Veikko Ahvenainen Niemisjärven Maamiesseurantalolla 4.7.2022

 
Kunnioitettavaan 92 vuoden ikään ehtinyt Veikko Ahvenainen saapui manantai-iltana esiintymään Niemisjärven Maamieseurantalolle vaimonsa Carina Nordlundin kanssa. Tilaisuudessa esiintyi myös seitsenmiehinen Pieksämäen Harmurikerho johtajanaan Mauno Ihalainen.

Maamiesseurantalo oli helteisestä kelistä huolimatta tupaten täynnä. Tämä tarkoitti yli 60 maksanutta katsojaa. Onneksi talon ilmastointi toimi moitteettomasti.

Maestro Ahvenainen hoiti tilaisuuden juonnon tuttuun lupsakkaan savolaiseen tyyliinsä. Muisteluita menneiltä vuosilta olisi riittänyt vaikka kuinka paljon mutta aika niille oli rajallinen ja taidokasta hanurimusiikkiahan yleisö oli tullut kuuntelemaan. Pieksämäen Hanurikerho aloitti tilaisuuden esittäen kaksi kappaletta jonka jälkeen Carina ja Veikko aloittivat osuutensa arvokkaasti esittäen "Porilaisten marssin".

Tätä yleisö saikin koko rahan edestä. Saumatonta duotyöskentelyä oli ilo kuunnella. Maestro Ahvenainen hoiti suvereenisti soolopuolen mutta sai Carinakin sooloilla kappaleessa "Tukholman polkka". Veikko esitteli kappaleen omalla humoristisella tyylillään: "Seuraava kappale on Tukholman polkka ja sen Carina ruotsinkielisenä esittää tietysti ruotsiksi".

Konsertissa kuultiin yhteensä 17 kappaletta. Mainio paketti oli kansainvälinen sävelsikermä johon kuuluivat "Unkarilainen tanssi numero 5", "Mustat silmät", "Venetsian karnevaali", "O sole mio" sekä riemkas "Can can". Mukaan mahtui myös ensiesityksensä saanut "Ilta Pieksämäellä".

Viimeiset kaksi kappaletta saatiin kuulla Veikon, Carinan sekä Pieksämäen Hanurikerhon yhteisesityksenä. Nämä kappaleet olivat klassikot "Rantakoivun alla" ja tietysti "Säkkijärven polkka".

Viihdyttävä aloitus tälle viikolle - en voi muuta sanoa.

Terho "Eno" Pääkkönen

Luonnon rikkaudet             



Käytkö marjassa tai oletko kerännyt sieniä? On usein kuultu kysymys syksyisin. 

Kuinka paljon nykypäivänä ihmiset marjastaa tai sienestää kun torilta olisi helppo hakea… Monesti joutunut sanomaan että en tunnista kunnolla kuin muutaman myrkkysienen ja kanttarellin. 

Niitä on myös lasten kanssa mukava tutkia metsässä ja katsoa mitkä ovat syötäviä ja mitkä eivät. 

Sienistä saa maittavia ruokia ja piiraita talven aikana.

Kun sienisatoa on kertynyt hyvin varastoon niin sillä on myös myönteinen vaikutus kauppalaskuun. 

Marjastaminen ja sienestäminen on hyvin terapeuttisen rentouttavaa puuhaa ja samalla myös hyötyliikunta muoto. 

Metsästä löytyy myös askartelusta pitävälle materiaalia myös mm. kransseihin,havu tonttuihin ja muihin asetelmiin kun vain uskaltaa hakea. 

Kävyistä saa hienoja koristeita jo sinällään lyhtyyn sisälle tai kynttilänjalan sisään, kranssista puhumattakaan.

Havu tonttuja teimme lasten kanssa viime jouluksi ja niistä tuli yllättävän hauskoja piha koristeita pienen koristeen viereen.

Kuvat ja tekti: Ronja Pajula
Tässä eräs maittava sienipiirakan ohje josta pidin.


KANTTARELLI-SIPULIPIIRAKKA

1 rasia (250 g) Kanttarelleja

2 kpl Keskikokoista sipulia

pätkä purjoa


munamaitoon laitoin:

3 munaa

4dl kermaa

hyppysellinen suolaa ja sitruunapippuria


pohjaksi valikoitui myllyn paras pyöreä piirakkataikina

(suolaiseen leivontaan)


Tee näin: 

-anna sulaa pohjan ja kaulitse muotoon sulaneena

-putsaa ja huuhdo sienet

-pilko sipulit,purjo ja sienet

-kuullota voissa hetki

-laita vuokaan jossa sulatettu ja kaulittu piirakka pohja

-lisää munamaito


Itselläni on 28cm halkaisijaltaan oleva vuoka.

paistoaika n. 35-45min (kunnes pohja kypsä)

200 asteessa

Meille kissa?

 

 

Äiti saadaanko me kissanpentu? Kun kaverikin sai… Kuinkas ajattelitte hoitaa sitten kissan? Kyselee äiti. Ennen kuin lemmikkiä hommaamme niin miettikää mitä kaikkea sen ylläpito vaatii.
 
Leluja,ruokaa,raapimapuun,hoitotarvikkeet lapset listaavat. Äiti jatkaa,että kissaa pitää myös käyttää rokotuksissa ja terveystarkastuksessa säännöllisesti myös siru on hyvä olla jos kissa karkaa niin saamme takaisinkin sen sitten. Jaksatteko leikkiä ja hoitaa myös varmasti lemmikkiä sen eliniän? Tiedustelee äiti lapsiltaan. Muistakaahan sitten,että pieni elämä tuo suuren vastuun. Sitä ei voi hylätä samalla lailla kuten vanhan kuluneen barbien romukoppaan.
 
Muistattehan myös sen että kissa ei elä yhtä pitkään kuin ihminen vaan jossain kohtaa koittaa hetki jolloin on luovuttava ja vietävä viimeiselle matkalle se. Omistajan vastuu on aina vaikein ja raskain,mutta samalla kiitollisuutta täynnä kun saa seurata pienen elämän kasvavan ja kehittyvän omaksi valloittavaksi persoonaksi. Samalla kissan omistaja saa tuntea kuinka pehmeä ja huomioiva lemmikki voi olla. Kuinka kehräys on rauhoittavaa kuunnella silittäessä kissaa sylissä,leikin päätyttyä saa kiitoksen pienillä kasvojen ilmeillä,pusuin tai vallattomalla hurinalla ja kiehnäyksin omistajaa vasten.
 
Silloin huomaa,että lemmikki luottaa omistajaansa ja se on suurin kiitos.
 
Teksti ja kuvat: Ronja Pajula

 AVANTOUINTI KASVATTAA SUOSIOTAAN

 


Kaakkolammella on uitu jo yli kaksikymmentä vuotta. Uimareista useat ovat olleet mukana alusta asti. Tänä päivänä yhä useammat nuoret ovat kiinnostuneita avantouinnista ja hakevat siitä voimaa jokapäiväiseen jaksamiseensa. Kaakkolammen rannassa on lämmitetty koppi, jossa on pukuhuoneet miehille ja naisille.

 

Kaakkolammen avantouintipaikka on yksityinen ajalla 16.9. - 15.5. Avantouinti on sallittu vain käyttömaksun maksaneille. Maksua vastaan saa lämpimän pukukopin, jonka ovi avautuu puhelinsoitolla. Avantouimarit hoitavat kulunsa itse, sähkö on suurin kuluerä. Lisäksi maksaneilla on tapaturmavakuutus. Huhtasuon Kylätoimistossa voi maksaa maksun. 

 

Uimarit hoitavat talkoilla niin sisä- kuin ulkotyötkin. Monet uimarit pitävätkin hyvästä yhteishengestä ja toisten auttamisesta ja opastuksesta.

 


Rannassa käydessäni tapasin uimareita, joita sain myös kuvata ja haastatella. Ensikksi saapuivat Aino ja Seppo. Seppo kertoi käyneensä uimassa alkuajoista lähtien. Hän hoitaa avannossa reumaansa ja kertoo avannon auttavan kipuihin. Aino puolestaan käy jo yhdeksättätoistavuotta uimassa. Hän oli uteliaan kiinnostunut, kun kaveri kävi päivittäin uimassa. Aino kertoo saaneensa avannosta hyvää mieltä, pirteyttä ja uusia ystäviä.

 


Tavoitimpa myös uuden uimarin Kallen, joka on vasta aloittanut uinnin Kaakkolammen rannassa. Hän hoitaa avannossa lihasreumaansa, johon saa helpotusta kipuihin.

 


TUTKITTUA TIETOA AVANTOUINNIN VAIKUTUKSISTA

 


Sepi ja Aino uivat pitkän lenkin avannossa.

 

Kylmävesialtistus vaikuttaa elimistön hormonitasapainoon ja aivojen välittäjäaineisiin. Nämä yhdisteet puolestaan vaikuttavat mielialaan ja stressinsietokykyyn. Avantouimareiden kylmänsietokyky, ja samalla yleinen stressinsietokyky, paranevat. Toistuva kylmävesialtistus aktivoi myös ruskean rasvan aktiivisuutta ja määrää. Nykymenetelmillä osalla aikuisista ihmisistä on havaittu olevan ruskeaa rasvaa. Se polttaa ravinnosta vapautuneet rasvahapot suoraan lämmöksi, minkä vuoksi ruskean rasvan osuutta painonhallinnassa pidetään merkittävänä.

 


Tahdosta riippumaton sympaattinen hermosto aktivoituu aina kylmävesialtistuksen aikana, jolloin hermopäätteistä vapautuu noradrenaliini -hormonia. Tämän hormonin vaikutuksesta verisuonet supistuvat, jolloin elimistön lämmönhukka vähenee ja verenpaine kohoaa. Avantouintia ei suositellakaan vaikeasti sydänsairaille tai rytmihäiriöistä kärsiville henkilöille. Noradrenaliinin on havaittu heikentävän kipua, mikä osittain selittänee avantouimareiden kokemukset. Noin neljännes avantouintia harrastavista kokee, että avantouinti heikentää erilaisia kipuja ja kolotuksia. Kylmäkäsittelyä käytetään muun muassa reumataudeissa tulehduksen rauhoittamiseen. Tutkimukset osoittavat, että avantouinnilla saadaan sama vaikutus kuin huippukylmähoidolla, mitä käytettiin nivelreuman hoidossa Heinolan reumasairaalassa. Myös moni fibromyalgiaa sairastava hakee apua avannosta. Sairaudesta kärsivät kaipaavatkin kesällä kylmävesialtaita. Esimerkiksi Kajaanissa on mahdollisuus harrastaa avantouintia myös kesällä. Migreeniä ja astmaa potevat kokevat avantouinnin usein oireita helpottava

 

Tule nyt tutustumaan avantouintiin. Kevätkausi loppuun 10,00 euroa

 


Huhtasuon avantouimarit, Suluntie 24, Kaakkolampi

Liittyminen: kylätoimisto, Nevakatu 1, 40340 JKL


Yhteydenotot: Marjatta Hynynen p. 045 6709505

Pokémon Go - Taskuhirviöiden ja kritiikin paluu

Maailmanlaajuiset olosuhteet saavuttanut Pokémon Go rantautui Suomeen heinäkuussa täydellä voimalla. Siitä lähtien kaikenikäiset ihmiset ovat kävelleet älypuhelin kädessä ulkona, sen sijaan, että istuisivat kotona sohvalla pelaamassa. Jälleen on jokaisen ilmiön yhteydessä syntyvä kauhistelu päässyt valloilleen. Lehdistö on kauhistellut mm. nuorisoporukan eksymistä kaivokseen, lasten juoksemista liikenteen sekaan, varkauden uhriksi joutumista sekä pelaamista auton ratissa. Myös jokaisesta paikallisesta pelin kieltämisestä löytyy klikkiotsikko.

Media on tässäkin asiassa, kuten monessa muussa, pelonlietsoja. Samalla kun ihmisten elämä on muuttunut turvallisemmaksi, asioita paisutellaan mediassa. Yksinkertainen syy tälle on se, että median tehtävä ei ole tässä maailmassa pitää ihmiset ajan tasalla asioista, vaan tehdä voittoa.

Sovelluksen julkaisu on tuonut mukanaan erinäisiä haittoja, mutta positiivisista asioista on vähemmän mediassa puhetta. Hyödyllisin ilmiö, joka joitain ihmisiä saattaa jopa ärsyttää, on ihmisten liikunnan ja sosiaalisuuden lisääntyminen. Tietokonepelaamisen suurin kritiikki aikuisilta on alusta asti kohdistunut siihen, että lapset pelaavat kotona pelejä yksin, eivätkä mene ulos. Joillekin ei vaan mikään riitä. Myös tätä peliä onnistutaan kritisoimaan ”nuorison turmelemisesta”. Ulkona liikkuminen ei ole kaikille itsestäänselvyys, ja se voi olla jopa vaarallista. Elämiseen kuuluu kuitenkin myös vaarat, eikä kaikelta voi olla turvassa kotonakaan. Loppujenlopuksi kuitenkin liikunta edistää terveyttä enemmän kuin kotona istuskelu, vaarojenkin uhalla.

Sosiaaliset hyödyt ovat kiistattomia. Suomalaiseen elämiseen kuuluu, että toisiin ei oteta kontaktia. Monen ihmisen pelatessa voi jutella melkein kaikille vastaantulijoille pelistä. Ihmisillä on vihdoinkin jotain yhteistä keskenään. Toisissa maissa tämä näkyy paljon selvemmin, koska Suomessa vielä hieman ujostellaan sosiaalisen näkökohdan kanssa. Ihmisyys palaa sosiaalisuuden kanssa yhteiskuntaan.

Ihmisten liikunnan ja kanssakäymisen lisäksi peli myös edistää kulttuuria. Lukemattomia taideteoksia piileskelee ympäristössä, joihin ei olisi tullut kiinnitettyä huomiota ilman pelinsisäisiä pysäkkejä. Myös talous hyötyy ihmisten ostaessa jotain liikkuessaan ulkona, paljon useammin kuin kotona ollessaan.

Jos kysytään onko tämä peli haitaksi, vastaus on hyödyt ja haitat huomioon ottaen selvä ”ei”. Tämäntyyppinen pelimuoto on vasta lähtökuopissa, ja parannuksia tulee taatusti. Ihmiset oppivat jälleen sopeutumaan ulkoiluun. Vielä 25 vuotta sitten ihmiset liikkuivat jatkuvasti ulkona vaaroja uhmaten. Silloin oli vielä vaarallisempaa kuin nyt. Nyt jos koskaan on aika vanhempien olla kiinnostuneita lapsien harrastuksista. Peli sopii kaikenikäisille, ja mikä sen parempaa ajanvietettä, kuin pelata samaa peliä omien lasten kanssa?

Teksti: Arttu Pylkkö

Gorodki -venäläistä kyykkää

Gorodki -pelin tarkoituksena on heittää mailalla palikoista rakennettu kuvio ”kaupunkialueen” ulkopuolelle, mahdollisimman vähällä heittomäärällä. Palikoita on 5 ja niistä voidaan kasata 15 eri kuviota. Eli pelissä pelataan enimmillään 15 kierrosta. Maila on kooltaan alle metrin pituinen ohut metalliputki. Palikat ovat 20cm pituisia ja halkaisijaltaan 4-5cm paksuja.
 
Peliä pelataan joko kaksin tai joukkuepelinä, jolloin toinen pelaaja/joukkue hajoittaa vuorollaan kuvion kaupunkialueen ulkopuolelle. Kierrosten heitot lasketaan yhteen jolloin voittaja on se, joka on saanut kuviot hajotettua vähimmällä heittomäärällä.
 
Kuviot rakennetaan kaupunkialueen etulinjalle, mikä on kooltaan 2x2m. Heittoetäisyyksiä on kaksi: avausheitto- ja jatkoheittoetäisyydet. Avausheittolinja sijaitsee 13m päässä kaupunkialueen etulinjasta. Sijaitsee 6,5m päässä kaupunkialueen etulinjasta. Jokaisen kierroksen avausheitto suoritetaan avausheittolinjalta ja jatkoheittolinjalta pääsee heittämään kun pelaaja on saanut ensimmäisen osuman kuvioon.
 
Peliä voi vaikeuttaa lisäämällä kaupunkialueen edustalle ”esikaupunkialueen” joka sijaitsee 1m kaupunkialueen etulinjasta heittolinjojen suuntaan. Pelaajan on heitettävä maila niin, ettei se osu esikaupunkialueelle. Mikäli maila osuu esikaupunkialueelle, heiton tulos hylätään, mutta heitto lisätään pelaajan heittomäärään. Mikäli palikat siirtyvät heiton seurauksena esikaupunkialueelle, siirretään ne takaisin kaupunkialueen etulinjalle.
 
Jyväskylässä Gorodki -peliä pelataan Pupuhuhdan koulunkentällä (Pupuhuhdantie 17) maanantaina 22.08. klo 17.00. Kaikki halukkaat ovat tervetulleita tutustumaan ja osallistumaan.
 
Teksti & kuvat: Riikka Metsoila
 
KUVATEKSTI: Gorodki -pelissä kullakin asetelmalla on nimensä. Vladimir Ikko esittelee ”Kaivo” asetelman.
Copyright (c) 2022, All Rights Reserved.