vaikka koulu ja sen piha nousivat parhaiksi paikoiksi, pihassa nähtiin myös parantamisen varaa. Liikuntapuiston nurmikenttää parannettaisiin esimerkiksi skeittirampilla ja trampoliinilla. Lisäksi toivottiin, että se olisi välillä auki kaikille eikä vain joukkueiden käytössä. Puiston hiekkakentän parantamiseksi tuli myös monia ehdotuksia: jalkapallomaalit, ulkokuntosali, katukoris, potkulautarata, kalalampi ja uima-allas liukumäkineen.

Huhtakeskuksen kohentamiseksi lapset toivoivat muun muassa värikkäitä istutuksia, taideteoksia, valaistusta, suihkulähdettä ja uutta minikauppakeskusta ja ylipäätään modernia ilmettä. Turvallisuutta parantaisi vartijoiden ja valvontakameroiden lisääminen. Toisaalta jo kuluneiden kohtien siistiminen ja maalauskin lisäisi viihtyisyyttä.

 

Huhtakeskus kaipaa uudistamista, mutta ei välttämättä uutta asemakaavaa
 

Huhtakeskuksen alueen asemakaava on ollut joitain vuosia kaavoitusohjelmassa. Asemakaavan muutostyötä ei ole kuitenkaan laitettu vireille, koska siihen ei ole ollut resursseja eivätkä kaavan taustat ja tavoitteet ole vielä selkiytyneet. Kyselyn kautta on saatu merkittäviä tuloksia ja niitä käytetään mahdollisen tulevan kaavatyön tausta-aineistona.

-Selvää on, että parannettavaa on, mutta tarvitseeko sitä varten asemakaavaa muuttaa? Voimassa oleva asemakaava sallii Huhtakeskuksen uudistamisen, mutta jos Huhtakeskuksen alueelle halutaan paljon uutta kerrostaloasumista tai vaikkapa pientalomaista asumista, asemakaava täytyy muuttaa. Tiedossamme on, että alueen sisäisen liikenteen järjestelyjä pitäisi tutkia, valaisee Teivaistenaho.

Huhtasuon asukkaiden osallistaminen sisältyy Hyvinvointia ja elinvoimaa Huhtasuolle -hankkeeseen. Hanke on osa valtakunnallista lähiöohjelmaa (2020 – 2022), jonka tavoitteena on lisätä eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä edistää alueen elinvoimaisuutta ja toimijoiden välistä vuoropuhelua.

 

Lisätiedot:

Lasten osallisuus, yhteistyö päiväkotien ja koulujen kanssa:
Erikoissuunnittelija Tanja Räty, p. 050 570 8972, tanja.raty[at]jyvaskyla.fi

Kaavoitus:
Asemakaava-arkkitehti Reijo Teivaistenaho p. 040 566 2457, reijo.teivaistenaho[at]jyvaskyla.fi

Lähiöohjelma:
Asumisen asiantuntija Piia Sipinen, p. 040 588 5638, piia.sipinen[at]jyvaskyla.fi

Sairaala Novan taidetta Jyväskylän taidemuseossa

 

Jyväskylän taidemuseo tuo nähtäville 27.3. alkaen uuteen Sairaala Novaan toteutettua luontoteemaista taidetta. Näyttelyssä on esillä painotekniikoin toteutettujen teosten originaaleja seitsemältä taiteilijalta, muotoilija Petri Vainion valaisininstallaation prototyyppejä sekä muotoilija Emma Hagmanin sairaalalle suunnittelemien kankaiden kuoseja.

 

– Taiteen merkitys on sairaalassa ihmisten hoitaminen ja terveyden edistäminen. Sairaala Novan taidehankintojen johtoteemaksi nostettiin luonto, erityisesti keskisuomalaiset kansallispuistot.

Koska luontoa ei voi tuoda sisään, sitä tulkittiin sairaalassa sekä sisustuksen että taiteen kautta.

Ensisijaisesti tilojen tuli olla selkeät niin, että potilas löytää avunantajat helposti. Toiseksi kiinnitettiin huomiota henkilökunnan jaksamiseen. Inhimillisyyttä ja viihtyisyyttä, intimiteettisuojaa ja turvallisuutta on korostettu väri- ja materiaalivalinnoilla. Myös taiteen valintakriteereissä nämä seikat nousivat esiin, kertoo sairaalan taidekoordinaattorina toiminut näyttelyn kuraattori Teija Isohauta.

 

Sairaala Novan on suunnitellut JKMM arkkitehdit, pääsuunnittelijana Teemu Kurkela. Nova otettiin käyttöön 19.1.2021. Tulevaisuudessa sairaala tulee sijoittamaan taiteeseen varattua osuutta osallistavaan taiteeseen. Se tarkoittaa eri alojen taideprojektien toteuttamista yhteistyössä potilaiden ja henkilökunnan kanssa. Pilottiprojektina näyttelyssä on esillä interaktiivinen installaatio Pascal, joka toteutettiin lasten psykiatrian osastolla taiteilijoiden Dawn Prescotin ja Tuukka Pesosen ohjauksessa.

 

Uutta taidetta sairaalaan on hankittu kaikkiaan 15:ltä taiteilijalta:

Julkisivu: Tiina Pyykkinen

Aulakäytävä: Pasi Karjula ja Jussi Heikkilä

Ravintolan valopiha: Petri Vainio

Hiljaisen tilan valopiha: Nora Tapper

Leikkaussalikäytävä ja odotus sekä sädehoidon tilat: Jaana Kautto

Vuodeosastojen ovet ja seinäpaneelit: Kati Immonen, Naoji Ishiyama, Aino-Kaarina Pajari,

Johanna Pisto, Anna Ruth ja Yuichiro Sato

Kuntoutuksen ruokailu/neuvottelutila: Sanna Kannisto

Psykiatrian vuodeosastot: Johanna Mäkitalo

 

Tämän lisäksi Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kokoelmasta on puhdistettu ja siirretty uuteen sairaalaan lähes 500 teosta.

 

Lisätietoja:

Teija Isohauta, Novan taidekoordinaattori 2016–2020.

puh. 0400 928 160, teija.isohauta@periferiadesign.fi

 

Teija Lammi, Intendentti, näyttelyt, Jyväskylän taidemuseo

puh. 050 462 2695, teija.lammi@jyvaskyla.fi

Päiväretki Huhtakarpalon laavulle
 
 
 

Oli lauantai aamu. Päivä oli pilvinen ja pientä pakkasta ilmassa. Olin sopinut työkaverini kanssa, että lähdemme Huhtakarpalon laavulle paistamaan makkaraa ja viettämään päivää.


Juttelin messengerissä ystäväni kanssa ja kerroin hänelle päiväni suunnitelmasta. Hän halusi lähteä myös mukaan. Kysyin työkaveriltani ja hänelle sopi, koska hänen perheensä oli myös tulossa mukaan.


Aamukahvin jälkeen aloin pakkaamaan reppua valmiiksi. Otin mukaani kaksi pakettia makkaraa, vichyä, mukeja, papereita, ketsuppia, majoneesia sekä puukon.


Lähdin kotoa matkaan. Odotin ystävääni frisbeegolf radan vieressä. Ystävä saapui ja jatkoimme matkaa kangasvuoren luontopolkua pitkin kohti laavua. Olimme kulkeneet jonkin matkaa ja pysähdyimme ihastelemaan talvista metsää, kunnes takaa kuului tuttu ääni "työkaverihan sieltä huhuili". Jatkoimme yhdessä kohti laavua. Pääsimme laavulle ja väkeähän sielä oli, mutta joukkoon mahduimme.


Työkaverini oli ottanut kahvit mukaan ja ehdotti, että mentäisiin juomaan kahvit laiturille samalla otimme muutamia kuvia talvisesta maisemasta. Olimme juoneet kuumat kahvit ja menimme laavuun paistamaan makkarat muiden seuraksi. Aluksi tunnelma oli ujo ja hiljainen, mutta kyllä se siitä puheeksi muodostui. Muutama ihminen ihmetteli, kun söin makkaraa majoneesin kanssa? Työkaverini lapsetkin innostuivat maistamaan makkaraa majoneesin kanssa. Aurinko rupesi laskemaan iltaa kohden ja pieni joukkomme lähti polkua pitkin tyytyväisinä, kotia kohti makkaraa mahan täydeltä.
Pihlajalinna vastaa Jyväskylän Huhtasuon terveysaseman toiminnasta 1.12.2020 alkaen
 

Jyväskylän Huhtasuon terveysaseman palveluntuottajaksi vaihtuu Pihlajalinna joulukuun alussa. Tämä ei aiheuta muutoksia terveysaseman toiminnassa, vaan palvelut ja puhelinnumerot säilyvät ennallaan. Jatkossa Pihlajalinna vastaa Huhtasuon terveysaseman kiireettömästä ja kiireellisestä hoidosta. Muista terveysaseman palveluista, esimerkiksi neuvolasta, suun terveydenhuollosta, fysioterapiasta, sosiaaliohjauksesta sekä mielenterveys- ja päihdepalveluista vastaa jatkossakin Jyväskylän kaupunki.

”Tavoitteenamme on tuoda laadukasta vastaanottotoimintaa Huhtasuolle lähi- ja etävastaanottoja hyödyntäen. Muokkaamme käytänteitä yhdistäen nykyisen hyvän hoitajatiimimallin uusiin toimintatapoihin, kuten etäpalveluihin, jolloin vastaanottotoiminnan saatavuus ja saavutettavuus paranevat Huhtasuolla”, Pihlajalinnan Keski-Suomen aluejohtaja Sanna Poikonen kertoo.

Pihlajalinna on suomalainen pörssiyhtiö, joka on lähes kokonaan suomalaisomistuksessa ja maksaa kaikki veronsa Suomeen. Pihlajalinnan tehtävä on auttaa suomalaisia elämään parempaa elämää ja rakentaa palveluita, jotka keskittyvät ihmisten terveenä pysymiseen. Konsernin arvoja ovat eettisyys, energisyys ja ennakkoluulottomuus.

Terveysasema on avoinna maanantaista perjantaihin 8−16. Ajanvarauksen puhelinnumero on 014 266 0121. Huhtasuon terveysaseman verkkosivut aukeavat tällä viikolla osoitteeseen terveysasema.pihlajalinna.fi/huhtasuo

Lisätiedot:
aluejohtaja Sanna Poikonen
sanna.poikonen@pihlajalinna.fi
040 090 2500

Copyright (c) 2021, All Rights Reserved.